päivän kaktus – kyllä ärrrsyttää!!

 

IMG_5491

Istun laivan ravintolassa. Luen sähköpostejani ja havahdun siihen, kun tuoliani työnnetään voimakkaasti eteenpäin. Hups! Anteeksi sanon ja siirrän jakkaraa eteenpäin, pois tilaa viemästä. Samalla sapettaa ankarasti. Mikä ihme siinä on, että suomalaiset ihmiset ovat täysin kyvyttömiä avaamaan suutaan? Kuka TYÖNTÄÄ toista ihmistä? Samaahan tapahtuu kaupoissa ja junissa ja kaikissa paikoissa, jossa paljon ihmisiä. Onko mahdotonta sanoa: anteeksi ja hymyillä? Tai anteeksi pääsisinkö tästä? Ei hitto!

Amerikkalaisia moititaan usein teennäisiksi, tekoystävällisiksi ja pinnallisiksi, mutta kun he edes ohittavat ihmisen koskettamatta tätä he sanovat anteeksi. Ottavat toiset ihmiset huomioon. Toki olin leveästi käytävällä ja tietysti väistän anteeksi pyytäen, mutta haloo armon ihmiset! Avatkaa suunne.

Kaupassahan tätä myös tapahtuu jatkuvasti. Joku seisoo takanasi kapeassa hyllyvälissä, kun tutkit tarkasti missä se Garam masala on. Hän ei inahadakkaan ja kun nouset kumarastasi jatkamaan matkaasi tajuat, että olet peittänyt koko käytävän ahterillasi ja kärryilläsi. Se on oikeasti tietysti Luojan vika – ei laittanut silmiä niskaan!

Että anteeksi vaan – ei ollut tarkoitus!

Rakkaudella Hanna

 

Kommentit
    • 1.1

      hannasumari sanoo

      Sama täällä Hannele. Lapset vihas sitä, kun juttelin kaupan kassalle – mutta sitten menivät itse töihin kaupaan ja sanoivat mulle: Äiti juttele juttele juttele kassoille – siinä on niin älyttömän tylsää istua ja kaikki edes vilkaise silmiin maksaessaan!
      Hanna

  1. 2

    sanoo

    I feel you. Ärsyttää myös paljon. Saatat pitää kymmenelle ovea auki eikä kukaan kiitä, kävelee vain ohi päin katsomatta. Ja joskus bussissa vastakkaisissa paikoissa toinen vain työntyy röyhkeästi ohi. Kohtelen usein kanssaihmisiä niin kuin on opetettu vanhuksia kohdeltavan, vaikka tekisikin mieli huutaa perään ole hyvä. Olisi se kiertokeljuilua. Kerran meinasin törmätä autoon, kun tulin alas mäkeä, kun hän päätti keskellä tietä kääntää autonsa pyörätien kautta ympäri. Onneksi oli jarrut, muuten olisin lentänyt auton yli.

    • 2.1

      hannasumari sanoo

      Pyörän selässä on oltava tosi tarkkana. Ja auton ratissa, kun varoo pyöräilijöitä. Toissapäivänä meinasin saada auton peräluukusta sisään, kun pysähdyin pyöräilijän takia. Luoja kyllä tais tehdä virheen, kun sijoittanut yhtä silmäparia myös selkään! 🙂
      Hanna

  2. 3

    tanja sanoo

    Mä usein ihan röyhkeästi huomautan perään, että ”olisi ihan fiksua sanoa kiitos”

    • 3.1

      hannasumari sanoo

      Mä usein sanon kiitos…. Joskus ei vaan jaksa. Ottaa niin aivoon. Mutta työntämine on musta kyllä ihan kaiken huippu.

  3. 4

    Marica sanoo

    Tuttua on. Kerran sanoin eräälle ettei mulla ole silmiä selässä, tuli myöhemmin pyytämään anteeksi (!). Ja joskus kun oikein potuttaa nää jotka ei kiitä ovenavaamista huikkaan perään että ’olkaa hyvä vaan!’.

    • 4.1

      hannasumari sanoo

      Se on sitten nastaa, kun joku pyytää anteeksi tollasessa tilanteessa. Siitä tulee kaikille hyvä mieli. Et ikinä arvaa mitä mä sanon…. mä sanon KIITOS ihan hiljaisesti vaan. Ai et ne häpee….. oon kyl hirviö!
      Hanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *