Varastettu päivä

Eilinen oli kuin silkkiä vaan! Ihania ihmisiä, hyviä uutisia ja herkkuja koko päivä.

Saunapilates ja Bistro Le Marché

Aamulla ensimmäiseksi menin Tiina Vainion uuden kirjan, Saunapilates, julkkareihin. Tilaisuus järjestettiin Hietalahden kauppahallissa jonne Stiina Kuisma on avannut Le Marché nimisen bistron. Olen kirjoittanut joskus ruokaan liittyvän jutun Stiinasta ja syönyt hänen tekemäänsä ruokaa. Voin sanoa, että se on vertaansa vailla! Ja niin oli kirjajuhlan aamiainenkin. Ihana ja raikas, kevyt ja terveellinen hyvän mielen aamupala.

IMG_7831

Tarjolla oli myös mustikkamuffinseja ja kaura-porkkanakeksejä, jotka kirjailijatar oli itse leiponut omilla resepteillään, jotka löytyvät kirjasta. Tiinalla on keliakia ja ohjeet ovat gluteenittomia.

IMG_7838_2

Olen käynyt pilatestunnilla vain kerran elämässäni, mutta kirjaa selatessani se kiinnostaa kyllä. Tiina Vainion edellinen kirja Saunayoga on ollut ahkerassa käytössä. Saunan lämmössä ja rennossa tunnelmassa on jotain hyvin erityistä. Sauna on lähes jokaisella suomalaisella, kuinka hauskaa hyödyntää sitä myös näin.

IMG_7829_2

Minun päiväni jatkui niin, että Stiina kehotti maistamaan croissanttia. Kieltäydyin, koska en syö niitä. Liikaa kaloreita yksinkertaisesti. Hän sanoi, että kannattaa. Uskoin. En pettynyt! Voi taivas millaisia croissareita! Täydellisiä! No siis suosittelen molempia – kirjaa ja bistroa. Bravo molemmille uutukaisille – tulette kulumaan käytössäni.

Ystävä ja herkkulounas

Seuraavaksi ajelin Espoon perukoille tapaamaan kahta ihanaa ystävääni. Juhlat jatkuivat…. Sain lounasta joka suli suussa. Mia teki toasteja, joiden välissä oli kylmäsavulohta, mozzarellaa ja avocadoa. Hän paistoi leivät molemmin puolin. Seurana oli salaattia jossa oli bire–juustoa, sitruunamarinoituja taateleita ja vesikrassia. Oi oi oli tolkuttoman hyvää. Lopuksi keikuin Eero Aarnoin suunnittelemassa Kuplatuolissa, jossa jokainen haluaa tulla kuvatuksi. (Ja jonka haluaisin myös omistaa…)

IMG_7856_2

IMG_7858

IMG_7867

Facebookista näin…

…että Meryl Streepillä on ollut yllään Samujin jakku. Samu-Jussi Koski oli onnellinen ja muotoili asian näin hienosti: Im always really happy to see someone wearing Samuji, but today I was specially happy – because of her!

10982143_819364614812802_6849158710020031106_n

Kuva Reuters

Tuntuu niin hienolta ja vähän jännittävältä. Olisipa hauskaa tietää kuinka hän on ostanut tuon ihanan jakun.

Juhlat

Vielä menin hotelli Indigon avajaisiin, jossa tapasin monta ihanaa ihmistä. Akseli Herlevi kehui keittokirjaani Pienet suuret reseptit ja tulin siitä ihan älyttömän iloiseksi. Kun lähdin pois, paikalle pyyhälsi Minna Tervamäki fillarilla ja kun hän heitti jalkansa pyörän yli niin ooooh!! sen kaaren saa aikaiseksi vain todellinen ballerina!

Ihanissa tunnelmissa menin kotiin ja mietin miten huikea päivä ja vähän hävetti. Ei töitä lainkaan. Varastettu päivä. Ja samalla muistin, että olen tehnyt töitä 22 päivää yhtä kyytiä – vapaapäivä sallittakoon!

Huomenna on vappuaatto – olkoon se lystikäs päivä!

Hanna

 

 

 

Selkä suorana – myös asioissa!

Finlayson lopettaa yhteistyön tavaratalo Kärkkäisen kanssa. Syynä on Kärkkäisen omistajan suvaitsemattomuus ja rasistiset mielipiteet. ”Emme halua tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, joiden arvot poikkeat näin radikaalisti omistamme” toimitusjohtaja Jukka Kurttila sanoo tiedotteessaan.

Nostan hattua. Finlayson on myynyt satojen tuhansien eurojen edestä tavaraa Kärkkäiselle vuosittain, joten kysymyksessä on päätös, jolla on merkitystä.

finlayson-cocktail-fiilis-6

Tuntuu erittäin virkistävältä, että jossain ja jollain on selkärankaa ja moraalia. Kun taloudellinen tilanne on se mikä se nyt on, tuntuu että kaikki raapivat rahansa miten vain mahdollista on ja omatunto, moraali ja selkäranka nakataan kaappiin odottamaan parempia aikoja.

Yksi epämiellyttävistä ja moraalittomista ajan ilmiöistä on muiden muassa kopiointi. Kaikkea voidaan kopioida surutta, ilman että asian kanssa tekemisissä olevat tahot punastelisivat häpeästä. Puna nousee muiden kasvoille – myötähäpeästä. Ja sitten on se suuri joukko ihmisiä, jotka eivät välitä vähääkään.

Olen ylpeä Finlaysonin ratkaisusta. Hieno homma, että löytyy rohkeutta tehdä oikein, eikä mennä sieltä missä aita on matalalla. Olen oman työni takia myös jollain ihanalla tavalla ylpeä siitä että Finlayson sisustaa kotejamme. Sanotaan, että puhdas omatunto on paras tyyny – painan mieluusti pääni Finlaysonin tyynylle. Kiitos!

finlayson-pussilakanasetti-cocktail-pinkki

 

Hanna

Mikä on hienoa ja mikä ei – muun muassa

Näitä tänään funtsailen:
Mutsilla on tänään synttärit. (Tykkään sanasta ’mutsi’ siinä on sellaista perus stadilaisuutta. Kun olin snadi sanaa käytettiin paljon myös tarkoitettaessa naista yleensä. Se on minusta posittivinen sana ja sitä hauskempi, kuta vanhempi ihminen sitä käyttää. Sen sijaan äiskä sana saa karvani nousemaan pystyyn)
Mutsi täytti eniveis 89 vuotta. Ajatus on muuten skarppi ja hiukeaa läppää lentää, mutta jotain juttuja hän ei muista.
Söin neljä leivosta. Aivan pieniä – petit fours. Totesin syödessäni, että olen sairaan hyvä leipomaan, sillä omani on parempia, kuin Ekbergin tekemät.

IMG_7747

Muuten mulle on yksi lysti, millaisia ihmisiä Krista Kosonen tuntee tai ei tunne. En tunne ketään, joka on äänestänyt Perussuomalaisia, koska en kysy ihmisltä ketä he äänestävät. Enkä kerro itse ketä äänestän.

Mietin myös kuinka vähän pidän kakesta tekohienosta ja hienostelusta. Tavallisen hyvä on oikein riittävää minulle. Joskin rakastan luksusta ja erotan sen. Monet eivät erota. Esimerkiksi mikä ero on hyvällä ja huonolla pellavalla tai sillä kuinka vaate on kaavoitettu tai ommeltu. Mutta diivailun erottaa ja se on kohtuullisen ällöttävää. Feikki ihminen on feikki vaikka kuinka yrittäis muuta olla. Aidot taas on usein aika tavallisia ja tavallisuudessaan ihan timantteja.

Istuin tänään uudehkossa ravintolassa, jossa oli kamala meteli. Mielestäni ravintola on huonon suunnittelun perusesimerkki. Tässä tulee juuri se pointti, mikä on hienoa ja mikä ei. meteli ei ole hienostunutta eikä miellyttävää. Puheensorina on. Kahvikoneen huuto ei ole. Hienon paikan tunnistaa juuri mm. siitä onko siellä meluisaa vai ei. Halvoissa/huonoissa paikoissa tarjoilijat paiskovat astioita ja aterimia ja keittiön äänet pauhaavat ilmassa. Tyylikkäissä ja henostuneissa on miellyttävä äänimaailma, jossa puhe kuuluu ääntä korottamatta.

 

Hip hei!

Hauskaa viikonloppua

Hanna