Näin tulet onnelliseksi – varma keino blogissa nyt

Ihmeellinen onni jotenkin laskeutui mun hartioille. Ja tiedättekö, kun hartiat rentoutuvat, niin koko olemus rentoutuu. Ihmettelin mistä tää onniolo johtui. Sitten päätin olla enempiä miettimättä asiaa, koska mitäs sitä analysoimaan – onni tuli amen. Kiitos.

Tosin olin tänään meikattavana ihanan Krista Stenbergin maskituolissa ja saattaa olla, että hän käyttää jotain onnenhippuja tupsutellessaan niitä puutereitaan mun kasvoille. Hän on sitä tyyppiä, jonka seurassa ilmassa on iloa.

Krista otti myös muutamia kuvia... tää oli vika kahdeksan kuvan sarjasta - miksihän tykkään tästä just eniten 😀

Krista otti myös muutamia kuvia… tää oli vika kahdeksan kuvan sarjasta – miksihän tykkään tästä just eniten 😀

Ei siis ollut mitään onnetonta oloa ennenkään, mutta tämä onnen harso vaan sattui nyt jotenkin kietomaan mut erityiseen vaippaansa. Siinä on sitten nastaa kelliskellä. Söin onnen kunniaksi kauden ensimmäisen joulutortun ja voi kuinka ihanalta se maistui! No olin toki itse sen leiponut, joten muuta ei sovi odottaakaan! Se oikein suli suussa. Ihan pikkuisen huono omatunto koetti kolkutella, että hei haloo – kuuluuko voitaikina ja sokeri sun ruokavalioon muka? Mutta en viitsi välittää. Sitä paitsi onnellisena syödyt asiat eivät lihota… Tämä on faktaa.

Faktasta tulikin mieleeni se tosiasia, että ihmiset kyllä uskovat ihan kaikenlaista ja että tämä medialukutaidottomuus on kyllä oikeasti aika vakava asia.

Eräs nainen vakuutti minulle eilen ihan vakavissaan, että eräs Suomessa myyntikiellossa oleva aine olisi oikeasti todella terveellistä. Sen vaikutukset terveydelle ovat niin huikeat, että se on siksi kielletty. Lääketeollisuus kaatuisi nimittäin, koska tämä huippuaine parantaa syövät ja kaiken mahdollisen. Kysyin häneltä, että uskotko tuon todella? Hän vastasi, että toki uskoo, koska netistä voi lukea siitä aineesta ihan kaiken. Ja siellä kerrotaan mihin kaikkeen aine tehoaa – kaikkeen.

Kysyin sitten, että tarkistitko lähteet ja tutkimukset. Hän ei ollut sitä tehnyt koska tekstit ovat niin vakuuttavia.

Sanoin hänelle hiukan epäileväni tätä lääketehtaiden ja valtion yhteistä salaliittoa kansakuntaa vastaan, koska luultavasti tulisi halvemmaksi juottaa tai peräti upottaa ihmiset hetkiseksi tähän ihmeaineeseen, kuin hoitaa erilaisia syöpiä miljoonia maksavilla hoidoilla ja leikkauksilla. Hän jäi miettimään asiaa. Ehkä. Ehkä hän palasi kaiken tietävän netin pariin.

Mutta juuri nyt tätä kirjoittaessani tajuan yhden asian. On joulukuun 13 päivä ja kolmetoista vuotta sitten 13.12.2004 mun suusta leikattiin pois syöpä. Se oli pelottavaa ja hirveää ja olen ikionnellinen, että leikkaus onnistui ja mä olen täällä heilumassa! Ja kas, niin onnettomasta asiasta nousi onni – ja ihan lääketieteen keinoilla. Onhan tässä syytäkin kiemurrella ja kylpeä onnen huumassa!

Töttöröö!

Töttöröö!

Suukkoja kaikille!

❤️

…. Ja vielä nettifaktaa: mene peilin eteen, sano ääneen ”olen onnellinen” ja hymyile niin leveästi kuin ikinä osaat. Takuulla toimii!…

❤️

Hanna

 

 

 

Tallinnan torien parhaat lahjat

Kaupallinen yhteistyö: Eckerö-Line

Päiväristeily Tallinnan joulutorille on kiva traditio. Matka virkistää aina ja runsas aamiainen laivalla on jo sinänsä ihana alku reissulle. Eckeröllä on huikea buffet aamiainen mutta me, eli minä ja Jari, istuimme loungen rauhassa ja söimme aamiaista siellä lehtiä lukien.

Sulhaspiirakoita, munavoita, lohipiirakkaa ja kirsikkatomaatteja.

Sulhaspiirakoita, munavoita, lohipiirakkaa ja kirsikkatomaatteja.

Jugurttia, marjoja, granolaa, hedelmiä ja kinuskimuffinsi.

Jugurttia, marjoja, granolaa, hedelmiä ja kinuskimuffinsi.

Reissupäivänämme päämääränä oli viettää toripäivä. Halusin käydä Raatihuoneen joulutorilla ja Kalamajan alueella olevalla Balti Jaama torilla, joka on sisätiloissa. Molemmissa on ihana tunnelma ja mahdollisuus ostaa kivoja juttuja joulua varten.

Meillä oli auto mukana ja ajoimme laivasta suoraan Kalamajan alueelle. Paitsi ettemme todellakaan ajaneet suoraan! Olin painanut Balti Jaama torin osoitteen mieleeni ja laitoimme sen auton navigaattoriin. Ajoimme jonnekin ihan huitsin kuuseen. Olen käynyt torilla, joten tiesin suurin piirtein missä se on. Sanoimme navigaattorille auf wiedersehen ja ajoimme näppituntumalla Telliskiven alueelle ja jätimme auton parkkiin sinne. Telliskivi on siis Kalamajan alueella oleva ihana, vanhoihin tehdasrakennuksiin sijoittuva kauppojen, designen, kirpputorien, kahviloiden ja ravintoloiden täyttämä alue. Myös Balti Jaama tori sijaitsee siellä. Tori on hyvä paikka lahjaostoksia silmällä pitäen.

Ihana pehmeä lampaantalja olohuoneen rahin päälle 30€

Ihana pehmeä lampaantalja olohuoneen rahin päälle 30€

Kristallia ja muita kauniita vanhoja astioita, joilla saa persoonallisia kattauksia.

Kristallia ja muita kauniita vanhoja astioita, joilla saa persoonallisia kattauksia.

Biomarketista saa luomuna vaikka mitä! Itse innostuin pähkinöistä ja pavuista.

Biomarketista saa luomuna vaikka mitä! Itse innostuin pähkinöistä ja pavuista.

Myynnissä oli myös tuoreita sieniä mm. kuningasosterivinokkaita.

Myynnissä oli myös tuoreita sieniä mm. kuningasosterivinokkaita.

Viro on paras paikka ostaa lampaantaljoja, hinnat eivät päätä huimaa ja laatu on todella priimaa. Ostin ihanan pehmeän harmaan taljan kolmella kympillä. Hinnat ovat 30-55€ koon mukaan. Kivoja lahjoja löytyy myös torin antiikkikaupoista, design myymälöistä ja toki alakerran herkkukaupoista. Siellä sijaitsee myös todella hieno luomukauppa.

Kun päivä alkoi hämärtää, oli aika lähteä joulutorille! Ajoimme vanhan kaupungin reunalle ja törmäsimme luistinrataan! Luistimia sai vuokrata, musiikki soi ja sievät kimaltelevat joulukuuset ympäröivät luistinrataa.

Pitkiä liukuja!

Pitkiä liukuja!

