Hupia, sattumuksia ja erilaisia jouluperinteitä Espanjassa

Aurinko ja meri on onni

Aurinko ja meri on onni

Terveisiä Espanjasta. Tultiin viikoksi ennen joulua tänne hakemaan auringon valoa, lämpöä ja löysäilyä. On ollut tosi kivaa vaan hengailla siellä täällä ilman mitään stressiä esimerkiksi pakollisesta auringonottamisesta, mikä on aurinkolomalla aivan pakollista toimintaa (toimettomuutta)

Vuokrasimme auton, joka odotti meitä jo kentällä ja ilokseni se sattui olemaan samaa merkkiä, jolla nykyään ajelen kotonakin. Siinä on integroitu navigaattori, joka puhuu Suomea. Hippasen oli nastaa, kun osasin heittämällä käyttää sitä. Ainoa ongelma on se, että Espanjassa osoitteet tuntuvat olevan ihan mitä sattuu. Eikä oma pääkään ole aina parhaassa terässä.

Meidän piti tavata ystäviä täällä jossain kukkamarkkinoilla. Saimme osoitteen ja hyppäsimme joulunpunaiseen kärryymme, naputtelin navigaattoriin osoitteen ja siitä se sitten lähti. Seikkailu. Navigoinnin mestaruusottelu.

Ensinnäkin saimme tavallaan oikean osoitteen, se vaan sattui olemaan väärä. Lisäksi emme uskoneet navigaattoria, joten ajoimme yhden risteyksen ohi. Tämä seikka vei meidät uudelleen alkupisteeseen, koska motarit ovat siitä inhottavia, ettei niillä voi tehdä U-käännöstä.

Ajoimme puoli tuntia harhaan ja sitten takaisin. Tällä kertaa osuimme suoraan kauppapuutarhan pihaan. Huh. Se ei vaan ollut oikea kauppapuutarha. Meidän piti tavata ystävät Alhaurinissa, mutta olimme saaneet osoitteen Marbellaan.

Siinä sitten viestiteltiin, jotta huhuu ollaan täällä parkkiksella! Juu niin mekin. Ja niinhän me oltiin molemmat joukkueet, mutta välimatkaa oli 50 minuuttia.

Lähdimme sinne minne alun perin piti. Koska osoitteet ovat hiukan sinne päin tai niitä ei ole ollenkaan, kuten tässä tapauksessa, ajoimme ensin 36 minuuttia harhaan, mutta onneksi suurin piirtein oikeaan suuntaan. Siinä sitten ihmettelimme keskikaupungin tiivistä kerrostalorykelmää ja mietimme, jotta missä ihmeessä se kauppapuutarha voi olla.

Soitto kavereille ja nyt irtosi jo osoitekin karttaan merkityllä nastalla ja voi sitä ihanuutta, kun kahden ja puolen tunnin autossa istumisen jälkeen olimme lopulta perillä.

Puutarha oli aivan huikea. Siellä olivat kaikki ja sieltä sai kaikkea. Myös kuvauttaa itsensä itämaan tietäjän sylissä. Olisin tahtonut, mutta en tohtinut.

Hupia_Espanjassa_5

Jouluorvokkeja!

Jouluorvokkeja!

Kun kiersimme kukkalavoja, joissa oli kaikki perinteiset kukat ja vähän päälle (kuten orvokit) ja olimme jo aiemmin vierailleet paikallisessa hallissa, mietin ettei ole ihme, että ruoka- ja juhlaperinteet ovat meillä vähän toisenlaiset. Täältä saa kaikkea, tuoreita hedelmiä, pähkinöitä, sieniä, yrttejä, vihanneksia ja kaikki mahdolliset tuoreet merenherkut. Niistä syntyvä menu on erilainen kuin se, joka tehdään pakkasten ja roudan maassa. Lanttua, porkkanaa, pottua, jokunen talviomena, jos hyvä tuuri käy ja suolaan tai lipeään säilöttyä kalaa, riisiä ja koska on juhla, leivotaan myös vehnästä. Koristeina eivät pakkasessa kuki orvokit, vaan kuivat oljet, kävyt  ja tuoreet havut.

Kukkakaupassa oli silmänruokaa kaikille

Kukkakaupassa oli silmänruokaa kaikille

Lapset olivat innoissaan kaikesta satumaisesta

Lapset olivat innoissaan kaikesta satumaisesta

Merkillisessä seurassa

Merkillisessä seurassa

Upea viherseinä

Upea viherseinä

Mutta joulumieli vallitsee kaikkialla ja monta kivaa reissua ollaan tehty. Käytiin myös joulutorilla, koska sehän kuuluu asiaan. Siinäkin kulttuurimme ovat aika kaukana toisistaan.

Jouluntorin antia - kynttilä simpukassa.

Jouluntorin antia – kynttilä simpukassa.

Matkan ehdottomasti parasta antia on ollut kiireettömyys ja ystävien tapaaminen, sekä yksi erityinen reissu, josta kuulette seuraavassa postuksessa.

❤️

Hanna

 

 

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *