Kissavauvalan kuva-albumi aukeaa

Ion pennut ovat nyt viisipäiväisiä pieniä kissanalkuja, jotka kasvavat kovaa vauhtia. Tyttönelikko viihtyy emon maitobaarissa taajaan, ja painot nousevat päivässä 10-17 grammaa – viikonikäisten kissanpentujen pitäisi olla suunnilleen kaksinkertaistanut syntymäpainonsa.

Tytöistä ensimmäisenä syntynyt, Aida  yhden vuorokauden ikäisenä.

Tytöistä ensimmäisenä syntynyt, Aida, yhden vuorokauden ikäisenä. Kuvat: Marko Lumikangas

Toistaiseksi emo ja pennut asustavat oman huoneensa rauhassa. Pentujen hoito on Iolle kokopäivätyötä, mutta jälkikasvun nukkuessa emo kyllä nauttii ihmiskätten rapsutuksista ja kellii kehräten lattialla.

Baba, ikää vuorokausi.

Pennuista pienin, Baba, ikää vuorokausi.

Pennut ovat saaneet myös työnimet. Koska rekisterikirjoihin painettavien virallisten nimien alkukirjaimissa ovat omassa syklissäni vuorossa kirjaimet A, B, C ja D, halusin antaa nelikolle samalla alkukirjaimella alkavat kutsumanimet. Tyttöset ovat nyt Aida, Baba, Coco ja Dana.

Coco, suurin pennuista, yhden päivän iässä.

Coco, suurin pennuista, yhden päivän iässä.

Viime viikonloppu kului muutoinkin kissamaisissa merkeissä, sillä kävimme Tättähäärän kanssa kissakisoissa Hyvinkäällä sekä lauantaina että sunnuntaina. Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistyksen mittelöistä saatiin kotiinviemisiksi uusi pokaali vitriiniin, sillä lauantaina Tättähäärä nappasi hienon voiton kategorian III aikuisten naaraiden sarjassa – kamppailu oli sen verran tasaista, että tarvittiin uudelleenäänestys ja yksi tuomari lisää, ennen kuin jännittävän kisan lopputulos oli selvillä. Häärä pääsi loppusuoralle myös sunnuntaina, mutta urheilutermein yritys ei tällä kertaa ihan riittänyt. Seuraavat kisat ovatkin jo ensi  sunnuntaina Sastamalassa.

Dana, nelikon viimeisenä syntynyt, vuorokauden ikäisenä.

Dana, nelikon viimeisenä syntynyt, vuorokauden ikäisenä.

Emouden lumo

Vastasyntyneet pennut hamusivat heti Io-emon nisille.

Vastasyntyneet pennut hamusivat heti Io-emon nisille.

Vihdoin ja viimein! Usean päivän odottelun ja pätkittäin nukuttujen öiden jälkeen Ion synnytys alkoi käynnistyä eilen loppuiltapäivästä. Alkuvaiheessa ensisynnyttäjä sai tukea kissadoula Helmiltä, mutta kun poltot tihenivät, Io ja kissakätilö sulkeutuivat pentuhuoneen rauhaan.

Io ei turhaa kiirettä pitänyt, mutta pitkähkön ponnistusvaiheen jälkeen maailmaan saatiin ensimmäinen pentu iltaseitsemän jälkeen. Loput pennut syntyivätkin melko nopeaa tahtia: ennen puolta yhdeksää päivänvaloon oli päässyt neljä pientä korattytön alkua, ja emo rauhottui imettämään jälkikasvuaan. Pitkään kohdussa kasvaneet pennut hamusivat jo innokkasti nisää.

Kätilökin pääsi töihin, sillä toisena syntynyt pentu halusi maailmaan jalat edellä – mikä on kissoilla hyvin tavallista – ja jäi päästään hetkeksi kiinni synnytyskanavaan. Emon olo vaikutti sen verran tukalalta, että kissakätilö katsoi parhaaksi auttaa: tartuin talouspaperilla pennun liukkaaseen vartaloon ja vedin sitä äärimmäisen varovasti ulos emon ponnistusten tahtiin, kunnes se pääsi pälkähästä.

Maailmaan tultuaan pentu vaikutti veltolta, mutta kunhan ylimääräiset limat lähtivät hengitysteistä, se virkosi saman tien. Liman imeminen hoitui yksinkertaisella vauvojen nenäimurilla – vanha kissankasvattajien kikka.

Io on aloittanut emon hommansa hienosti, ja maitobaarissa tuntuu riittävän ravinteikasta murkinaa. Kaikki pennut ovat saaneet jo viime yön aikana lisägrammoja. Kissavauvojen syntymäpainot olivat 87, 79, 95 ja 88 grammaa.

Koska koko nelikko näyttää olevan samaa sukupuolta, pentujen merkitsemisessä täytyy olla nyt tavallistakin tarkempi. Yhdellä siis on tussimerkintä oikean etutassun kynsissä, toisella vasemman takatassun kynsissä ja niin edelleen. Pentue on myös ensimmäinen lajiaan kissalassani: vastaavaa tyttökatrasta ei ole kotonani ennen kasvanut.

 

Kissakätilön aika on pitkä

Ion (alh.) olo alkaa olla jo aika tukala, mutta onneksi kokenut Helmi-mummo antaa tukea ja turvaa.

Ion (alh.) olo alkaa olla jo aika tukala, mutta onneksi kokenut Helmi-mummo antaa tukea ja turvaa.

Kuten aavistelinkin, Ion pennut ovat pysyneet emonsa mahassa viikonlopun yli. Kissojen kantoaika on 63-66 vuorokautta, mutta ainakaan omat naaraani eivät yleensä pidä turhaa kiirettä. Useimmiten pennut ovat syntyneet 65. tai 66. päivänä. Tänään on päivä 65.

Eilen Iosta jo näki selvästi, että sen olo on melko tukala. Ulkona on helle, maha painaa ja sisuksissa tuntuu kummalta – kissaemolla on esisupistuksia usein jo päiviä ennen synnytystä. Io viettääkin nyt suuren osan aikaa lepäillen, mutta onneksi vieressä on Helmi-mummo antamassa tukea ja turvaa.

Jos ei Io itse tajuakaan, mitä tuleman pitää, Helmi kyllä tietää. Omien pentueidensa jälkeen vanha rouva on osallistunut vuosien varrella useiden muiden emojen pentueiden hoitoon. Helmi yksinkertaisesti nauttii pennuista.

Meillä siis odotetaan. Kissakätilö on siirtänyt työpisteensä kotitoimistoon. Yöunet pätkittyvät, kun kasvattajanvaisto kehottamaan tarkastamaan tilanteen säännöllisin väliajoin.

Juuri nyt on rauhallista. Io nukkuu, kerää ehkä voimia ponnistukseen. Ja kissakätilö jatkaa odottamista.