Joulutori oli kuten aina, ihana! Ostin torilta pitsikuvioisia, polviin asti ylettyviä villasukkia ja ajatuksena oli juoda myös glögiä. Tuuli oli kuitenkin niin navakka, että hipsimme pieneen italialaiseen bistroon ja joimme siellä tolkuttoman ihanat kaakaot. En ole missään muualla saanut sellaista paksua suklaata kuin Kuresaaressa vuosia sitten. Kahvila, josta sitä sai, lopetettiin ja paksu kaakao on jäänyt unelmiini. Nyt se lämmitti ihanasti ja maistui niin hyvältä. Otin sen seuraksi kyllä myös yhden pienen lasin Vana Tallinn –likööriä.

makkaratiski joulutorlla

Joulutorin makkarat! Voi pojat!

Joulukuusi keskellä toria

Olisin mielelläni jäänyt Tallinnaan yöksi, mutta tällä kertaa ei ollut siihen aikaa. Olen miettinyt, kuinka erilaista olisi asua Keski-Euroopassa, kuin Suomessa. Siellä voi vaan hypätä autoon ja ajella toisiin maihin ja fiiliksiin. Meillä on onneksi Viro ja Tallinna, koska kyllä siellä on ihan erilainen fiilis kuin meillä täällä. Viihdyn ja saan energiaa pienistäkin reissuista lahden yli. Jotkut sanovat Tallinnaa pieneksi kaupungiksi, mitä se ei kuitenkaan ole. Olen huomannut, että ihmiset hakutuvat usein samoihin paikkoihin, eivätkä osaa, malta tai viitsi mennä vähän pidemmälle tai vain toiseen suuntaan, kuin ennen. Kyllä kannattaisi! Ooppera ja baletti ovat myös siellä huippujuttuja. Aika kiva lahjaidea olisi antaa jollekin matka Tallinnan oopperaan. Eckerön laivalla jo matka alkaa musiikilla, koska siellä on aina elävää musiikkia.

Kotimatkalla teimme vielä ostoksia laivalla. Kosmetiikkamyymälän hajuvesihyllyn tutkimiseen meni pitkä tovi! Nyt on monta lahjaa jo hankittuna!

Kosmetiikkamyymälän pitkä hajuvesihylly

Jos tästä ei löydy sopivaa tuoksua, niin ei mistään!

Glögit kuuluvat jouluun. Tänävuonna Blossa on saanut makunsa intialaisista mausteista.

Glögit kuuluvat jouluun. Tänävuonna Blossa on saanut makunsa intialaisista mausteista.

Lignell & Piispasen glöpullot kädessä

Lignell & Piispasen sinivalkoiset maut. Glögeissä maistuvat Suomen metsien maut. Kuusenkerkkä ja karpalo

Jouluun on aikaa vielä kaksi viikkoa, joten risteilyn ehtii vielä tehdä ennen sitä. Minä mietin, jos lähtisikin viettämään uutta vuotta Tallinnaan? En ole koskaan ollut. Saa nähdä menenkö!

Iloa päivään!

Hanna

 

Viinakirsikoita aamupalalla ja patalappuja sohvan alla

Meinasin just mennä päiväunille ja sitten pomppasin ylös ja sanoin ääneen, että ei hitto soikoon sittenkään! Mikä näissä päivissä oikein mättää? Yhtenä päivänä koko päivä on onnellista liitoa paikasta toiseen energisenä kuin pallosalama ja toisena raahustan paikasta toiseen kuin Harry Potterin Ankeuttaja.

Ankeuttaja - iloisen harmaata!

Ankeuttaja – iloisen harmaata!

Onko niissä muinoin kovin suosituissa biorytmeissä jotain perää?

Kävin kokeilemassa ilmaisilla sivustoilla, mikä biorytminen tilanne minulla on menossa ja kas kas kuinka hupaisaa. Fyysinen biorytmini on sen mukaan tänään 97%, tunne 100% ja äly 9%

YHDEKSÄN!! Ehdotan että lopetat lukemisen tähän, mitään älyllistä viihdykettä ei ole luvassa. Tosin en ole varma voiko tulokseen luottaa, sillä olen aivan kuitti, finaalissa ja kaput.

