Kaunista ja hyvää

Tiistai oli kauniiden miljöiden (mikä sana! Olisiko interiööri parempi? – joo) interiöörien ja herkkujen päivä.

Viikuna - ihana sisäkasvi

Viikuna – ihana sisäkasvi

Aamu alkoi treenillä, joka oli nautinnollinen alku päivälle. Ei mitään kovin rajua, koska olen saanut olkapääni ihan kammottavaan kuntoon vain näpläämällä puhelintani. Nyt sitä sitten veivaavat hieroja ja naprapaatti. Itsekin pitäisi venytellä, mutta mähän muistan sen huonosti… Kääk.

Treenistä menimme kollegani kanssa valitsemaan tuotteita yhteen sisustusprojektiin Tine K:n mallistosta. Heidän näyttelytilansa Vallilassa on ihana ja inspiroiva ja minulle tulee siellä aina hyvä olo. Samalla kun valitsimme tuotteita käynnissä olevaan projektiin haaveilin myös muutamista jutuista omaan kotiini. Ai mistä? No tavallaan ajattelin, että voisin oikeastaan muuttaa tuohon näyttelytilaan…. Mutta oikeasti olisi ihanaa saada uudet sohvat. Meidän sohvat on 20 vuotta vanhat. Ne on verhoiltu kolme kertaa uudelleen ja noh… olis kivaa saada uusi tyyli.

toimiston ikkunasta on ihana näkymä puistoon

toimiston ikkunasta on ihana näkymä puistoon

Marokkolais-tanskalaista tyyliä. Kyllä tykkään!

Marokkolais-tanskalaista tyyliä. Kyllä tykkään!

 

viikunapuu. Pakko saada!

viikunapuu. Pakko saada!

Seuraava etappi oli lounas Ekbergillä jossa söin kylmää päivää lämmittämään lohikeittoa ja intialaista kanaa. Ja se oli onni! Koska suoraan sieltä kävelin muutaman korttelin päähän Dansuckerin infotilaisuuteen. Jos vatsanii ei olisi ollut täynnä, niin olisin täyttänyt suussa sulavilla herkuilla, joita pöydät notkuivat. Kattaus oli huima! Teemu Auran ja Markus Hurskaisen loihtimat herkut oli aseteltu suoraan pöydälle sokerihippujen päälle. Niin hauska esillepano! Ja uskomattomat maut! Mutta vain yhden monista herkuista söin kokonaan. Ei siksi etteivätkö olisi maistuneet, vaan siksi että koetan välttää sokeria. Mutta se yksi banaani-ruokosokeriwhoopie oli jotain uskomatonta! Mitään niin täydellisen herkullista en ole syönyt pitkään aikaan. Sain reseptin ja toden totta aion yrittää tehdä niitä. Saa nähdä kuinka lähelle alkuperäistä pääsen. I’ll let you know!

näin hauskasti olivat leivonnaiset ja herkut esillä pienissä sokerikasoissa. Eri sokereissa on eri aromit. Minä pidän tummista.

näin hauskasti olivat leivonnaiset ja herkut esillä pienissä sokerikasoissa. Eri sokereissa on eri aromit. Minä pidän tummista.

Banaani ruokosokeri-whoopiet parasta herkkua ikinä. Älä anna vaatimattoman ulkonäön pettää!

Banaani ruokosokeri-whoopiet parasta herkkua ikinä. Älä anna vaatimattoman ulkonäön pettää!

Herkkujen jälkeen kipin kapin Eiraan ja Marimekon kevään ja kesän 2016 sisustusmallistoon tutustumaan. Marimekkolaiset olivat tehneet näyttelyn myytävään asuntoon Speranskintielle. Minulla oli kaksikin syytä mennä sinne. Asunnon on suunnitellut Suomen kaunein koti tuomari arkkitehti Aleksi Niemeläinen, joka tekee ’oikeita’ töitään Poseidon Helsinki Oy:ssä. Olen kuullut projektista kuvausmatkoilla ja nyt oli nastaa päästä näkemään asunto ja vielä sisustettuna. Minullahan on tämä ongelma, kun en ole ihan varma haluanko asua täällä melkein metsässä vai olisiko tuollainen ihana, valoisa kaupunkikoti just paras. Asunto on vielä myynnissä, joten pää oli kyllä pyörällä… Siitä vaan takki niskaan ja Kaivariin kävelylle, olisi se houkuttelevaa.

Tunnelmallista Marimekkoa  ja moderneja klassikoita upeassa loft-tilassa

Tunnelmallista Marimekkoa ja moderneja klassikoita upeassa loft-tilassa

Marimekolla on myös simppeli tyyli

Marimekolla on myös simppeli tyyli

Ihana meikkipussi.

Ihana meikkipussi.

Marimekolla on sydämessäni myös joku erikoissija. On ollut aina, siitä tulee hyvä mieli ja nytkin tila oli inspiroivasti tehty. Ehkä oikeassa kodissa voisi olla aavistuksen verran vähemmän värejä, mutta kun menin makuuhuoneeseen ja marivärit pamahtivat eteeni niin – no eihän sitä voi kuin rakastaa!

Keittiöön oli katettu raakakakkua ja ihanaa kahvia

Keittiöön oli katettu raakakakkua ja ihanaa kahvia

On tämä jotenkin vastustamaton!

On tämä jotenkin vastustamaton!

Tapasin siellä myös vanhan tuttuni Pasin, joka omistaa Cafe Kokon ja hän tarjoili jälleen minulle makeaa herkkua. Nyt oli vuorossa raakakakkua. Aivan ihanaa! Puhuimme pitkään Pasin kanssa sokerista ja sen vaikutuksista. Pisti miettimään kyllä, mutta olen ainakin nyt sitä mieltä että jees sokerille, mutta ei joka päivä.

Tunnelmallinen pieni tila eteisen vieressä. Ihana näkymä ulos. Eriväriset tyynyt tuovat juuri kivasti kodikkuutta pieneen simppeliin tilaan. Huomaa lattia! Tykkään!

Tunnelmallinen pieni tila eteisen vieressä. Ihana näkymä ulos. Eriväriset tyynyt tuovat juuri kivasti kodikkuutta pieneen simppeliin tilaan. Huomaa lattia! Tykkään!

Vielä jaksoin yhteen infoon mennä, mutta sen anti jääköön myöhempään ajankohtaan, koska siellä opin uuden kikan paketointiin.

Iloa päivään!

Hanna

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Olen ollut yhdessä pressissä tuossa asunnossa keväällä, silloin sinne oli rakennettu metsän ja luonnon tunnelmia. Ihastuttava asunto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *