Rakasta huonoja päiviä!

 

sad-dogKuinka vihaankaan niitä päivä ja hetkiä, kun tunnen etten osaa mitään, en ole koskaan osannutkaan mitään, olen tyhmä, yleissivistykseni on nolla ja päälle päätteeksi kaikki kaappini ovat täynnä tavaroita, joita en halua omistaa ja haluaisin vain kaataa kaiken kaman ulos täältä ja samalla kaataa kaiken huonouteni samaan laariin.

Seuraavaksi haluaisin nähdä itseni tyhjällä Etelämeren saarella makaamassa riippumatossa kahden palmun välissää, ilman että päässäni on ainuttakaan ajatusta. Että pääsisin (muka) pakoon itseäni.

Kun itseinho iskee, se nappaa mukaansa aivan kaiken. Ei riitä että olen omasta mielestäni täysin luokaton skeida taidoiltani, vaan mukaan tempautuu myös asiat jotka ovat hiljaa ärsyttäneet jossain taustalla. Ei van täydet kaapit vaan myös haravoimaton piha, likainen auto ja liian täysi käsilaukku. Mikään ei ole liian isoa tai pientä, ollakseen huonosti tai väärin.

Yritän tehdä töitä ja koen etten pärjää. Mistään ei tule mitään, ja jos sattuu tulemaankin, suollan ulos vain paskaa.

Koska aikataulut määrittävät tekemistä, pinnistän joka tapauksessa. Koetan rauhoitella itseäni ja sanon, että teen minkä pystyn, muuta ei voi. Pinnistän väkipakolla.

Yhtäkkiä kaikki alkaa sujua. Rauha palaa päähän ja puurran intensiivisesti. Puurran huonouden ajamana.

Tajuan, kuinka hyvä on välillä tuntea olevansa todella huono. Se ajaa yrittämään enemmän, lujemmin ja tiukemmin. Sillä hetkellä en ole mukavaa seuraa. En puhu mitään. Vastaan yksittäisillä sanoilla, jos niilläkään. Keskityn ja puren hammasta.

Kiitos huonoista fiiliksistä – onnistuin. Tein oikeasti parhaani. Nyt jo naurattaa! Voi elämä!

Rakasta huonoja päiviä – niissä on voimaa!

♥️

Hanna

13428618_10153765088908525_3066360478554758613_n

Kommentit
  1. 1

    Pippa sanoo

    Hei,
    tiedän sohaisevani muurahaispesää, mutten voi olla kommentoimatta. Lähinnä tähän tekstiin liitettyä kuvaa: Lyhytkuonoiset koirarodut ovat viime aikoina esiintyneet lukuisissa mainoksissa ja saaneet julkisuutta mm. presidenttiparin omistaman koiran välityksellä. Netti on täynnä ”hauskoja” videoita lelu suussa kuorsaavista tai rohisten hengittävistä lyhytkuonorotujen (eli brakykefaalisten rotujen) edustajista. Näitä videoita ihmiset jakavat huvittuneina ja (toivottavasti) ymmärtämättä, että mm. jatkuva rohina, voimakas kuorsaus ja lelun avulla suu auki kiilattuna nukkuminen ovat voimakkaita merkkejä vakavista terveysongelmista ja hengitysvaikeuksista. Eläinlääkintäalan brittijulkaisu on tehnyt kantaa otavan ratkaisun ja kieltäytyy jatkossa julkaisemasta mainoksia, joissa bulldogeja, mopseja ja ranskanbulldogeja käytetään:
    http://veterinaryrecord.bmj.com/content/180/12/288
    Me ihmiset olemme omaa turhamaisuuttamme ja erikoisuudentavoittelussamme jalostaneet eläimiä, joilla on otsikon mukainen huono päivä ihan elämän jokaisena päivänä, koska pahimmillaan nämä koirat ovat jatkuvasti tukehtumaisillaan olemattoman kuononsa ja äärettömän ahtaiden engitysteidensä vuoksi. Siksi toivoisin vilpittömästi, että tämänkin, sinänsä asiallisen, blogikirjoituksen kuvituksena olisi jotain ihan muuta.

    • 1.1

      hannasumari sanoo

      Kiitos Pippa,
      Hyvä pointti. En tullut kuvaa hakiessani ajatelleeksi asiaa ollenkaan tuolta kannalta.
      Hanna

  2. 2

    suvi sanoo

    Hear hear tuota kommenttia koirista!! Itse rakastan mopseja mutten voi rotua enää ottaa ellei Suomessakin mennä siihen suuntaan että kuonon sallitaan olevan pidempi.

    Toinen asian vierestä oleva juttu: Huonouden tunteeseen liittyy kyllä, onkohan TTK-opettaja joka on Tuokon pari, yhtä k**ipäinen kuin millaisen kuvan hänestä saa?? 😮 Tuollaisella tyylillä en oppisi mitään vaan huonouden tunteeni jatkuisi ikuisuuteen. 🙁

    • 2.1

      hannasumari sanoo

      Suvi,
      Anna-Maijan opettaja, Matti Puro, on oikeasti herkkä, kiva ihminen jolla on lämmin sydän. Kaikki asiat eivät välity TV:n kautta kuten ne ovat. <3

      Hanna

  3. 3

    Paula sanoo

    Voi Hanna, puit sen sanoiksi just eikä melkein. Itseä harmittaa eniten se, että mies ja tytärkin saavat ansiotta osansa noista päivistä.. Viittäkympiä lähestyessä alkaa näköjään hormonitoiminta viedä naista kuin litranmittaa.

    Eläinrakkaana olen koira-asiassa samaa mieltä – toisaalta onko se nyt ratkaisevaa, ettei ko. koirien kuvia enää julkaistaisi missään..?

    • 3.1

      hannasumari sanoo

      Niin, kyllä niitä hankalia päiviä ja huonoja hetkiä joutuu perhe kestämään. Mutta mä pyydän kyllä auliisti anteeksi – ja onneksi saan!
      Koira asiaa en tullut lainkaan ajatelleeksi kuvittaessani blogia. Tuskin mikään muuttuu kuvien julkaisemisen perusteella, mutta olen samaa mieltä siitä, että koiria jalostetaan liikaa ja väärään suuntaan
      Hanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *