Kesäkatit laitumella

Alkukesä on hurahtanut kissalassa puuhakkaasti ja nopeaan, mutta parin päivän kuluttua myös kissapalvelija pääsee kirmaamaan letkeille kesälaitumille. Nelijalkaisista kaksi onkin jo päässyt ottamaan tuntumaa laitumeen: putkiremontin aikaisen kesäkotimme takapiha on sen verran suojaisa, että wanhemmat rouwat Helmi ja Gilda saavat välillä ulkoilla siellä valvotusti.

Tuonikäiset leidit osaavat jo käyttäytyä hillitysti –  sen sijaan lauman muilla jäsenillä ei ole asiaa ulos ilman valjaita.

Helmi ja Gilda ovat päässeet nauttimaan auringon lämmöstä.

Helmi ja Gilda ovat päässeet nauttimaan auringon lämmöstä.

Rouvien yhtäkkisestä spurttailusta ei ole pelkoa. Sepeli tuntuu sisäkissan silkkitassujen alla sen verran ikävältä, että käytössä ovat yleensä pitkospuut. Ai että mihin ne vievät? No sinne laitumelle.

Arvon kissarouvat kulkevat ovelta lautaa pitkin heinikon ääreen ja rouskuttavat lehmän innolla ruohonkorsia. Sen jälkeen onkin vuorossa märehtiminen, eli kasvisateria oksennetaan, mieluusti sisätiloihin.

Rouwat nauttimassa makoisaa ruohovälipalaa.

Rouwat nauttimassa makoisaa ruohovälipalaa.

Lehmähommien lisäksi rouwat nauttivat ihan puhtaasti auringosta, jota palvotaan esimerkiksi tuolilla norppamaisesti pyörien (Gilda) tai ihmissyliin käpertyen (Helmi). Ja kun kuumuus tuntuu liian paahtavalta, on aika ottaa pari askelta takaovelle ja pyytää palvelijaa avaamaan se. Rajansa kaikella.

Rubert ja Elmeri seitsemän viikon iässä. Kuva: Marko Lumikangas

Rubert ja Elmeri seitsemän viikon iässä. Kuva: Marko Lumikangas

Kissalan tuoreimmat tulokkaat ovat ehtineet kasvaa kesän aikana huimasti. Sijoituskodissa varttuvat Tättähäärän tyttären Tamaran pennut ovat nyt lähes yhdeksänviikkoisia kollinalkuja ja käyneet jo ensimmäistä kertaa eläinlääkärissä rokotuksilla. Vauhti kiihtyy päivä päivältä!

Hohhoijaa, että näyttelyyn taas, näyttää Tättähäärä tuumivan. Kuva: Marko Lumikangas

Hohhoijaa, että näyttelyyn taas, näyttää Tättähäärä tuumivan. Kuva: Marko Lumikangas

Kissaveljesten isoäiti Häärä taas on jatkanut hienosti sujunutta näyttelykauttaan. Toukokuussa käytiin Tampereella nappaamassa yksi BIS-voitto ja muutama viikko sitten Hyvinkäällä kaksi lisää.

Nyt kisakissa voikin vetäytyä tyytyväisenä kesäloman viettoon ja pienelle näyttelytauolle – joka tosin loppuu jo reilun kolmen viikon päästä Helsingin Kaapelitehtaalla. Mutta nyt: nautitaan kesästä!

Uusissa maisemissa

Huuh ja puuh! Kulunut kuukausi on ollut aikamoista haipakkaa ja kohtuullista rutistusta, mutta nyt kissalan väki on asustellut jo viikon verran evakkoasunnossa putkiremonttia paossa. Muuttopuuhat ovat ehkä hieman rasittaneet ihmisiä – mutta kissat ovat suorastaan nauttineet kaikin viiksin ja karvoin.

Kesäkodissa kelpaa jatkaa muodostelmanukkumisen harjoituksia. Vaativa laji!

Kesäkodissa kelpaa jatkaa muodostelmanukkumisen harjoituksia. Vaativa laji!

Oman kodin pakkaus- ja suojausvaihe oli kissoille valtava puuhamaa pahvilaatikkoineen ja rapisevine muoveineen. Putkiremonttifirmoille vihjeeksi, että kissankestävälle suojausmuoville olisi varmasti käyttöä…

Koratviisikko on myös selvästi ihastunut kesäasuntoomme: tilaa on enemmän kuin kotona, olohuoneessa isot ikkunat katsella pihaa ja kylpyhuoneessa lattialämmitys. Muutama joukosta on myös jo käynyt testaamassa saunaa.

Rubert

Mythai Fah Farang, ”Rubert”, kahden viikon iässä.

Ja kissalaan on syntynyt pentuja! Tättähäärän tyttärestä Tamarasta tuli kahden pontevan koratpojan emo 27. huhtikuuta. Pennut, työnimiltään Elmeri ja Rubert, täyttävät tällä viikolla kolme viikkoa – ja kasvavat vauhdilla sijoituskodissaan Helsingissä. Pentujen rekisteröinti Kissaliittoon on jo aloitettu, joten pikkukoratit ovat saaneet myös viralliset thainkieliset paperinimet.

Mythai Emjaroen Eun, "Elmeri".

Mythai Emjaroen Eun, ”Elmeri”.

Näyttelyrintamalla huhtikuinen Scandinavian Winner Show Helsingissä oli lopulta pieni pettymys, kun yksikään mukana olleista korateista ei selvittänyt tietään edes loppukilpailuun asti. Onneksi seuraavana viikonloppuna Turussa saatiin sitten jonkinasteista revanssia, kun rodun edustajat voittivat paneelissa oikein urakalla.

Omista kissoistani Häärä oli molempina päivinä kategorian III paras naaras, mutta sunnuntaina todellisen yllätyksen toi Turussa sijoituskodissa asusteleva nuori neito Baba, Ion tytär, josta tuli kategorian paras nuori. Hitaasti kehittyvässä rodussa juniorisarjojen voitot eivät ole kovin yleistä herkkua.

Ensi viikonloppuna edessä onkin taas näyttely, nyt Tampereella. Häärälle on siis tiedossa hotellilomaa ja ihania valkoisia lakanoita. Muu lauma saa jäädä nauttimaan kesäkodin lepopaikoista.

Tittelinäyttelystä evakkotielle

Kevät on hurahtanut kissalassa jo pitkälle monenmoisessa haipakassa – ja lisää on vipinää tiedossa, sillä ensi kuussa koko kaksi- ja nelijalkaisten lauma joutuu muuttamaan usean kuukauden kesäevakkoon putkiremontin tieltä. Lähestyvällä remontilla on vaikutuksensa myös kissalan suunnitelmiin:  Häärän ja Ion pentusuunnitelmat on pitänyt lykätä ensi syksyyn ja aikaan, jolloin olemme päässeet muuttamaan takaisin kotiimme.

Ah, kevät, valo ja aurinko.

Ah, kevät, valo ja aurinko.

Tästä huolimatta Mythai-kissalaan on luvassa kevätpentuja, sillä Helsingissä sijoituksessa elelevä Häärän tytär Tamara odottaa onnellisesti esikoispentuettaan. H-hetki on laskettu tämän kuun viimeiselle viikolle. Valon lisääntyminen on selvästi herätellyt koratit talvijähmeydestä, sillä iloisia perhetapahtumia on luvassa usean kasvattajan luona. Pieni sininen beibibuumi suorastaan!

Myös näyttelykausi on ehtinyt saada jatkoa. Kävimme Tättähäärän kanssa maaliskuun puolivälissä Jyväskylässä Kes-Kisin näyttelyssä, jossa jaettiin myös Suomen Kissaliiton Vuoden kissa -kilpailun palkinnot. Häärä pokkasi 3. sijan diplomin kategorian III aikuisten naaraiden sarjassa, mutta reissu tuotti lopulta tulosta yli odotusten: Häärä oli kategoriansa paras naaras kumpanakin näyttelypäivänä.

Uuden kategoriajaon vuoksi on ollut pientä totuttelemista siihen, että omaa kategoriaa III arvostelee usein vain kaksi tuomaria. Niin paljon kissamäärät ovat muuttuneet. Ensi viikonloppuna on kuitenkin luvassa vaihteeksi hieman isommat kisat – Scandinavian Winner Show Helsingin Messukeskuksessa.

SW16

Aiemmin Scandinavian Winner -näyttelyitä järjestettiin vain Ruotsissa ja Norjassa, mutta nyt tämä tittelinäyttely rantautuu Suomeen joka kolmas vuosi. Suomen ensimmäisessä SW-kisassa on mukaan noin 800 kissaa useista maista, ja voittajat saavat muun hyvän lisäksi nimensä eteen SW-tittelin.

Koratteja on mukana pieni mutta tasokas iskuryhmä. Saa nähdä, mihin se riittää. It’s show time!