Olin Fustra-treeneissä tänään heti aamusta ja onnistumiseni siellä ei ollut ollenkaan kehuttavaa. Päinvastoin se oli surkeaa.

Tämä liike on ikuinen haasteeni. Toinen puoli ei oikein pelitä ja kaikkein huonoiten pelittää pää.

Tämä liike on ikuinen haasteeni. Toinen puoli ei oikein pelitä ja kaikkein huonoiten pelittää pää.

Älykkyydestä en mene sanomaan mitään, koska en osaa, mutta biorytmeihin ei ole uskominen, se on selvää.

Kaikki asiat on jotenkin ihan levällään kotona ja tuijotan erinäisiä kasoja sellainen tyhjä katse silmissäni, joka ei lupaa hyvää. Tai siis tarkemmin, se ei lupaa mitään. Kasat ovat muodostuneet, kun päätin yhtäkkiä muuttaa täällä himassa vähän järjestystä ja muutakin. Tehdä kodista toisen näköisen. Hillitön inspiraatio iski moukarin lailla ja otin käyttööni jokaisen sisustajan tärkeimmät välineet – patalaput ja villasukat. Niillä siis siirretään yksin suuria esineitä pitkin lattiaa. Otin käteeni myös järeät aseet eli desilitran vetoisen maalipurkin, siveltimen ja kameran. Niitä tarvittiin pöydän maalaamiseen ja niiden kalusteiden kuvaamiseen, joista haluan eroon. Ja kyllä sitä kamaa onkin lähtenyt! Ihmiset kyselevät aiommeko muuttaa – emme me mihinkään täältä lähde. Kamat lähtee. Systerini Ritu kysyi mitä laitan tilalle, kun yksi huone on melkein tyhjä ja nauroi makeat naurut, kun sanoin, ettei mitään käryä. Ensin tyhjäksi – mietin sitten. Täytyy toivoa, ettei lapsi niin sanotusti, mene pesuveden mukana. Mutta erittäin spontaanina ja nopeana käänteissäni, olen kyllä ajatellut tätä muutosta pitkään. Täällä on kalusteita, jotka ovat vain tulleet ovesta sisään eri syistä. Ja nyt ne jonottavat täältä ulos! GOOD BYE!

Myyty!

Myyty!

No mutta siis miksi yhtenä päivänä voin siirtää vuoria ja toisena jalan siirtämien toisen eteen on tuskaisaa?

Saattaa kyllä olla kyse on heikosta ravinnon saannista. Lähdin treeniin suoraan sängystä, kun suussani oli käynyt vain hammasharja. On varmaan syytä tehdä tehotankkaus. Tulikin muuten mieleeni eilinen tehotankkaus.

Säilöin kesällä ihania valkoisia Saarenmaan kirsikoita rommiin. Oli tarkoitus antaa niitä joululahjoiksi ihmisille. En kuitenkaan vakuuttunut onnistumisestani, joten avasin yhden purkin ja maistoin. Karsean pahoja. Maistuivat simppelisti väkevältä viinalta. Hyi. Koetin vähän säätää ja tyhjensin purkkeja viinaliemestä ja kaadoin joukkoon vaahterasiirappia.

Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä!

Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä!

Maistoin. Pahaaaa! Jatkoin toimiani vielä tovin ja siinä kun tyhjään vatsaani aamulla vetelin niitä viinakirsikoita ja latkin lientä, niin pianhan olin somassa aamupörössä. Lopulta kaadoin viinaliemet viemäriin ja kirsikat roskiin. Sinne menivät uurastukseni tulokset! Keittiö haisi viehkeästi viinaksilta ja rouvan pää oli aivan pyörällä. Että jos on päivissä eroja, niin on tietysti aamuissakin!

Ei muuta tällä erää. Lähden illansuuksi joogaamaan, jos takalistoni kireys vähän helpottuisi!

 

Iloa perstaihin, kuten äidilläni oli tapana sanoa!

Hanna