Melkein koko loma vierähti kampaajalla

Kaupallinen yhteistyö: Eckerö-Line

Joku sanoi kerran Tallinnassa, että täällä on niin nastaa. Ihan kun olis ulkomailla! No kaikki ymmärtävät, että Tallinna ON ulkomailla, mutta lauseeseen sisältyy oikeastaan toinen ajatus, kuin mitä sanat kertovat. Se tarkoittaa sitä fiilistä, mikä tulee, kun istuu laivan loungessa ja arki jää taakse. Loma alkaa jo kun astuu laivaan. Tallinnan reissu Eckeröllä maksaa parhaimmillaan 10€ ja kun napaa vapaapäivän keskelle viikkoa se uudistaa ihmistä kumman kivasti.

Me lähdettiin Pirjon kanssa risteilemään viime tiistaina. Se oli synttärilahjareissu, jonka olin luvannut hänelle jo iäisyys sitten, kun hän juhli tasavuosia. Keskellä viikkoa napattu vapaapäivä oli hyvä idea. Missään ei ollut ruuhkaa ja voiko olla hauskempaa työviikkoa, kuin sellainen johon sisältyy lomamatka.

Söimme mukavasti aamiaisen m/s Finlandian loungessa jossa on raikas ja laadukas buffet-aamiainen. Kokosin myslistä, jugurtista ja marjoista ihanan bowlin ja söin myös crossantteja, juustoja ja frittataa (uunimunakas) cappuccinon kanssa. Siis herkuttelimme ja puhuimme kerrankin ilman kiirettä kaikesta maan ja taivaan välillä, ilman että kukaan häiritsi. Laivan kauppoihin päätimme mennä paluumatkalla. Mutta vähältä piti, että paluumatka olisi siirtynyt…

Mini croissantit on suussa sulavia ja onneksi pieniä. Voi syödä yhden tai monta!

Mini croissantit on suussa sulavia ja onneksi pieniä. Voi syödä yhden tai monta!

Jossain vaiheessa aloin tuijottaa Pirjon hiuksia ja lopulta kysyin, että kuule, kuka sun hiukset värjää? Pirjo heläyttää parhaan naurunsa ja kertoo tekevänsä sen itse. Ja minä vastaan rakkaudella, että huomaan sen. Sitten naurettiin yhdessä.

Meitä nauratti!

Meitä nauratti!

No siis Pirjolla on paksut kauniit hiukset, jotka olivat pikkuhiljaa värjääntyneet turhan mustiksi. Lisäksi ne oli kietaistu (ihan turhaan) ponnarille. Kontrasti vaalean ihon ja tummien hiusten välillä oli hiukan (erittäin) raaka. Niinpä sanoin, että kuule, meidän reissusta tulee kampaajareissu! Ja Pirjo oli heti mukana, eli asia oli päätetty saman tien.

Mutta mistä aika kampaajalle? Laitoin vähän kyselyitä ja sain paikallista tietoa. Suositus oli Ilusalong FahleAsia selvä, varasin Pirjolle ajan iltapäiväksi oitis, kun Finlandia kiinnittyi satamalaituriin ja puhelimet toimivat moitteetta.

Sitten hyppäsimme taksiin ja lähdimme tutustumaan Telliskiven ja Kalamajan alueeseen. (Taksimatka maksoi 5€)

Kahlasimme läpi ihania kauppoja ja ihailimme komeita autoja. Juuri kun pääsin sanomasta, että katso kun on törkeän hieno Jeeppi tuossakin, niin Jeepin ikkuna aukeaa ja kuuluu huuto MOI HANNA! Hahahha! Pieni on maailma. Vanha tuttuni siinä kertoi olevansa leivän haku matkalla. Tieto olikin ihan kultaa, koska sain kuulla, että laajasti hehkuttamaani Muhun limppua leivotaan myös Telliskivessä. Niinpä juoksimme mekin tuliaisiksi leipää ostamaan.

Täältä saa ihanaa leipää!

Täältä saa ihanaa leipää!

Telliskiven terveiset Afrikasta. Myymälässä myydään suoraan Ugandasta tuotuja hedelmiä, vihanneksia ja pähkinöitä. Tuoreen maapähkinät maistuivat ihanilta.

Telliskiven terveiset Afrikasta. Myymälässä myydään suoraan Ugandasta tuotuja hedelmiä, vihanneksia ja pähkinöitä. Tuoreen maapähkinät maistuivat ihanilta.

Lohta ja grillattua avocadoa F-Hooneessa

Lohta ja grillattua avocadoa F-Hooneessa

Ikkunapöytäkerrankin! Jesss!

Ikkunapöytäkerrankin! Jesss!

