Ravitsemusterapeutti ehdottaa hulluja juttuja – älä usko höpinöitä!

Helsingin Sanomat julkaisi ravitsemusterapeutti Hanna Partasen haastattelun, jossa Partanen on sitä mieltä, ettei ruuan aina tarvitse olla hyvää. Hänestä suuri syy suomalaisten ylipainoon on helposti saatavilla oleva herkkuruoka. Hän tapaa vastaanotollaan ihmisiä, jotka ovat niin taitavia kokkeja, että eivät malta jättää syömistä yhteen lautaselliseen. Tähän ravitsemusterapeutti ehdottaa parannuskeinoksi siirtymistä tankkaukseen huonommalla perusjees-ruualla, jota on hänen mukaansa esimerkiksi valmisruoka.

IMG_0313

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

resizedimage600338-P1011241

Kyllä meni meikämandoliinilla kahvit väärään kurkkuun. Partasen mielipiteissä tuntuvat olevan puurot ja vellit iloisesti sekaisin. Toki on totta, ettei rasvaisia ja raskaita ruokia pidä syödä päivittäin. Totta on sekin, että ei ole hyvä syödä liikaa. Mutta kuinka ammatti-ihminen voi ehdottaa parannuskeinoksi asiaan ruuan maun huonontamista? Syö hei vähän huonompaa ruokaa, niin et liho ja pysyt terveempänä? Älä nyt ainakaan joka päivä nauti ruokahetkestä! Syö valmisruokaa!!! Voisi kuvitella, että huippukokeille ja ruuanvalmistusta harrastaville ihmisille voisi antaa paremman neuvon. Esimerkiksi että suuntaa se harrastus toisentyyppisiin resepteihin.

En ole alan kouluja käynyt mutta tämän Hannan (siis minun) ohjeet ruuan kautta tulevaan hyvinvointiin tulevat tässä:

Nauti ruuasta ja hyvän ruuan tuomasta mielihyvästä ja hyvästä olosta joka päivä. Meillä on siihen mahdollisuus, toisin kuin monessa maailman kolkassa.

😀

Syö 5-6 kertaa päivässä. Aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Siten verensokeri ei pääse laskemaan ja on helppoa olla ahmimatta liikaa ruokaa päivällispöydässä, eikä tule ottaneeksi välipalaksi suklaata, karkkia tai leivonnaisia. Niihin tulee himo, kun ei syö nälkään ruokaa.

😀

Tiheään ruokarytmiin voi aluksi olla vaikeaa tottua. Laita muistutus puhelimeen ja mene syömään vaikka kovaa nälkää ei vielä olisi. Pysyt pirteänä ja energisenä! Etkä syö liikaa. Lupaan sen!

😀

Syö päivällisellä ja lounaalla riisiä, pastaa tai perunaa desin verran ja lihaa, kanaa, kanamunaa tai kalaa noin kämmenesi kokoinen pala. Täytä vatsaa herkullisilla kasviksilla.

😀

Syö välipalaksi hedelmä, rahkaa, marjoja tai vastaavaa. (Kaupasta saa yhtä hyvin ostettua omenan tai mansikoita kuin suklaapatukan)

😀

Juo vettä pari litraa päivässä.

😀

Vältä kastikkeita. Tee ruuasta niin herkullista ja mehukasta, ettei niitä tarvita. Tai tee kylmiä kastikkeita turkkilaisesta jugurtista ja yrteistä.

😀

Opettele tilamaan ravintolassa ruokaa, joka on sinulle hyväksi. Vaihda ranskalaiset kasviksiin, pyydä kastike erikseen tai jätä pois. Jos keiton nimi alkaa sanalla ”kermainen” älä tilaa sitä.

😀

Älä juo kaloreita.

😀

Älä juo alkoholia joka päivä.

😀

Opettele tekemään ruokaa ilman kermaa, voita ja rasvaisia lisukkeita kuten juustoa.

😀

Opettele tekemään nautinnollisia, herkullisia kasvislisukkeita, joita haluat syödä. Niin että kasvikset ovat ilosi, ei pakkopullasi. (Niitä totisesti voi valmistaa muutenkin kuin keittämällä ylikypsiksi tai raastaa tai kuorruttaa juustolla)

😀

Vältä valmisruokia. Niissä on usein turhaa rasvaa ja suolaa, eikä makua nimeksikään.

😀

Lue tuoteselosteet kaikesta mitä ostat. Huomaat pian, että esimerkiksi kekseissä on 25% rasvaa. Siis neljäsosa!!!

😀

Älä syö energiapatukoita. Ne ovat lähes aina sokeripommeja samoin kuin myslit. Jos rakastat hyvää ruokaa, opettele tekemään niitä itse. (Minulta saa reseptejä)

😀

Suosi kokojyväviljaa, -riisä ja -pastaa

😀

Rauhoita ruokahetki, jos voit. Nauti hyvästä ruuasta ja hyvästä olosta.

😀

Vältä sokeria, suolaa ja kovia rasvoja. Sokerin voi jättää kokonaan pois arjesta. Se on usein helpompaa kuin kohtuullisuus joka ensinnäkin on todella pieni määrä ja lisäksi se ryöstäytyy helposti käsistä. Sokerin voi korvata hedelmillä ja marjoilla.

😀

Älä syö marja- ja hedelmä jugurtteja. Ne kylpevät sokerissa. Ota maustamatonta jugurttia ja lisää siihen marjoja tai hedelmäpaloja.

😀

Tottuminen uuteen ruokavalioon vie tovin. Älä lannistu, pian et halua sitä oloa, jonka raskas ja rasvainen ruoka tekee. Uusi tapa syödä ja valmistaa vihanneksia ottaa sekin aikansa. Opettele vaikka yksi uusi herkullinen kasvislisäke viikossa. Se maksaa vaivan. Pääset uusiin maailmoihin ja siitä tulee intohimo!

😀

Muista seisovassa pöydässä, että herkut eivät maailmasta syömällä lopu. Tulee uusi tilaisuus maistaa jotakin.

😀

Jaa jälkiruoka jonkun kanssa, niin saat maistaa, mutta et syö itsellesi pahaa oloa.

😀

Jos tulee karkkihimo, osta viisi irtokarkkia. Ota parhaat, joita rakastat eniten. Viisi riittää, sen jälkeen ei enää maista eikä nauti. Sitä vaan syö pussin tyhjäksi ja itselleen pahan olon.

😀

Tee elämästä juhla ja nauti joka päivä hyvästä ruuasta ja hyvästä olosta!

❤️

Rakkaudella Hanna (Sumari)

❤️

Kahdeksan ärsyttävää ja kaksi samantekevää asiaa

On ärsyttävää kun…

Energiselle, aktiiviselle ja aikaansaavalle ihmiselle heitetään kommentti: Oot tollanen ADHD!!

Karmea tapa käyttää sairauden nimeä.

*

avoautolla ajetaan katto alhaalla, mutta sivulasit ylhäällä. Jos katto on alhaalla, niin sivuikkunat ovat myös alhaalla.

*

lentokoneessa avataan turvavyöt ja noustaan penkiltä ennen kuin turvavyövalo on sammunut.

*

kaupassa joku ajaa kärryillä kantapäille.

*

bee lausutaan pee, äffä on vee ja München on mynssen.

*

rullaportaiden juurelle jäädään ihmettelemään.

*

ravintolassa paiskitaan astioita.

*

suklaa on liian makeaa ja kahvi liian laihaa.

*

On samantekevää…

Oletko aktiivinen aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Aamuvirkut ja illanvirkut ehtivät tehdä yhtä paljon asioita

*

Oletko luonnonkaunis, meikattu, pumpattu, kiristetty, blondattu, kiharrettu tai kalju. Kaikille tyyleille on ihailijansa.

*

ei mulla muuta tänä iltana.

oli hevi päivä – iloja ja suruja ja kullanmuruja.

Hanna

 

hullut jutut!

Pikku lomanen on ohi ja huomenna jatkuvat Suomen kaunein koti –ohjelman kuvaukset.

Loma oli hauska, osa kului Saarenmaalla, osa Asikkalassa mökillä järven rannalla saunoen ja tämä viimeinen päivä kotona jotenkin sekavasti.

Ajoimme eilen illalla aika myöhään kotiin ja puolisoni päätti näyttää minulle ihanan erikoisreitin mökiltä kotiin. No siinä kävi niin että navigaattori ei ihan löytänyt meitä emmekä me navigaattoria, joten olimme lopulta keskellä metsää, metsittyneellä ja ryvettyneellä metsätiellä minun autollani, jossa on tavallista matalampi maavara. Siinä auto sai isotella ja leikkiä maasturia, puoliso suunnistaa tähdistä (kun keskiyön aurinko paistoi) ja minä olin suuri metsästäjä ja mäiskin paarmoja ja hyttysiä ulos autosta, jonka ikkunan tyhmänä menin avaamaan.

Metsätienpielissä kasvoi maariankämmeköitä - suomalaisia orkideoja. Kelatkaa sitä!

Metsätienpielissä kasvoi maariankämmeköitä – suomalaisia orkideoja. Kelatkaa sitä!

Kuinka ollakaan keskellä metsää tapasimme viisi ihmistä ja kolme suurta koiraa. Kysyimme tietä. Tarkemmin sanottuna mieheni kysyi, koska minä kieltäydyin kunniasta. Kun katsoin auton suljetun ikkunan takaa ihmisiä jotka neuvoivat tietä, minulle tuli mieleeni elokuva Syvä joki. Se joka on nähnyt elokuvan, tietää että olin onnellinen, kun autoni renkaat nielivät jälleen asfalttia ja tuttu ABC:n pylväs häämötti horisontissa jatkuvaa palvelua ja ihmishälinää luvaten.

Pääsimme mainosti kotiin katsomaan fudista. Siihen on meillä vahva traditio. Mieheni, joka on pelannut mestaruussarjassa katsoo ja minä nukun. Unenharson läpi kuulen tärkeimmät asiat. Voin kerrata ne teille tässä:

  • Ronaldo on loistava pelaaja. Kokeilkaapa itse pelata ja hallita ynnä pitää palloa, kun kolme äijää vartio kokoajan. Heti jos hän siitä pääsee alkaa tapahtua.
  • TV-selostajat saisivat kertoa enemmän siitä mitä koko kentällä tapahtuu ja miksi. Katso nyt Ronaldo menee tonne ja vartijat tulevat perässä, näin tulee tilaa tonne ja muut pääsevät pelaamaan. Siinä eilisen opit. (Ronaldo on aika kaunis mies)

Mutta nukahdin peliin ja heräsin nukuttuani 10 tuntia, joka on minulle aivan liikaa! Heräsin päänsärkyisenä ja hitaana, jalat painoivat kuusi tonnia eilisen menestyksekkään juoksulenkin jälkeen. Kaksi kuppia kahvia ja jääkylmä suihku auttoivat. Otin myös Bemer-hoitoa, josta täytyy kertoa enemmän joskus. Laite kiihdyttää mikroverenkiertoa ja auttaa siten kroppaa palautumaan. Polveni kestivät juoksun, mutta niitä ympäröivät lihakset ja sidekudokset saivat jonkun -hei mitä tämä on? -shokin.

Päivän kohokohta oli retki Nuuksioon. Menimme lounaalle luontokeskus Haltiaan, jonka seisova lounaspöytä on aivan loistava. Paljon harkullisesti valmistettuja vihanneksia, parhaita uusia pottuja mitä ravintolasta ikinä olen saanut, silliä, lohta ja mustaherukkapestoa, kanaa, pikkelöityä kyssäkaalia ja vaikka mitä. Ihanat herkut syötiin ja törmättiin hurjaan määrään tuutuja. Sanonpa vaan että elämää on muuallakin, kuin Kaivopuiston rannassa. Tulkaa Nuuksioon – ette pety. (Olen muuten kirjoittanut jutun Haltiasta se löytyy täältä)

Haltian lounasbuffan herkkuja mun lautasella. Tässä meni alkupalat. Oi oi oli hyvää!

Haltian lounasbuffan herkkuja mun lautasella. Tässä meni alkupalat. Oi oi oli hyvää!

Tapaamiemme tuttujen joukossa oli myös Laura USA:sta. Hän oli tutuni sukulainen ja on ollut tekemässä Obamasta presidenttiä molempina kertoina. Hän oli henkilö joka twiittasi tuon ajan uudelleen twiitatuimman twiitin – kuvan Barak ja Michelle Obamasta halaamassa alla teksti ”Four more years”. Keskustelin hänen kanssaan ja olisin toden totta halunnut meistä selfien. En kehdannut. Vieläkin kaduttaa!

Näyttökuva 2016-06-26 kello 18.11.39

Kuva on otettu täältä

Mutta siitä olin onnellinen, että ajomatkalla Haltiaan huomasin, että mekkoni oli väärinpäin. Siis saumat ulkopuolella ja käänsin sen autossa. Olisi ollut tyypillistä, että näen nämä kaikki ihmiset ja hymyilen ja juttelen ja mekko huutelee päälläni: Olet pöllö! Et osaa pukea! Olisit käynyt Specsaversilla! Nyt ainoastaan hymyilin persilja kulmahampaassa, mutta ruokapöydässä se on jotenkin ok. Täytyy vielä todeta, kuinka ihanaa oli tavata kaikki nuo ihmiset. Yhtä en ollut tavannut kuuteen vuoteen. Yhtä kahteen kymmeneen ja muita muutamaan vuoteen. Oli myös huippua tavata PUHUVIA ihmisiä. Tuttavani suuri seurue oli puhuvaa sorttia. He puhuivat iloisesti keskenään. Koko suku oli tullut Amerikan sukulaisten kanssa syömään. Mutta mikä parasta, koska yksi pariskunta tunsi meidät, kaikki juttelivat meidän kanssamme. Ja nauroivat! Ja pitivät ihansti kovaa ääntä positiivisella fiiliksellä. Viihtyivät. Pitivät hauskaa ja kertoivat juttuja. Aah kuin elokuvasta sekin. Ranskalaisesta tai italialaisesta. Ei Aki Kaurismäen tai muusta suomalaisesta elokuvasta! Hahahahah! Ei todellakaan. Eikä TV-sarjastakaan. Näistä ihmisistä oli nimittäin mökötys ja kyräily yhtä kaukana kuin hajuvesi lihapullasta!

 

Suukkoja suveen

♡♡

Hanna