Napoli ja Britannia Helsingissä + kisan voittajat

Ennen matkaani Alpeille kävin kahdessa hienossa paikassa Helsingissä, jotka ovat keskenään aivan erilaisia ja molemmat ainutlaatuisia. Toinen on pizzeria ja toinen suurlähetystö.

Ensin ystäväni Laura vei minut syömään aitoa napolilaista pizzaa keskelle Helsinkiä.

Laura ja mä pizzanaamat! #nofilter

Laura ja mä pizzanaamat! #nofilter

Via Tribunali Sofiankadulla

Via Tribunali Sofiankadulla

IMG_9708

Via Tribunali on Senaatintorin ja Kauppatorin välissä olevalla pienellä Sofian kadulla. Paikan tunnelma on ihanan rento ja sisustus on kevyt ja simppeli. Mieleen tulee oikeastaan suuri keittiö. Lattiat ovat klassista kuusikulmaista laattaa, kalusteet keveäjalkaisia, katossa ei ole designvalaisimia, vaan tavalliset hehkulampuilta näyttävät lamput ilman varjostimia. Yksi seinä on vaaleanpunainen, yhteen on sudittu rennolla otteella viininpunaista. Garage-tyyliä! Tykkään kovasti. Rento ympäristö ja iloiset työntekijät saavat asiakkaatkin rennoiksi. Viereisen pöydän hauskat nuoret pojat juttelevat kanssamme, pizzan paistaja hymyilee ja päälle päätteeksi minua tervehtii pizzerian ihana koira Nella.

IMG_9725

Pöytävarauksia ei oteta, mutta henkilökunta kerää jonottajilta puhelin numerot ja he soittavat kun pöytä vapautuu, joten jos haluaa,voi lähteä ulos hengailemaan. Toinen vaihtoehto on odottaa baarissa.

Pöytävarauksia ei oteta, mutta henkilökunta kerää jonottajilta puhelin numerot ja he soittavat kun pöytä vapautuu, joten jos haluaa,voi lähteä ulos hengailemaan. Toinen vaihtoehto on odottaa baarissa.

Nella ja minä <3

Nella ja minä <3

Via Tribunalissa tehdään aitoa napolilaista pizzaa. Se on omistajien intohimo, eikä mistään tingitä. Napolilainen pizza on pehmeäpohjainen ja sen valmistuksessa on tarkat säännöt koskien mm. jauhoja, taikinan nostatusta, tomaattilajiketta, josta kastike tehdään sekä mozzarella-juustosta joita käytetään. Se on uunissa vain yhden minuutin, eikä se saa olla rapea, vaan sen tulee olla pehmeä. Pehmeyden takaa Italiasta tuotu pizzauuni, joka lämpenee kaasulla reiluun 450 asteeseen. Kun pizza paistuu nopeasti, se ei ehdi tulla rapeaksi ja kuivua. Ja voi pojat kuinka ihanalta se maistuukaan! Valitsin salamipizzan (Con Salame) Ja Laura otti klassisen Marinaran. En osaa sanoa kumpi oli parempi. Mutta pizzan jakaminen on yksi pizzan syömisen iloista. Aina täytyy vaihtaa yksi tai kaksi slaissia!

Sisään ja ulos - yksi minuutti!

Sisään ja ulos – yksi minuutti!

Con Salami & Marinara

Con Salami & Marinara

Toinen kiinnostava vierailukohteeni oli Iso-Britannian  suurlähetystö Kaivopuistossa, jossa järjestettiin tiedotustilaisuus S-ryhmän ja Brittiläisen kauppaketju Tescon välillä.

Tesco on minulle tuttu Englannin matkoiltani. Se on edullinen kauppaketju, josta olen aina ostanut Appelsiinimarmeladia ja kolunnut muutenkin tarkkaan sen hyllyköt. Ruokakaupoissa luuhaaminen on matkoilla hyvin antoisaa. Aina löytyy uusia kiinnostavia juttuja, joita ei saa kotimaasta.

Nyt kiinnostivat eniten tuotteet, joita tilaisuudessa sai maistaa, mutta miljöö kiinnosti vähintään yhtä paljon.

Iso-Britannian suurlähetystön julkisivu

Lähetystörakennus pihan puolelta.

Lähetystörakennus pihan puolelta.

Lähetystön upea mänty

Lähetystön upea mänty

Tescon valikoimista Suomeen tuodaan aluksi noin 200 tuotetta Finest- ja Free from – tuotesarjoista. Finest, on pientä arjen luksusta ja Free from on eritysruokavalioita noudattaville tarkoitettu sarja, joka tuo uusia vaihtoehtoja mm. keliaakikoille.

Maistelimme joitain tuotteita tilaisuudessa ja minun suosikkejani olivat leivonnaiset sekä myslit ja granola, joita voin suositella todella lämpimästi.

DSC01572

Mysli ja granolat ovat erittäin hyvän makuisia ja niitä tarjoiltiin lähetystön kauniista liemikulhoista.

DSC01578 (1)

Lähetystörakennus on kaunis ja perinteisesti sisustettu tila. Parasta siinä on sijainti, suuret aidot matot ja vähän yllättävästi pihalla kasvava mänty. Männystä oli vaikeaa saada kuvaa, jossa sen upea muoto täysin erottuisi, mutta se on kuin suurikokoinen Bonsai. (Mikä paradoksi!)

Via Tribunalin ja Suurlähetystön välissä on Esplanadin puisto, jonka kukkaistutukset ovat satumaisen kauniit. Suuret kiitokset kaupungin puutarhurille, tai kuka ikinä niistä vastaakaan. Suomi 100 -teema on toteutettu upeasti.

Esplanin keväisiä Suomi 100 istutuksia

Esplanin keväisiä Suomi 100 istutuksia

DSC01557

Aisti-tuotepalkintojen voittajat 

Tässä kirjoituksessa on nautittu maku- ja näköaistimuksista ja lopuksi haluan kiittää kaikkia teitä ihania, jotka osallistuitte Aisti-tuotepalkintojen arvontaan postauksessani Aistien ihanat aamut. Vastauksia tuli valtavasti ja niitä oli ihanaa lukea.

Voittajiksi Aisti-tuotepalkinnoille arvottiin Karolina Keskikallio ja Heli Heinonen – paljon onnea molemmille. Saatte sähköpostia, jossa kysytään osoitetietoja palkintojen toimittamiseksi.

 

Iloa päivään kaikille!

Hanna

 

 

Ruokokattoja, kukkamattoja ja tonneittain kalaa

Kaupallinen yhteistyö: Eckerö Line

Olisin toden totta voinut jäädä Saarenmaalle nauttimaan keväästä! Sen sijaan tulin kotiin keskelle remonttia, joka ahdistaa. Se ahdistaa siksi, että joudun koluamaan nurkkia ja kaappien perukoita ja ne kaikki ovat täpö täynnä tavaraa. (Onneksi eilen oli äitienpäivä, joka oli ihanista ihanin.)

Kevään orastavassa vihreydessä kävelyllä Carolinan kanssa

Kevään orastavassa vihreydessä kävelyllä Carolinan kanssa

Mutta Saarenmaalle lähden kohta uudelleen. Kevät oli siellä jo pitkällä. Luonnon voima tuntuu käsittämättömältä. Taivas pieksi alkuviikosta vuoron perään rakeita ja lunta. Jäätävästä kylmyydestä huolimatta hennot kukat reväyttivät terälehtensä selkosen selälleen ja loistavat auringonkeltaisina mattoina, kuin sanoakseen, että aivan sama, valo voittaa aina. (Se kannattaa itsekin painaa visusti mieleen.)

Saarenmaa on noin 100 km Helsinkiä etelämpänä, mutta luonto on kovin erilainen. On paljon luonnonkukkia, joita en ole koskaan nähnyt Suomessa ja tuttuja kukkia taas on paljon suurempina kasvustoina kuin meillä.

Nyt lehtojen ja pihamaiden nurmet loistavat keltaisina sekä keltavuokoista että mukulaleinikeistä. Näky on huikea!

Mukulaleinikkejä

Mukulaleinikkejä

Keltavuokko - aivan kuin valkovuokko paitsi keltainen

Keltavuokko – aivan kuin valkovuokko paitsi keltainen

Keltavuokko ja mukulaleinikki

Keltavuokko ja mukulaleinikki

Toinen Saarenmaan erityispiirre on ruokokattoiset talot. Kun ostimme oman, vuonna 1923 rakennetun talomme, sen vanha ja vaurioitunut ruokokatto oli suojattu asbestilevyillä, joiden alla oli vain jäämiä entisestä ruokokatosta. Teetimme sekä taloon, että pihalla ilman kattoa ja lattiaa olleeseen vanhaan talliin upeat uudet ruokokatot. Kun ne rakennetaan, ruoko on kullankeltaista, mutta muutamassa vuodessa siitä kauniisti tummaa.

Meidän talli. Katonharja on uusittu viime kesänä ja on siksi vielä kullan vaalea. Talon hirret on tammea.

Talvella kerätyt kaislat niputetaan kevyen "koneen" avulla samankokoisiksi nipuiksi. Olkikatto on noin 30 cm paksu ja sen lämmöneristyskyky on huima.

Talvella kerätyt kaislat niputetaan kevyen ”koneen” avulla samankokoisiksi nipuiksi. Olkikatto on noin 30 cm paksu ja sen lämmöneristyskyky on huima.

Ruoko eli kaisla (en osaa tarkemmin määritellä mikä kaislalaji) leikataan talteen talvella, kun meri on jäässä ja jäällä on helppo liikkua. Ruo’oista tehdään keskenään samankokoisia nippuja, jotka viedään katolle, jossa ne avataan ja asetetaan kattoruoteiden päälle leikkauspinta alaspäin kerroksittain. Lopputuloksena on katto, joka eristää ääntä ja lämpöä erinomaisesti ja on tavattoman kaunis. Sen sanotaan kestävän 60 vuotta, mutta katon harja on uusittava 10 vuoden välein. Harjalla ruo’ot asetellaan harjan suuntaisesti ja kiinnitetään paikoilleen katajakalikoilla, jotka kiinnitetään toisiinsa katajavitsoilla.

Kun matkattiin Eckerön m/s Finlandialla Tallinnaan, juttelin laivan henkilökunnan kanssa ruuasta. Keskustelu alkoi kakuista. Ja sain kuulla kiinnostavasta raejuusto-kirsikka kakusta. Reseptiä en mistään löytänyt, mutta näin kaupassa sellaisen ja koska vietin Saarenmaalla synttäreitäni, leivoin sellaisen! Se oli älyttömän hyvää.

Mun synttärikakku! raejuusto-kirsikkakakku.

Mun synttärikakku! raejuusto-kirsikkakakku.

Mutta mitä siellä laivalla syödään? Pääsin laivan keittiöön keittiöpäällikkö Joakim Blomqvistin mukaan. Hän, sekä Tuomas Sillanpää ovat kehittäneet laivan buffan herkulliset menut, jotka vaihtuvat kuusi kertaa vuoden aikana.

laivan keittiö on tehokas ja koko ajan käytössä.

laivan keittiö on tehokas ja koko ajan käytössä.

m/s Finlandian ruoka tehdään alusta asti itse.

m/s Finlandian ruoka tehdään alusta asti itse.

Hrrrrr - jääkaapissa - yhdessä monista - on kylmä. Täällä on mm. gluteenittomia karjalanpiirakoita.

Hrrrrr – jääkaapissa – yhdessä monista – on kylmä. Täällä on mm. gluteenittomia karjalanpiirakoita.

Keväinen menu on raikas ja siinä on käytetty paljon kasviksia.

Keväinen menu on raikas ja siinä on käytetty paljon kasviksia.

m/s Finlandian ravintolasali on viihtyisä.

m/s Finlandian ravintolasali on viihtyisä.

Nyt on menossa kevätmenu, joka vaihtuu pian kesämenuun. Raaka-aineissa suositaan lähiruokaa ja menuissa sesonkiajattelua. Kaikki ruoka tehdään alusta asti itse laivan omassa keittiössä suurella sydämellä. Oma suosikkini, murea ja maukas lammaspata, muhii laivan uunissa kymmenen tuntia. Sen salaisuus on suolan sijasta käytetyt mustat oliivit, jotka tuovat padalle syvän herkullisen aromin. Eniten laivalla kuitenkin syödään kalaa ja äyriäisiä. Lohta syödään vuodessa yli 20 tonnia. Juustoa popsitaan 40 tonnia, perunaa 42 tonnia, pekonia yli 13 tonnia ja mansikoitakin menee lähes tonni. Määrät ovat huikeita. Laivalla matkustajat nauttivat hyvästä ruuasta mennen tullen ja ruokaa valmistetaan koko ajan. Kiirettä riittää siis keittiössä. Vain kakut ja muut leivonnaiset tulevat muualta, koska laivassa ei ole leipomoa. Keittiöhenkilökunta myös siirtää kaiken ruuan laivan kylmätiloihin ja sieltä edelleen keittiöön ja valmistuksen jälkeen ravintolasaliin. Kovin fyysinen työ, siksikin on hienoa, että sitä tehdään rakkaudella meille herkkusuu matkustajille!

Tulipas nälkä….

♥️

Hanna

 

Muotia ja ruokaa – Seinäjoki hemmotteli

Että sitä voikin tulla iloiseksi kun saa just sitä mitä haluaa!

Olin kaksi päivää Seinäjoella töissä. Torstaina matkustin sinne junalla ja tein töitä koko matkan. Perille päästyäni kipitin hotelliin, heitin laukkuni sinne ja puin päälleni esiintymiseen sopivat asun, laitoin punat huuliin ja vastasin muutamaan sähköpostiin. Sitten kiireen vilkkaan puhumaan tämän syksyn muodista Pukumiehen asiakkaille. Ihana tilaisuus, jossa asiakkaat olivat kiinnostuneita ja aktiivisia, juttelivat ja kyselivät, sovittivat syksyn asuja ja ostivat unelma-asujaan. Voiko olla parempaa kuin kuulla: oi tää on just sellainen takki josta olen aina unelmoinut!

14322366_1177227682336933_3225231445089700237_n

Ilta muodin parissa on alkamassa – komea miesmallimme pääsi keskelle kuvaa. Toisessa reunassa on Pukumiehen Minna Lahtinen-Tastula

Kun ilta päättyi kävelin hotellille ja vatsassa kurni nälkä. Kello oli jo yli yhdeksän ja ajatus pihvistä tai muusta vähänkään tukevammasta ruuasta tuntui ikävältä. Olisin halunnut lämmintä keittoa, koska palelin vähän. Myös raa’at vihannekset olisivat maistuneet.

Kävelin hotelli Lakeuksen aulan poikki ravintolaan ja tutkin siinä ruokalistaa, kun tarjoilija kysyi saattaisiko olla avuksi. Kerron että pieni nälkä kurnii vatsassani. Ja mitä kuulenkaan! Hotellin ravintolassa oli illalla tarjolla kevyt buffet – kuumaa keittoa ja salaattipöytä. Olin pyörtyä onnesta! Miten nerokasta! Kun tulet myöhään hotelliin pitkän päivän jälkeen haluat vain nopeasti jotain kevyttä syötävää. Et niinkään istua (varsinkaan yksin) pihviaterian ja viinilasillisen kanssa ja mennä sen jälkeen vatsasi viereen nukkumaan. Oi olisimmepa törmänneet jossain hotellissa kesän kuvausten kestäessä samaan iloon! Niin kätevää, nopeaa, näppärää ja hyvää. Olen syvästi kiitollinen katkarapukeitosta, salaatista, kurkusta, tomaatista, siemenistä, pähkinöistä, broilerista ja marinoiduista paistetuista silakoista sekä tuoreesta leivästä ja lopulta hyvästä unesta.

Aamulla ilahdutti Lakeuksen aamiaisen pohjalainen ote! Niin riemastuttavaa käyttää murretta kuten he olivat tehneet. Ja mikä parasta Lauri Tähkän musiikki soi ravintolassa sekä illalla että aamulla. Aivan huippua.

14389771_10201869213368647_1832632976_n

Hotelli Lakeus on ymmärtänyt jotain hianoo!

Hyvillä mielin siis aamusta taas Pukumiehiin. Perinteikäs yritys täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Paljon onnea! Ja jatkakaa samaan malliin. Niin hienoja laatumerkkejä myynnissä! Osa palkasta jäi tietysti sinne ja vaatevarasto kasvoi… Henkilökunta oli ihanaa ja heti alkuun puhuimmekin privaatisti ihan muusta kuin muodista. Aiheena oli pröystäily, joka saa voimaan pahoin. Kova aihe.

Lounaalla aihe vaihtuikin sitten minuun! Menin ja kerroin Minnalle koko työhistoriani – vähän jälkikäteen nolotti, mutta kun hän sattui kysymään jotain siitä, kuinka monista asioista tiedän jotakin. Pääsyyllinen on PR-toimiston pyörittäminen joskus kauan sitten. Asiakkaat tulivat koko life stylen alueelta ja kun siinä tiedotteita kirjoitat, niin kyllä paljon oppii.

Kotiin lähtiessä olinkin sitten taas somasti nälkäinen. Kiertelin lähikatuja, mutta koska en tunne kaupunkia en löytänyt nopeaa ja terveellistä pelastusta kurnivalle vatsalleni. Vähän ankeana kävelin rautatieasemalle ja voi sitä ilon ja onnen määrää, kun näin mitä kahvilassa myytiin. Ollessani jo alistunut muoviin pakattuihin kolmioleipiin ja laajaan ja rasvaiseen pullavalikoimaan sekä suklaaseen, löysinkin matkustavaisen paratiisin. Sokerittomia smoothieita, rahkaa ja marjoja, mehevällä savulohitahnalla täytettyjä tummia reissareita. Tulin niin iloiseksi, että sanoin myyjälle: Onneksi olet tiskin takana – muuten tulisin pussaamaan sinua!

14389877_10201869200408323_1010382260_n

Reissaria lohitäytteellä 10 pistettä

14383511_10201869226168967_2133096277_n

vitamiinivettä, puolukkarahkaa ja kreikkalaistajugurttia kera siementen ja mustikoiden! Nam!

 

14384030_10201869210248569_718548377_n

oon kyllä tosi kova syömään, mutta Cesarsalaatti jäi syömättä – sen popsin illalla kotona!

14365330_10201869200768332_1699238749_n

Täältä saa terveellisiä matkaeväitä! Vahava suositus!

Joten kotimatka ihanalta juontoressulta alkoi onnellisissa merkeissä vatsa täynnä, halki kauniiden maisemien täydessä junassa.

Huomenna on leivontapäivä!

Suukkosia ystävät

Hanna