F-Hoone on rento ja kiva paikka

F-Hoone on rento ja kiva paikka

Söimme lounaan F-hooneessa, jonka ruoka tai palvelu ei ole pettänyt kertaakaan ja sen tunnelma on niin kivan rento. Saimme vieläpä ikkunapöydän, jossa olen aina halunnut istua. Tilasimme lohta ja grillattua avocadoa hijiki-edamame salaatin kanssa. (Hijiki on merilevää ja edamame papuja) Kala oli pinnalta rapea ja sisältä mehevä ja lautasen muut maut ja värit olivat just nappiin.

Tuolta se kampaamo löytyy!

Tuolta se kampaamo löytyy!

Täytyi kurkistaa yhden kulman taakse, että näimme oikean paikan.Sitten vain rohkeasti perille!

Täytyi kurkistaa yhden kulman taakse, että näimme oikean paikan.Sitten vain rohkeasti perille!

 

Ihana miljö!

Ihana miljö!

Ihana Pirjo!

Ihana Pirjo!

Valmista tuli!

Valmista tuli!

Kampaamo on tasan toisella puolella Tallinnaa ja meinasi tulla kiire. Takseja ei näkynyt missään. Juoksin sisään meksikolaiseen La Tabla -ravintolaan ja pyysin apua, jota ystävällinen henkilökunta oitis antoikin. Tilattiin meille taksi ja samalla näin hauskan ravintolan ensikertaa sisältä. Sinne suuntaan seuraavalla kerralla.

Fahler ilusalong oli ihana. Ihanasti sisustettu ja loistava tunnelma. Pirjon hiuksiin syventyi Katrin, joka sanoi heti, että värinpoisto on huonompi idea kuin raidat ja tyviväri. Siihen siis ryhdyttiin. Minä hengailin kampaamossa ja kävin naapurin hienossa ravintolassa kahvilla, kävin vähän kävelyllä ja sittenhän Pirjo olikin valmis. Ja WAU mitkä hiukset! Niin kauniit ja ihanat. Raidat, tyviväri, pesu, värihuuhtelu ja latvojen tasoitus maksoi 70€ (mieluiten käteisellä, koska kampaajat työskentelevät omaan laskuunsa) Pirjo päättikin, että jatkossa hän tekee rentouttavia päiväristeilyjä Tallinnaan useasti ja varaa Katrinilta ajan.

Meillä oli kuitenkin edessämme vielä pieni seikkailu. Laivan lähtöön oli n. 40 min ja katsoin navigaattorista, että satamaan kävelee puolessa tunnissa. Otimme pari kuvaa hiuksista ja lähdimme ripeästi matkaan. No siinä kävi sitten niin, että olimme sataman väärällä laidalla ja pystyimme melkein koskettamaan m/s Finlandia kylkeä, mutta välissämme oli satama-allas. Aikaa oli jäljellä neljä minuuttia. TUSKA. Ei toivoakaan ehtiä. Näin edessämme muhkean hienon Mersun ja ryntäsin kysymään sen kuljettajalta, voisimmeko saada kyydin laivaan. Hypätkää kyytiin! Ja niin hauska nuori pariskunta, jossa miehellä oli suuri lierihattu ja vaalea polkkatukka ja naisella musta piukka nahkarotsi, joka oli täynnä piikkiniittejä, ajoivat meidät terminaalin viereen upealla autollaan. Nainen ajoi, kuin rallikuski ja mies kysyi maksammeko sakot – no siinä vaiheessa olisimme luvanneet vaikka kuun taivaalta. Sakkoja ei tullut, annoimme tytölle vitosen ja ehdimme juuri ja juuri laivaan hien valuessa noroina pitkin selkärankaa.

Nää on ihan loistavia naamioita eikä maksa kuin muutaman euron. Kiva tuliainen.

Nää on ihan loistavia naamioita eikä maksa kuin muutaman euron. Kiva tuliainen.

Eckeröllä on aina elävää musaa ja hyvät esiintyjät.

Eckeröllä on aina elävää musaa ja hyvät esiintyjät.

Toivuimme tovin loungessa ja kokosimme sen buffetista ihanat kanasalaatit ja sitten lähdimme ostoksille. Koska kyseessä oli kauneusmatka (myös kuntomatka, koska pikakävely laivalle pikku paniikissa oli selkeästi kuntoilua), ostin kasvonaamioita. Loppumatka meni taas maailmaa parantaessa ja seuraavan päivän työpäivä tuntui kepeältä, olinhan ollut ulkomaan lomalla ystävän kanssa!

Kiitos Pirjo – hauskaa oli!

Suomi 101 juhlavuosi

Istutaan mieheni kanssa ruokapöydän äärellä ja syödään välipalaa. Yhtäkkiä hän puhkeaa puhumaan ideastaan Suomi 101 juhlavuodeksi. Suomen tulisi silloin ottaa yhteyttä Dinsney-yhtiöön ja suunnitella heidän kanssaan yhteishanke, joka perustuu 101 dalmatialaista pilkkuihin.

images

Kampanjatunnus olisi kokonaan pilkullinen Suomen kartta. Kartta olisi käännetty kyljelleen, jolloin Suomineidon käsivarsi olisi toinen koiran tassuista. Ja siinä asennossaan Suomineito eli Suomi-koira myös pyllistäisi Venäjälle.

Kysyn miten hän edistäisi tätä tapahtumaa.

– Marimekko unohtaisi raitansa ja keskittyisi vain pilkkuihin. Vesirokkorokotukset unohdettaisiin ja lapset kulkisivat pilkullisina ja näin tukisivat yhteistä hyvää. Liituraitapuvut muuttuisivat liitupilkkupuvuiksi.

download

Miksi aloit kehitellä tätä ideaa?

– Koska useat Suomi 100 hankkeet ovat teennäisiä. Olisi parempi tehdä konkreettisia asioita.

Projekti on joko hyvä huono, ihan sama onko Suomi 100 vai 101 vuotias. Valtion ja kuntien tulisi aina tukea hyviä yleishyödyllisiä projekteja.

images-1

Millaisia projekteja pitäisi sitten tukea? Anna esimerkki.

Ideaali projekti olisi esimerkiksi ottaa 100 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta ja auttaa heitä konkreettisesti. Ensi vuonna autettavia olisi 101 ja sitten 102 ja isona ideana sen jälkeen 103. Siinä olisi jotain konkreettista ja tärkeää.

 

– Suomi 101-Dalmatialaishanke olisi kansainvälisestikin merkittävin markkinointikampanja ikinä.

Kuinka niin?

– Koska koko maailma on täynnä pilkkuja ja pisteitä eli tulevaisuudessa, kun ihminen painaa esimerkiksi pistettä kirjoittaessaan, hän muistaa siitä Suomen. Jääkiekko-ottelun kiekko assosioituu suoraan Suomeen ja henkilö alkaa jopa miettiä miksi erotuomarin paita on raidallinen eikä pilkullinen. Tosin Suomessa Marimekko on jo siinä vaiheessa tehnyt diilin jääkiekkoliiton kanssa ja muuttanut raitapaidat täpläpaidoiksi.

 

Palloilen nyt keittiöön tekemään Pavlovaa…. Vai Pallovaa

Hanna

Juhlat, ystävät, ventovieraat, yksinäisyys, ilo

Valio-luomu-1

Suosittelen lämpimästi juhlien järjestämistä ihan kaikille ihmisille. Äläkä mieti keitä kutsuisit, jos päätät järjestää juhlat, vieraat löytyvät kyllä. Äläkä pelkää, ettet osaa, tai ei ole tarpeeksi hienoa tai mitään muutkaan. Mieti päivä, keksi teema, kutsu paikalle satunnaisesti ihmisiä joita tunnet hyvin tai huonosti. Teeman ei tarvitse olla kummoinenkaan. Sadonkorjuu sopii syksyyn ja sen voi toteuttaa tekemällä kasvisruokaa tai omenapiirakan, joulukorttitalkoot, viininmaistajaiset, kirjojen vaihtojuhla, mikä tahansa joka jotenkin kiinnostaa itseäsi, toimii. Teema antaa apua, kun toisilleen entuudestaan tuntemattomat ihmiset kohtaavat.

Olen kerran järjestänyt juhlan, jossa tehtiin unelmakarttoja ja meistä hitsaantui ihana ystäväjoukko, vaikka kutsutuista kukaan ei tuntenut toisiaan entuudestaan. Jopa minulle muutama vieras oli tuntematon. Eipä ole enää!

Taannoin sain kutsun sadonkorjuujuhlaan Helsingin keskustaan. Kysymyksessä oli markkinointitilaisuus, joka järjestettiin yksityiskodissa. Harvinaista!

Tunsin yhden vieraista hatarasti etukäteen ja muutaman muun olin tavannut aiemmin lehdistöinfoissa. Yleensä infot alkavat klo 8.00 aamulla tai myöhään iltapäivällä, jolloin aina saan ajella kaupunkiin kamalassa ruuhkassa. Nyt tilaisuus oli perjantaina klo 15.00, sopivasti viikonlopun alkaessa. Päätin osallistua. Siellä oli ihanaa!

Ensinnäkin oli kivaa juhlia jonkun kotona, eikä ravintolassa. Tarjoilut olivat jotain, mitä en koskaan aiemmin ollut syönyt ja seura mitä parhainta.

Istuin itseäni puolet nuoremmassa seurassa ja kuulin jakavani viisaita talousneuvoja, vaikka itse olen aina sijoittanut iloon ja elämiseen ja säästöni eivät todellakaan ole mittavat. Vaan omista virheistähän sitä ihminen oppii.

Valio-30

Hattupäästä – Benjamin Frostell kertoo valmistamistaan herkuista. Yksi kiinnostavimmista oli kantarellikinuski! Kuva: Jarno Jussila

Kolmen tunnin iltapäiväkemut antoivat viikonlopulle ihanan alun. Me söimme Benjamin Frostellin (Vuoden Luomukokki 2016) tekemiä herkkuja ja kaikki ruoka oli siis luomua ja Valion Luomu-tuotteet olivat tärkeissä rooleissa resepteissä ja Valio oli myös tilaisuuden järjestäjä. Ostan aina luomua, jos se on mahdollista, mutta nimenomaan luomumaito muutti elämääni aika tavalla kerran, kun ihastuin sen puhtaan valkoiseen väriin.

Ostin viisi vuotta sitten Saarenmaalla luomumaitoa vierailleni ja kaataessani maidon kannuun (pahvitötteröillä ei ole asiaa ruokapöytään #äidinopit) se näytti niin kauniilta ja paksun valkoiselta, että minun tuli siihen himo. Join sitä yksin tein puoli litraa. Minulla on laktoosi-intoleranssi. En ollut juonut maitoa noin 40-vuoteen. En saanut mitään oireita. Rakastuin maitoon ja nyt juon sitä litroittain. Mutta vain luomuna. Se on ihanaa. En tiedä syytä oireettomuuteen enkä ala sitä mitenkään spekuloida, olen vain onnellinen, koska se maistuu ja tuntuu niin hyvältä minussa. Niinpä popsin myös luomuherkkuja juhlassa hyvällä halulla.

Valio-3

Luomua mulle! Kuva: Jarno Jussila

Valio_luomu_6

Valio_luomu_4

Valio_luomu_5

Valio_luomu_3

Valio-17

Simppeliä ja kaunista Kuva: Jarno Jussila

Pieni pörähdys perjantai-iltapäivänä sadonkorjuujuhlassa antoi monta ihanaa asiaa.

💚 Tutustuin uusiin viehättäviin ihmisiin.

💚 Söin ruokia, joita en ikinä ennen ole maistanut.

💚 Sain vierailla jonkun kotona (aivan parasta – ravintolat eivät ikinä pärjää kodille).

💚 Sain nopean katkon arkeen ja ihanan alun viikonlopulle.

💚 Saatoin laittaa päälleni ihanan puseron koska oli syy.

💚 Sain vinkin hyvästä janojuomasta.

💚 Muistin taas kuinka tärkeää on järjestää juhlia, vaikka juhla onkin vähän liian iso sana.

Ihmisten tapaaminen on monella tavalla virkistävää. Ihmisistä saa ajattelemisen aiheita, inspiraatiota ja uusia ideoita. Juhla on iso sana, jonka voi korvata vaikka – kutsua joku kahville – ilmaisulla, ettei tule fiilistä mahtavista kalaaseista. Kirjoitin taannoin yksinäisyydestä ja olen saanut kirjoituksen tiimoilta jättiläismäärän palautetta ja kertomuksia. Yksinäisyyttä on hyvin monenlaista ja haluaisin auttaa ihmisiä löytämään tapoja saada ystäviä ja seuraa, ilon aiheita. Se vaatii ehkä hiukan rohkeutta, mutta kannattaa miettiä mikä on pahinta mitä voisi tapahtua, jos kutsuisi puolituttuja kotiinsa. Pahinta olisi ehkä, jos kukaan ilmaantuisi paikalle. Siksi kannattaa kustua tarpeeksi, aina muutama peruu. Eikä todellakaan pidä ajatella, ettei osaa tai että koti ei ole jotenkin tarpeeksi. Herätetään henkiin vierailut oikeissa kodeissa! Aina kahvi ja pulla maistuu.

Mistä niitä kutsuttavia sitten löytää? Työpaikalta, naapurista, jumpasta, ehkä joku johon on tutustunut Facebookissa? Joku johon törmää samassa bussissa? Joku jonka tapaa usein jossain, mutta vaihdetaan vain tervehdys. Ehkä ensi kerralla muutama lause ja sitten taas muutama lisää? Pidän peukkuja kaikille, jotka yrittävät.

 

Hyvää viikonloppua

💚

Hanna