Hyvät ja huonot tuliaiset

On se jotenkin niin älytöntä, miten tää elämä menee. Nuorena sitä hamstasi tavaroita. Kuten sanotaan, pitää olla talot ja tavarat. Sitten yhtäkkiä se kaikki alkaa ällöttämään. Asutaan viiden hengen talossa. Tänne mahtui hyvin kolme lasta, minä ja mieheni ja suuri ihana koira ja usein paljon ystäviä. Kaikkea piti kokoajan hankkia. Väillä mietin miten on mahdollista, että roudaan eteiseen taas monta kassillista jotain. Mutta tänne talon syövereihin se kaikki upposi. Suurimmaksi osaksi näkymättömiin, sillä en tykkää paljosta tavarasta. Mikä paradoksi!

Kesäinen Esplanadi on mulle rakas

Kesäinen Esplanadi on mulle rakas

Nyt kotona asuu enää kuopus, joka hänkin on jo pikkuhiljaa lähdössä ja tuntuu, että hukumme tavaroihin. Hävitän niitä kokoajan. Pala palalta. Taktiikka on se, että kun näen esineen joka on turha, heitän sen pois tai annan tarvitsevalle. Mutta se on hidasta, niin hidasta ja sehän ei oikein sovi minun luonteenlaadulleni. Onneksi näyttää siltä, että lapseni ovat tässä asiassa viisaampia kuin minä aikanani.

Tähän liittyen nautin suunnattomasti, kun olimme ystäviemme kanssa Saarenmaalla ja kaupassa ollessamme he naureskelivat ostamiaan Saarenmaan tuliaisia: roskapussirullaa ja tiskiräsyjä! Ihan parhaita tuliaisa! Meillä on tuolla kellarin kätköissä jos jonkinlaista norsua ja tikaria ihmeellisistä maista ja paikoista. Ne ovat todella hienoja ja kauniita, mutta täysin turhia eikä niistä ole mitään iloa, ainoastaan vaivaa ja vaikerointia siitä kuinka pääsen niistä eroon. Sen sijaan täydelliset roskapussit ilahduttavat joka päivä ja Viron kaupoissa on kymmeniä eri kokoja roskapusseja. Juuri sopiva koko löytyy myös keittiössäni könöttävään Vipp-roskikseen jonka isot ja kapeat roskapussit maksavat kymmenkertaisen määrän helsinkiläisliikkeessä. Hyvästä rievusta on niin ikään iloa päivittäin. Sen toinen puoli on mikrokuitua ja toinen jotain normaalia pesusienikamaa. Välissä on jotain joka imee paljon vettä. Sillä puhdistuu iloisesi kaikki pinnat ja lopuksi se kuluu puhki ja hävitetään.

kummallisia(ko) tuliaisia

kummallisia(ko) tuliaisia

Viime syksynä olin tyttäreni kanssa New Yorkissa ja useiden vessojen altaan reunalla oli ihanan tuoksuista saippuaa pumppupullossa. Jouluna yhdestä paketitsa löytyi riemukseni pullollinen sitä ihanaa saippuaa. Kun se pari päivää sitten loppui pelkäsin, että siihen loppuvat jokapäiväisen käsienpesun yhteydessä tapahtuvat Nykki muistelot, mutta ilo oli suuri, kun sain tietää että Aesop -saippuaa myydään myös Vitrassa Helsingissä.

Olin maantaina Huomenta Suomen haastateltavana ja sen jälkeen kuvattiin Suomen kaunein koti –ohjelman lehdistäkuvia. Väliin jäi kaksi tuntia lomaa. Ja koska Huomenta Suomi kuvataan nyt ravintola Teatterissa Espalla, vietin pikku lomatuntini Espan läheisyydessä ja ostin koriini ihanat pumppusaippuat kotiin vietäväksi. (Sarjaan kuuluu myös hyvältä tuoksuva shamppoo, joka sopii miehille, jonka ostin myös. Päivittäistavarakauppojen shampoot eivät tuoksu minusta niin kovin hyviltä ja pakkaukset eivät ole kivan näköisiä. Joo mulle on tärkeää miltä shampoopullo näyttää.)

IMG_1028

Aesop saippua tuoksuu ihanalle. Mandariinia, rosmariinia ja havupuuntuoksua

Aesop saippua tuoksuu ihanalle. Mandariinia, rosmariinia ja havupuuntuoksua

shampoossa tuoksuu rosmariini, havupuunkuori ja katajanmarja

shampoossa tuoksuu rosmariini, havupuunkuori ja katajanmarja

Menin myös torille ja verestelin vanhoja muistoja ajoilta, kun olin torimyyjänä ja toteutin joka kesäisen traditoin viimeistä kertaa.

Niistä seuraavassa blogissa

Hanna
Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *