Raivo ja migreeni

Eilen….

Eilen suutuin niin paljon, että sain saman tien migreenin. Mikä raivostuttava epäonninen päivänpilauskierre, johon olin itse täysin syytön!

night-thunder-storm-lightning

Piti tehdä kaikenlaista tärkeää ja mukavaa, mihin en pystynyt, koska samalla, kun näkökenttäni hämärtyi salamoina iskevän näköhäiriön sykkiessä silmässäni, alkoi tuo vertaansa vailla oleva kaiken lamaannuttava helvetillinen kipu. Kivulle pitää antautua. Ottaa lääke ja päästää irti. Sulkea silmät, levätä pimeydessä ja antaa olla. Antaa lääkkeen lamaannuttaa, rentouttaa ja viedä mennessään kaikki. Jos tappelet vastaan, häviät varmasti.

Periksi antaminen oli vaikeaa, koska suuttumus on niin suuri. En muista, koska olisin ollut niin raivoissani, kuin eilen. On vaikeaa päästää irti ja alkaa hengittää, kun raivo polttaa mieltä ja suonissa virtaa viha, pettymys ja suru. Kaikista ajatuksista pitäisi päästää irti ja kellua lääkkeen tuomassa pehmeässä rauhassa ja pudota pumpuliseen uneen. Mutta kuinka sen teet? Jos pääsetkin irti suuttumuksesta toviksi, muistat mitä kaikkea oli tarkoitus tehdä. Mitä piti tehdä. Mitä halusit tehdä. Ja nyt sinut onkin tuomittu olemaan tekemättä yhtään mitään. Koko päivä valuu alas viemäristä, tuomatta mukanaan mitään hyvää. Ainoa positiivinen asia on se, että on olemassa lääkkeitä, joilla kipu lähtee. Olen onnekas, jotkut kärsivät paljon pahemmin. Siis vain yksi päivä. toivottavasti. Kun aurinko nousee, on uusi ja parempi.

Nyt on sen uuden päivän aamu ja kipu on tiessään. Vain pieni jälkijomotus kiristää enää päätä. Suuttumus on poissa myös. Ei kannata pitkään istua kaktuksen päällä, jos pystyy nousemaan ylös. Vaikka olikin syytä suuttua.

Migreeni tuo mukanaan muutakin ikävää, kuin kivun ja pahan olon sekä menetetyn päivän. Se pistää syömään omituisia asioita. Suolaista ja makeaa vuoron perään. Paljon. Ja kun haluaisi elää terveellisesti sekin raivostuttaa, että syö puoli mustikkapiirakkaa ja välissä mitä tahansa ruokaa, palatakseen jälleen piirakan äärelle jollei kotoa satu löytymään suklaata. Seuraavana päivänä on turvoksissa ja ylipäätään näyttää puistokemistiltä. Katse peiliin saa halumaan lenkille tai treenaamaan, mutta sitä ei pidä tehdä. Migreeni on vain painettu alas. Seuraava päivä on syytä ottaa iisisti.

Rauhallinen päivä siis edessä, kiitollisena maailman parhaasta perheestä ja ystävistä, joilla olen siunattu. Olivat tarpeen erityisesti eilen.

Iloa päivään

Hanna

Kommentit
  1. 2

    hannasumari sanoo

    Kiitos! onpa kiinnostava ja hyvä artikkeli. Migreeni kankkunen – sehän se on! Joo se päivän väliin jättäminen on juri se paha juttu. Ärsyttää ja siksi pahentaa vain tilanetta.
    Voi hyvin ja kiitos kommentista!
    Hanna

  2. 3

    sanoo

    Sanon sitä ’dagen efter’ migreenipäivän olotilaa kaurapuuroaivoksi. Pään sisällä klöntti harmaata massaa jysähtelee kosketusaran kallon sisällä… kuulostaako tutulta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *