Upeasti näytelty Aallonmurtaja alkaa – koukuttavaa katseltavaa!

Kaupallinen yhteistyö: C More

Olen saanut katsoa kotimaisen uutuussarja Aallonmurtajan kolme ensimmäistä jaksoa ennakkoon. Sarja on ensimmäinen kotimainen alkuperäissarja, joka on tehty C Morelle.

Aallomurtaja_keyart_no-text_1600x900

C More tarjoaa ensimmäisen jakson tulevana lauantaina 2.9. Maikkarilla klo 21. C More suoratoistopalvelussa toki näkee kaksi ensimmäistä jaksoa heti aamusta, jos ei malta odotella! Sen jälkeen C Morelle tulee katsottavaksi 10 osaisesta sarjasta yksi jakso viikossa.

Aallonmurtaja on erittäin hyvin näytelty, rooleissa on tuttuja mutta ei loppuun kuluneita kasvoja, mikä oli hyvin ilahduttavaa. Keskeisissä rooleissa esiintyvät Turkka Mastomäki, Maria Ylipää, Saara Kotkaniemi, Joonas Saartamo, Ville Keskilä, Maria Järvenhelmi ja Sanna-Kaisa Palo. Ensimmäinen asia, joka sarjaa katsoessani pisti silmään, oli rento replikointi ja erittäin hyvä näytteleminen. Sarjassa puhutaan normaalisti, ei teatterisuomea eikä kirjakieltä tai niiden outoa sekoitusta. Hahmot ovat uskottavia.

Tavallinen nelihenkinen perhe? Kuva: C More / Juha Pursiainen

Tavallinen nelihenkinen perhe?
Kuva: C More / Juha Pursiainen

Näyttelijäkaartia sarjan lehdistötilaisuudessa. Letkeää ja iloista joukkoa – porukka ei näytä ihan samalta rooleissaan.

Näyttelijäkaartia sarjan lehdistötilaisuudessa. Letkeää ja iloista joukkoa – porukka ei näytä ihan samalta rooleissaan.

Suloisen Minka Kuustosen roolinimi on Pano Piia. Muodonmuutos on melkoinen pressitilaisuuteen korallin väriseen mekkoon ja (piinallisen korkeiisiin) korkkareihin sonnustautuneeseen neitoon nähden. Upea Minka! Kuva: C More / Juha Pursiainen

Suloisen Minka Kuustosen roolinimi on Pano Piia. Muodonmuutos on melkoinen pressitilaisuuteen korallin väriseen mekkoon ja (piinallisen korkeiisiin) korkkareihin sonnustautuneeseen neitoon nähden. Upea Minka!
Kuva: C More / Juha Pursiainen

Käsikirjoittajat ovat haastatelleet sarjaa varten lukuisia entisiä ja nykyisiä rikollisia ja tutustuneet heidän tapaansa elää ja harjoittaa ammattiaan.

Ensimmäinen jakso antaa monta langanpäätä joista seuraavissa jaksoissa punotaan kiinnostavaa ja koukuttavaa kudelmaa. Ahaa elämyksiä tipahtelee kuten kunnon sarjoissa pitääkin. Sarja pitää otteessaan.

Tiivis rikollisjengi on vähän kuin suurperhe, jonka keskiössä ovat pomot Upi ja Tuula. Meri (Saara Kotkaniemi) ja Tume (Joonas Saartamo) ovat nuori seurusteleva pari jossa viehättävä Meri on tullut kuvioihin mukaan jengin ulkopuolelta. Se ei ole sattumaa, vaan pikkuhiljaa alkaa selvitä kiinnostava kuvio – miksi? Tume on Meriin kuoleman rakastunut ja järjestää vähän koomisiakin piirteitä saavia rakkaudenosoituksia tyttöystävälleen, mutta on samalla pelottavan väkivaltainen ja arvaamaton tyyppi. Hän on sarjan toinen persoonallisuus. Toinen on Nalle (Pekka Huotari) joka sanoi roolistaan itse näin – Kyllähän musta se roiston rooli löytyy. Vanhan liiton voro. Pelataan reilulla pelolla. OMG! Ja tätä Huotarissa riittää!

Kolme iloista rosvoa sarjan lehdistötilaisuudessa. Turkka Mastomäki, Maria Ylipää ja Joonas Saartamo. Aallonmurtajassa erittäin vakuuttava kolmikko. On ilo nähdä Mastomäkikin ruudussa pitkästä aikaa.

Kolme iloista rosvoa sarjan lehdistötilaisuudessa. Turkka Mastomäki, Maria Ylipää ja Joonas Saartamo.
Aallonmurtajassa erittäin vakuuttava kolmikko. On ilo nähdä Mastomäkikin ruudussa pitkästä aikaa.

Sanna-Kaisa Palo esittää KRP:n tutkijaa ja iloitsi sarjan naisroolien asemasta: naiset ovat Aaallonmurtajassa tekijöitä. Ja niin ovatkin! Hyvä!

Sanna-Kaisa Palo esittää KRP:n tutkijaa ja iloitsi sarjan naisroolien asemasta: naiset ovat Aaallonmurtajassa tekijöitä. Ja niin ovatkin! Hyvä!

Aallonmurtaja kuuluu Nordic noir –genreen, johon kuuluvat myös suosikkisarjat Silta, Nousuvesi ja Pinnan alla. Aallonmurtaja on yhtä koukuttavaa katseltavaa.

Television katselu on jäänyt minulta tosi vähälle. On harvoja ohjelmia, joiden takia haluan olla tiettyyn aikaan ruudun äärellä. Katson ohjelmia mieluummin suoratoistona, eli verkosta. On nastaa, kun sarjoja ja leffoja voi katsoa silloin, kun haluaa ja siellä missä haluaa. Kun palvelun ostaa, sitä on äärimmäisen helppoa käyttää. Klikkaat ohjelmaa mitä haluat katsoa ja siinähän se sitten pyörii. Katson kepeitä sarjoja aina, kun teen ruokaa. Hulvaton Solsidan on ihan parasta kokkailuseuraa samoin kuin iki-ihana Todella upeeta. Aallonmurtajaa katson, kuten kaikkia jännäreitä, sängyssä maaten. Junassa sen sijaan katson elokuvia tabletilta. Komedioita ei voi katsoa julkisilla paikoilla, koska räjähtelen nauruun ja se vaikuttaa dorkalta, kun on yksin liikkeellä.

C Moren leffat ja sarjat saa nyt ilmaiseksi käyttöönsä kuukauden ajaksi tästä linkistä.  Aallonmurtajasta tulee uusi jakso katsottavaksi joka torstai ja muina aikoina voi koukuttua muihin sarjoihin. Itse innostuin Rivierasta, joka tempaisi oitis mukaansa. Ja onhan siellä tietenkin myös Suomen kaunein koti 😉 ja paljon paljon muuta.

Iloa syysiltoihin!

♥️

Hanna

Päivän kaktuksen saa VR – ihan heittämällä (matkustajan ulos)

Perille pääsy on pääasia – konnarin voin kohdata bonuksena

Tämän päivän Hesarissa on raastava mielipidekirjoitus VR:n toiminnasta (toimimattomuudesta). 13-vuotias poika matkusti ensimmäistä kertaa yksin tätinsä luota Helsingistä kotiinsa Hyvinkäälle. Täti ei käytä junaa ja poika taas on matkannut saman reissun useasti vanhempiensa tai siskonsa kanssa, jolloin vanhemmat ovat hankkineet lipun netistä tai junasta.

Tieto VR:n lipunmyyntiuudistuksesta ei ollut tavoittanut tätiä eikä poikaa ja lopputuloksena konduktööri käski poikaa poistumaan junasta Järvenpäässä, josta tämän tulisi ostaa lippu ja jatkaa matkaa seuraavalla junalla kotiin Hyvinkäälle. No mahdoton paikka. Nuorella pojalla ei ole maksukorttia, ainoastaan käteistä lipunostoa varten ja asemarakennus Järvenpäässä on suljettu. Onneksi puhelimessa on akkua ja poika voi soittaa kotiin.

Kuka on tarinan syyllinen? Mielestäni taho, joka tämän uudistuksen on tehnyt. Konnari on välikappale ja poika toivottavasti sankari. Jospa tämän järkyttävän, mutta onneksi onnellisesti päättyneet tarinan ansiosta VR:n lipunmyyntiuudistusta viilataan, kun koko maan matkustajat jatkuvasti moittivat sitä ja selvästi nähdään, että se aivan toimimaton ja susi jo syntyessään.

On niin sanoinkuvaamattoman raivostuttavaa, kun asioita vaan tehdään ja tunaroidaan, eikä niitä korjata. Ei välitetä käyttäjistä, ihmisistä. Kaikki levittelevät vain käsiään.

Onhan tämä slogan nyt aivan vitsi:

”Konduktöörit lähijunissamme eivät enää myy lippuja, vaan keskittyvät palvelemaan teitä.”

Mikähän olisi se tärkeämpi palvelu, kuin että matkustaja saisi matkustaa sillä junalla laillisesti lippu kourassa? Sekö on palvelua, että pikkupoika laitetaan ulos junasta? Oikeasti ainoa palvelu mitä minä haluaisin junassa, on päästä perille.

Näin kirjoitettiin, kun uudistus oli alkamassa:

IS 19.06.2017

Millaista asiakaspalvelua junissa oikein tarjotaan maanantaista lähtien, viestinnän asiantuntija Janna Veisterä?

Konduktöörejä on aina kaksi. He liikkuvat pareittain ja kiertävät koko junan, kun aiemmin konduktööri on ollut vain lipunmyyntivaunussa. Jatkossa he kohtaavat yhdessä kiertäen kahdeksansataa asiakasta sadan asiakkaan sijaan. Kun lipunmyynti jää pois, on konduktööreillä enemmän aikaa asiakaspalvelulle ja asiakkaiden kohtaamiselle. He neuvovat ja opastavat niin junissa kuin laitureilla, esimerkiksi vaihtoyhteyksissä. Samalla he katsovat liput junassa ollessaan ja neuvovat varsinkin alkuun eri tapoja ostaa lippu jatkossa. Noin 75 prosentissa junissa on maanantaista alkaen konduktööri. Ilta- ja yöaikaan kaikissa junissa on konduktöörit.

Kyllä tuntuu pahasti siltä, että pääasia on unohtunut. On menty tähän höpölöö juttuun kohtaamisista. Juna halutaan inhimillistää. Kuinka inhimillistä on pistää asiakas ulos junasta odottamaan seuraavaa ja etsimään tapaa saada se pirun lippu hankittua? Kun jo lipun ostosta on selkeästi saatu aikaan ongelma, kuinka matkustusmukavuutta voidaan kuvitella kohennettavan sillä, että asiakas kohtaa konnarin? Mitenkään heidän ammattikuntaansa väheksymättä. Enimmäkseen ovat olleet hauskaa joukkoa.

Voin jotenkin kuvitella sen presentaation, jossa tästä kohtaamisesta on kauniisti puhuttu ja esitelty kuinka helppoa on ostaa lippu netistä tai automaatista tietyistä paikoista. Se on näyttänyt varmaan hienolta siinä kaaviokuvassa. Mutta kun automaatit eivät toimikaan ja nettisivut kaatuvat. Mitä sitten tapahtuu? Konnari kohtaa tyhjän junan. Mä oikeesti vihaan tällaista soopaa.

Grrrrrrr – tämmönen niin nyppii!

Hanna

Nälkäkiukku! Näin se taltutetaan!

Kaupallinen yhteistyö: Valio

Hiiohoi! Kesäloma on ohi ja melkein kesäkin. Mutta olipa mulla ihana kesä! Ensimmäinen kunnon loma viiteen vuoteen tuli tarpeeseen ja teki ihmeitä. Elin kuin pellossa. Nukuin pitkään, mikä on ihmeellistä, koska en oikein osaa sitä taitoa. Makasin riippukeinussa ja luin kirjoja, laiskottelin, en käynyt treeneissä, mutta ajelin fillarilla piiiiitkiä mukavia matkoja ja pysähdyin kuvaamaan kaikkea kaunista. Perille pääsy ei ollut niin tärkeää kuin matkan teko. Söin ihan mikä sattui maistumaan ja annoin jopa periksi voin himolleni.

Siis se on kyllä mahdoton juttu. Rakastan voita. Se maistuu niin hyvältä. Uusien perunoiden kanssa tietysti, mutta myös ihan vaan leivän päällä. Ja mikä tahansa mikä on paistettu voissa on hyvää. Vaikka kaurapuuro. Vietin lomaa Saarenmaalla ja siellä on ihanaa tummaa leipää, jota myös naapurini leipoo. Hyvä kirja, leipä ja voi. Siinä on kolmikko, josta nautin lomalla. Olihan se ihanaa – ei mitään paineita. Silkkaa nautintoa. Kun loma loppui, herkuttelu sai muuttua ja vaihtua toisenlaisiin intohimoihin.

Kerron jo tässä vaiheessa, että tekstin lopussa on kilpailu, jossa on upeat palkinnot. Kilpailukysymys liittyy välipaloihin. Joten lue loppuun ja osallistu!

Olen huomannut, että sana välipala ymmärretään kahdella tavalla. Monille lapsuudesta tuttu sääntö on, ettei saisi napostella välipaloja. Se tarkoittaa karkkia, pullaa ja suklaata. Aterioiden välillä tapahtuvaa jatkuvaa mussutusta. Ikään kuin ainaista joulua.

Säännöllinen ruokarytmi taas tarkoittaa harkittuja välipaloja, joita syödään, etteivät ateriavälit kasvaisi liian pitkiksi. Jokaisen aterian ja välipalan pitäisi sisältää proteiinia, koska se pitää nälän loitolla ja energiatason hyvänä. Silloin jaksaa eikä tule väsähdyksiä.

Minulla toimii kolmen-neljän tunnin ateriavälit parhaiten. Koetan noudattaa periaatetta väsymättä, vaikka olisin millaisissa töissä. Se käy parhaiten niin, että matkassa on omat eväät. Ja niinpä laukussani kulkee aina mukana Valion proteiinirahkaa tai -juomaa. Kummankin pystyy nauttimaan muutamassa minuutissa, vaikka välillä minun töissäni ei juuri taukoja ole.

Usein joudun syömään välipalan autossa, mutta jos vaan on mahdollista syön sen kivoissa maisemissa ulkona. Muutaman minuutin breikki töissä antaa energiaa sekä keholle että mielelle.

Usein joudun syömään välipalan autossa, mutta jos vaan on mahdollista syön sen kivoissa maisemissa ulkona. Muutaman minuutin breikki töissä antaa energiaa sekä keholle että mielelle.

Valion PROfeel proteiinijuomat on niin helppoja pitää mukana, kun niitä ei tarvitse säilyttää kylmässä ja pakkaus on vahva. Eli ei ole pelkoa, että käsilaukun sisältö kelluu minttukaakaojuomassa kesken kiireisen päivän.

Valion PROfeel proteiinijuomat on niin helppoja pitää mukana, kun niitä ei tarvitse säilyttää kylmässä ja pakkaus on vahva. Eli ei ole pelkoa, että käsilaukun sisältö kelluu minttukaakaojuomassa kesken kiireisen päivän.

PROfeel tuotteita on sekä sokeroimattomia että tavallisia. Molemmat on hyviä ♥️

PROfeel tuotteita on sekä sokeroimattomia että tavallisia. Molemmat on hyviä ♥️

Kun teen töitä kotona, herkuttelen rahkalla vähän juhlavammin. Laitan sen lautaselle ja höystän marjoilla, joita syön paljon ympäri vuoden.

Kotona PROfeel rahka saa seurakseen marjoja.

Kotona PROfeel rahka saa seurakseen marjoja.

Jos en syö välipalaa lounaan ja päivällisen välillä väsähdän ja kun pääsen kauppaan lentää ostoskärryyn asioita ilman harkintaa. Ja kun ne sitten päätyvät keittiööni, ne päätyvät myös lautaselleni. Säännöllisen ruokarytmin ja terveellisen ruokavalion noudattamisesta tulee lopulta intohimo, kun pääsee vauhtiin. Ja sanomattakin on selvää, että silloin voi hyvin. Eikä se sitä tarkoita, ettei koskaan antautuisi voin vietäväksi!

Vertailin vähän eri välipalojen kaloreita ja sitä mitä ne muutenkin sisältävät ja onhan se aika karua. Jos syöt iltapäiväkahvilla töissä pullan, suklaata, hedelmän, viinerin tai rahkan on sillä suuri merkitys loppupäivän jaksamiseen. Tarkkaile proteiineja ja rasvaa. Proteiinit pitävät nälän tunteen poissa ja hiilihydraatit auttavat jaksamaan, mutta pelkät hiilihydraatit antavat lyhytkestoisen energiapiikin, jonka jälkeen seuraa väsymys ja nälkäkiukku. Rasva yhdistettynä sokeriin ja vehnään taas kasvattaa vyötäröä.

 

Mansikkaviineri 100 g

Energia 364 kcal rasva 24,1 g hiilihydraatit 31,7 g proteiini 4,8 g

Korvapuusti 100 g

Energia 312 kcal rasva 12,4 g hiilihydraatit 23,6 g proteiini 6,2 g

Suklaapatukka 100 g

Energia 485 kcal rasva 24,3 g hiilihydraatit 63,1 g proteiini 2,7 g

Omena 100 g

Energia 32 kcal rasva 0,1 g hiilihydraatit 7,1 g proteiini 0,1 g

Banaani  100 g

Energia 88 kcal rasva 0,4 g hiilihydraatit 18,3 g proteiini 1,2 g

PROfeel proteiinirahka  100 g

Energia 80 kcal rasva 0,2 g hiilihydraatit 9,6 g proteiini 11 g

PROfeel proteiinijuoma  100g

Energia 73 kcal rasva 1 g hiilihydraatit 8 g proteiini 8 g

 

Herkut ovat kaikki huonoja välipaloja jaksamisen kannalta ja hedelmissä ei ole ainakaan minulle tarpeeksi voimaa pitämään nälkää. Ja minullehan käy aina niin, että syön koko illan, jos verensokeri on päivällä päässyt kovasti putoamaan. Siksi onkin parasta määritellä itselleen herkku uudellen. Päivittää se. Tehdä hyvä valinta. Ja voi täydestä sydämestäni sanoa että jos herkkuja rakastaa, niin esimerkiksi PROfeel minttukaakao ja mansikka on aivan sairaan hyviä!

Nam!

Nam!

Nyt kilpailuun!

Kerro mikä on ongelmakohtasi välipalojen syömisessä, jos sellainen on ja jaa paras välipalavinkkisi blogin kommenttikenttään, ei siis Facebookiin, vaan tähän alapuolelle. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme Valio tuotepalkintoa joista kukin sisältää 3 pussia PROfeel proteiinijauhetta, joissa makuina maustamaton, mansikka ja suklaa. Yhden palkinnon arvo on n. 48 €. Jauheesta saat hetkessä iki-ihanan pirtelön, joka maistuu hyvältä ja pitää nälän poissa. Tiedätkö, kuinka tärkeä on palautusjuoma ihan tavallisen kävelylenkinkin jälkeen? Olen kirjoittanut jauheista täällä, jos haluat tutustua niihin tarkemmin. Kilpailuaika on yksi viikko ja kilpailu päättyy 03.09.2017 klo 24.00

Ihanaa syksyn alkua, nauti elämästä, osallistu kilpailuun ja pidä enegiaa yllä!

♥️

Hanna