Jouduin kokonaan pimeään

Kaupallinen yhteistyö: Specsavers

Kävelin todella varovasti. En nostanut jalkojani ollenkaan irti lattiasta, vaan liu’utin niitä karhealta tuntuvaa pintaa pitkin. Olikohan lattialla matto?

Rakastan kauniita mattoja. Oma tummanpunainen itämainen mattomme on olohuoneen helmi. Onkohan tämä matto värikäs? Tuskin.

Tila oli todella lämmin. Hirveän hellän ja pehmeän tuntuinen käsi ohjasi minua eteenpäin.Joku on sanonut minulle, ettei käsiä pitäisi treenata niin paljon, koska kädet on tarkoitettu antamaan hellyyttä ja tuntemaan.

Kohotin käsivarteni eteeni ja hapuilin eteenpäin. Se oli pelottavaa. ”tässä on sinun pöytäsi”, sanottiin. Tunnustelin sen reunaa. Se oli terävä ja sileä. Hups! Jalkani osui johonkin. Tajusin, että se oli tuoli. Siirryn sen taakse. Onnettomuudekseni olin jättänyt päällystakin päälleni ja nyt jouduin laittamaan sen tuolin selkänojalle. Se onnistui onneksi ihan hyvin tunnustelemalla. Mutta mihin laittaisin käsilaukkuni? Päädyin laittamaan sen lattialle ja istuin sen pitkän hihnan päälle, etten hukkaisi laukkua. Pahimmassa tapauksessa joutuisin muuten etsimään sen konttaamalla ja haparoimaan käsilläni pitkin lattiaa. saattaisin menettää suuntavaistoni, enkä enää löytäisi pois.

Etsin veitsen ja haarukan ja juomalasin pöydältä. Käteni ohjattiin lempeästi kiinni vesikannuun. Kaadoin vettä lasiini ja pidin toisen käden sormea lasissa. Kun sormi kastui, tiesin saavuttaneeni reunan. En ollut pessyt käsiäni. Hmmm.

Vesi on tavattoman kaunista. Rakastan katsoa kirkkaiden lasikannujen pintaan kiinnittyviä ilmakuplia. Valo taittuu kauniisti veden läpi kulkiessaan ja tekee ihania heijastuksia pöydän pintaan.

Ruoka nostetaan eteeni. Maistan sitä. En ole varma mitä suussani on. Pala on kova ja lohkeileva. Maku on ihan tuttu ja hyvä, mutta kestää tovin ennen kuin tajuan, että se on omenaa. Lautasella on muutakin. Nuuhkin sitä. Ruoka on kanasalaattia.

Pimealounas_1

Täydellinen pimeys alkaa nukuttaa minua ja kysyn, onko totta, että sokeakin tarvitsee kirkasvalohoitoa, vaikka ei näe. Sokea tarjoilija vastaa minulle, että on. Hän kärsii kaamosmasennuksesta, jos ei saa valoa.

Olen pimeällä lounaalla näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Koko lounas tapahtuu pilkkopimeässä. Salaatin jälkeen juomme kahvia ja syömme muffinit.

Suomessa on n. 55.000 heikkonäköistä tai sokeaa ihmistä. Vuoteen 2030 mennessä määrän odotetaan kasvan 10.000:lla.

Eniten näkövammoja aiheuttava sairaus on silmäpohjan rappeuma. Suurin osa rappeuman aiheuttamista näkövammoista voidaan estää tai näön heikkenemistä voidaan hidastaa, jos hoito aloitetaan ajoissa.

Optikko suorittaa yleensä niin sanotun optometrisen näöntutkimuksen, jossa silmänpohjatutkimuksen tarkoituksena on ennen kaikkea varmistaa, ettei silmissä ole viitteitä silmäsairauksista. Laajamittainen silmien terveystarkastus kuuluu silmälääkärin toimenkuvaan. Optikko on koulutettu havaitsemaan poikkeavuuksia tavanomaisesta silmänpohjasta ja erottamaan normaalin variaatioita hoitoa tai lisätutkimuksia vaativista löydöksistä. Kuvaus on nopea ja helppo toimenpide.

Optikko suorittaa yleensä niin sanotun optometrisen näöntutkimuksen, jossa silmänpohjatutkimuksen tarkoituksena on ennen kaikkea varmistaa, ettei silmissä ole viitteitä silmäsairauksista. Laajamittainen silmien terveystarkastus kuuluu silmälääkärin toimenkuvaan. Optikko on koulutettu havaitsemaan poikkeavuuksia tavanomaisesta silmänpohjasta ja erottamaan normaalin variaatioita hoitoa tai lisätutkimuksia vaativista löydöksistä. Kuvaus on nopea ja helppo toimenpide.

Silmänpohjan rappeuma ja glaukooma sekä jotkut muut silmäsairaudet ovat oireettomia. Silmälääkärillä tulisi käydä tarkistuttamassa silmät 40 vuoden iässä ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein. Kun ikämittarissa on 60 lääkärissä käyntiä suositellaan vähintään joka kolmas vuosi.

Kun pimeä lounas päättyy ja kävelen, jälleen haparoiden, ulos ravintolasta. Vastaan tuleva marraskuun hämäryys häikäisee. Ajan kotiin ja olen kovin kiitollinen näkevistä silmistäni. Lounas oli vaikuttava, mutta turvallinen, lyhyt ja helppo kokeilu siitä, millaista sokean elämä on. Miltä tuntuisi kävellä kaupungin kaduilla tai haluaisinko matkustaa minnekään, jos en näkisi? Ajatus sokeutumisesta kauhistuttaa.

Pidä huolta silmistäsi ♥️ Hanna

Pimeä lounas järjestettiin koska Specsavers on teettänyt ja Näkövammaisten liitto täydentänyt Copenhagen Economicsilla yleiskatsauksen silmäterveyden tilasta Suomessa. Lounaalla käytiin läpi raportin tuloksia ja todettiin mm. että hoitoon pääsyssä on merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi kaihileikkauksien odotusajat olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä erityisen pitkiä, 154 päivää, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla ja Vaasassa hoitoa tarvitsi odottaa keskimäärin 20-40 päivää.

 

 

 

 

Tuplavahinko olympia-asuissa

Tiedottaja ja viestintä minä, valun tuskanhikeä. Voi miksi miksi Luhta ei voinut käyttää markkinoinnin superammattilaisia lanseeratessaan, nyt surullisen kuuluisiksi muuttuneita, Suomen joukkueen olympia-asuja?

Kun olympialaisiin oli aikaa 100 päivää, Luhta halusi näyttää millaisissa asuissa Suomen joukkue esiintyy Etelä-Koreassa. Kaikkia malliston osia ei ollut vielä saatavilla ja malleina toimivat urheilijat. Koko homma meni ihan pieleen. Epätäydelliset kokonaisuudet, jotka oli raavittu kasaan saatavilla olleista malleista, näyttivät kamalilta. Urheilijat eivät ainakaan kuvista päätellen viihtyneet mannekiineina olemisesta. Kuvat epämääräisestä joukosta epämääräisissä asuissaan levisivät kuin kuuma laava internetissä ja somekansa yökkäili. Asut haukuttiin perin pohjin ja some vilisi kuvia joissa onnettomia asuyhdistelmiä verrattiin U.S.A:n ja Ranskan asuihin, jotka ovat huippusuunnittelijoiden käsialaa. Ero oli silmiinpistävä.

Luhdan suunnittelijat pahoittivat mielensä ja ihan syystä.

Miksi vajaa mallisto näytettiin asuille epäedullisessa miljöössä ennen kuin se oli valmis näytettäväksi?

Kyseessä on jättimäinen satsaus, miksi ei satsata jättimäisesti myös markkinointiin? Kun asut eivät ole esiintymiskelpoisia on osattava viheltää peli poikki. Näytetään vasta, kun on näytettävää. Alkaa aina ottaa niin järjettömästi päähän, kun työtä ei tehdä l-o-p-p-u-u-n-a-s-t-i hyvin. Tulee mieleen kysymys, olisivatko ruotsalaiset tehneet näin? Luhdan toimitusjohtaja on myöntänyt, että hän teki virhearvioin. Ja sen jälkeen se tehtiin uudelleen!

Hyvä ihme että riipii!!!

Tänään Hesari julkaisi jutun ja kuvia nyt täydellisestä mallistosta. Luhta, jonka upea pääkonttori komeilee Lahden kolmantena maamerkkinä radiomastojen ja hyppyrimäkien rinnalla Lahdentien reunassa, järjesti Hesarille vaatteiden esittelyn tornitalon alakerrassa.

Eivät ne näin ole parhaimmillaan!

Eivät ne näin ole parhaimmillaan!

Onko kuva otettu ihan tahallaan takaapäin? Miksi?

Onko kuva otettu ihan tahallaan takaapäin? Miksi?

 

 

Luhta on myös ottanut kauniit kuvat asuista. Hesari näytti ne pienenä linkkinä jutun lopussa

Luhta on myös ottanut kauniit kuvat asuista. Hesari näytti ne pienenä linkkinä jutun lopussa

 

 

LUHTANEN ja Luhdan urheilusponsoroinnista vastaava Pasi Luumi vievät vieraansa kaikkein pyhimpään. Luhdan tornitalon alakerta on täynnä mallistoja – ja niitä on paljon. ”

Siellä valtavan tilan perällä mallisto oli esillä, esittelyrekkeihin ripustettuna. Lopputuloksena maan suurimmassa päivälehdessä komeilee kuvia, jotka näyttävät varastossa otetuilta. Onneksi sentään näkyy, että mallisto on hieno. Jos haluaa nähdä sen.

Mitä olisin tehnyt, jos olisin saanut päättää? Olisin vienyt asut Luhdan tornin 11:sta kerroksen kahvilaan ja marssittanut sen esiin ammattimallien päällä. Olisin näyttänyt sen valtavan uurastuksen ja panostuksen, joka on tehty malliston eteen, parhaimmalla mahdollisella tavalla. Varsinkin, kun edellinen kerta meni aivan metsään.

Asut ovat upeat, eivät häpeä muiden maiden asujen vierellä ollenkaan. Tekninen osaaminen on Luhdalla täysin hanskassa ja huippuluokkaa, IcePeakia myydään ympäri maailmaa 50 maahan! Mutta markkinointiviestinnässä olisi kyllä parantamisen varaa. En tajua kuinka tämä voi tapahtua toisen kerran! Tuokaa nyt ne asut vaikka Helsingin joulukadun avajaisiin marssimaan upeina ja ihanina ja päästäkää ilmaan 100 valkoista rauhan kyyhkyä!

 

I love Suomi ♥️ I love Luhta  ♥️ I love even Lahti!

Hanna

Kuvakaappukset Helsingin Sanomien jutusta

Maailman paras jäätelö – kaamoksen kaataja!

Nyt on niin pimeää, että iltaisin on pakko touhuta jotain, ettei nukahda niille sijoilleen. Niinpä lähdettiin ulkoilemaan kaupungille. Vähän näyteikkunaostoksia tekemään ja ihailemaan Espan jouluvaloja. Lopulta päädyimme Kluuvikadun Fazerille syömän jäätelöä. Siellä on vain yksi ehdoton valinta, jonka voin tehdä. Fazerin oma tryffelijäätelö.

Se on suuri jäätelörakkauteni ja ainoa jäätelö, jossa pidän kokkareista nougat-jäätelön ohella. Tryffelijäätelössä on suuria, pehmeitä suklaatryffelin paloja jäätelön joukossa. Ja pointti on juuri se, että ne ovat pehmeitä vaikka jäätelö on kylmää. Mmmmm!

Opin syömään sitä kauan kauan sitten, kun asuin vielä lapsuuden kodissani. Isäni oli herkkusuu ja kävi usein ostamassa tätä kyseistä jäätelöä Fazerilta. Sitä ei aina saanut, ja jos oli vaikka tulossa ulkomaisia vieraita ja heille haluttiin tarjota jotain todella hyvää, Fasun jäätelö saattoi olla valinta. Silloin soitettiin ja varmistettiin, että sitä on saatavilla. Jäätelö myytiin tavallisissa, kertakäyttöisissä pakasterasioissa. Samanlaisissa joissa kotona edelleen pakastetaan marjat.

Tryffelijäätelöä ja kanelikaakaota Fazerilla.

Tryffelijäätelöä ja kanelikaakaota Fazerilla.

Laiton ihanasta jäätelöannoksestani ja kanelikaakaokupposestani kuvan Instagramiin ja kerroin että kuvassa maailman toiseksi parasta jäätelöä. Pian sain kysymyksen siitä, mikä sitten on se maailman paras jäätelö. Se on kahden suklaan jäätelö, jonka reseptin olen tehnyt ystävälleni Annalle. Jäätelöllä on tarina.

Anna on allerginen maitoproteiinille, mutta hän ei saa oireita siitä, jos maito (tai kerma, juusto jne) on kuumennettu kiehuvaksi. Jäätelön valmistuksessa kermaa ei kuumenneta kiehumapisteeseen saakka, joten Anna ei ollut tavatessamme koskaan syönyt oikeaa kermajäätelöä.

Siinä se herkku on!

Siinä se herkku on!

Asia hämmästytti minua, sillä kun teimme lapsuuden kodissani jäätelöä, kermasta, keltuaisista, sokerista ja vaniljasta nimenomaan keitettiin seos, joka sitten jäähdytettiin jäätelökoneessa. Soitin jäätelötehtaisiin ja varmistin asian ja niin se todella oli – teollisesti valistetun jäätelön prosessissa maitoa tai kermaa ei kuumenneta kiehumispisteeseen.

 

Juuri valmiiksi jähmettynyt kahden suklaan jäätelö.

Juuri valmiiksi jähmettynyt kahden suklaan jäätelö.

Olen härkä ja joissain asioissa myös erittäin härkäpäinen. Päätin, että Annan on saatava maistaa kermajäätelöä. Ja niin kehitin reseptin jossa kerma kuumennetaan kiehuvaksi. Päätin myös, että maku on oleva suklaa, koska sekin oli Annalle haastava raaka-aine. Useinhan suklaassa on myös maitoa. Lopputuloksena syntyi jäätelö, joka on maailman parasta! Vaikka kyllä Fasun jäde on ihan millin päässä. Minun reseptissäni ei ole suklaapaloja, se on silkkistä ja ihanaa. Minusta jäätelön kuuluu myös sulaa, siinä ei saa olla mitään muuta kuin kylmyys, mikä hyydyttää sen. Tässä siis ohje Annan kaksoissuklaajäätelöön. Tarvitset jäätelökoneen sen valmistusta varten. Valitettavasti kuvani ovat vanhoja ja vähän ankeita. En voinut alkaa tehdä jäätelöä kuvausta varten, koska koneeni on lainassa. Arvatkaapa kenellä? No Annalla tietysti!

 

Kahden suklaan jäätelö Annalle

55-60 g Tummaa suklaata

4 keltuaista

100g sokeria

5 dl kermamaitoa (2,5dl kuohukermaa+2,5dl maitoa)

0,75dl sokeroimatonta kaakaojauhoa

1 rkl vaniljasokeria

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Pane sivuun odottamaan. Vatkaa keltuaiset ja sokeri ilmavaksi vaahdoksi. Laita kermamaito kattilaan ja siivilöi sekaan kaakaojauhe (sokeroimaton Van Houten -tyyppinen) Sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä 4 minuuttia. Kaada kattilasta kannuun. Lisää kuuma seos varovasti kannusta munasokerivaahtoon. Ensin pikku määrä ja sitten juoksevana nauhana kokoajan vatkaten kokonaan. Lisää sulatettu suklaa. Kaada seos kattilaan ja kuumenna 77 asteeseen tai kunnes paksuuntuu. Lisää vanilja. Jäähdytä jääkaapissa vähintään 6 tuntia ja pane pyörimään jäätelökoneeseen. Jäätelön voi laittaa pakastimeen odottamaan sopivaa syöntihetkeä, mutta se on parasta juuri valmistuneena.

 

Jäätelökesää marraskuuhun!

Hanna