Tallilla on säännöt

Meidän tallilla on erinäisiä sääntöjä. Niin pitääkin. Eivät varmaan eroa liiemmin muiden tallien säännöistä. Nyt en juuri muista mitä sääntöjä meillä on paitsi että esteitä ei saa jättää maneesiin, kun on lopettanut hyppäämisen. Eikä hevosta saa juoksuttaa vapaana, koska maneesin peilit saattaa hajota. Muttamutta. Miten pureutua tallin tunnelman ytimeen? Olen miettinyt tätä paljon. Joidenkin mielestä tallilla on tärkeintä, että kaikki tekevät niin kuin säännöissä lukee. Joidenkin mielestä taas tärkeintä on se, että hommat hoidetaan ja ollaan avuliaita ja ystävällisiä. Minä kuulun tähän viimeiseen ryhmään. Olenkin hamotellut tällaista, henkilökohtaista tallin sääntötaulua:

1. Tervehdi muita tallilllakävijöitä. Älä saa raivaria, jos toinen ei vastaa tervehdykseen, hän saattaa olla kuulovammainen. (tapahtunut, tunsin itseni TODELLA idiootiksi)

2. Jos mietit, kommentoisinko toisen toimintaa vai kysyisinkö ”Hei, tarviitko apua”, valitse jälkimmäinen.

3. Korosta nuorelle ikäpolvelle, että toisten auttaminen, kakkojen korjaaminen, loimen kerääminen hevosen jaloista, hevosen kiinnipitäminen, kun ratsastaja käy pissalla, on kaikki kotiinpäin. Myös esteiden kanniskelu. Vaikka ne eivät olisi omia.

4. Hyvä hevosmiestaito on sata kertaa parempi taito kuin hyvä ratsastustaito. Sen avulla eliminoidaan vaaralliset tilanteet tai jopa selvitään niistä. Hyvällä ratsastuksella voitetaan palkintoja ja sekin on ihan kiva.

5. Hevoset eivät vittuile muuten vaan. Niillä on aina jokin agenda: nälkä, kipu, kyllästyminen, kiima jne.

6. Jos hevosesi on tullut hulluksi, syy on sinun. On paljon helpompi etsiä virheitä itsestään kuin hevosesta tai tallikavereista. Sinä päätät mitä hevosesi syö, miten se liikkuu, miten sitä käsitellään.

7. Eläinlääkäri on koulutettu ammattilainen. Kuuntele häntä. Hän on myös ihminen ja ihmiset tekevät virheitä, niin kuin sinäkin.

8. Hevosen on tarkoitus elää muiden hevosten kanssa. Ei sinun kanssasi. Olohuone on koirien valtakunta.

9. Ole avoin uudelle. Et voi koskaan tietää kuka ympärilläsi keksii pyörän uudelleen.

10. Jos et voi elää yllä olevien ohjeiden mukaan, ala hiihtää. Silloin ei tarvitse.

Näillä tänään! Pus, K.

Kavioasiaa ja täydelliset naiset

Aivan ihanaa iltaa kaikki te, jotka olette viimeisillä voimillanne laittanut tallista valot pois, lenkittänyt koiran, pistänyt saunan päälle, syönyt pakastethaiaterian ja istutte nyt epäseksikkäissä vaatteissa sohvallanne. Täällä toinen, samanmoinen. Sanotaanko, että vaatii luontoa vetää 10 tuntia töissä, hoitaa koti JOTENKIN, käydä kaupassa ja mennä tallille sohimaan. Siihen kohtaan jotenkin sopisi, että hevonen olisi kuin unelma, sulautuisitte yhteen ja hän ymmärtäisi apusi pelkistä ajatuksista. Olisit rentoutunut ja onnellinen palatessasi kotiin.
Not.
Selkä voi ihan kivasti (ainakin verrattuna yhteen tuttuun, valtavan pieneen ja säikähtäneeseen poniin), satula viihtyy selässä ja karvaa lähtee.
Heti kun otan ohjat, kaula nykäsee pystyyn ja askel pysähtyy. Siinä on pikkusen vaikeempi harjoitella esim piaffia. Laukka pitkin ohjin oli ainoa laji, joka sopi hevoseni suunnitelmiin.
Kertoisiko joku, miten ratkaistaan missä vaiheessa voi lakata kuulostelemasta onko hevonen juuri vammautumaisillaan pysyvästi vai onko se vaan laiska humoristi?
Seuraava kysymys on, mitä mysliä tms. syöttäisin hälle? Niitä kun niin joka lähtöön. Hevoseni on veltto, paitsi esteillä. Sikaenergiaa otetaan vastaan, sen kestän iloiten!
Vinkkiä vaan tänne.
Monesti olen havahtunut miettimään, että ihan tervepäinen ei ole ihminen, jos se laittaa rahansa ja aikansa johonkin kohta-vammautuvaan-mutta-ehkä-vielä-okei-eläimeen. Nyt kun katson toisella silmällä OC:n Täydelliset naiset -sarjaa, tulen ajatelleeksi, että ei tässä nyt olla hulluja ollenkaan.  NE on hulluja. Tai no, jospa olisinkin onnellisempi, jos laittaisin kaikki rahani plastiikkakirurgiaan, lisätukkaan, lisäkynsiin, lisätisseihin ja golfklubeihin. Hevoseen laittamillani rahoilla tekisin sen kevyesti, viikottain.
Oho, piti puhua kavioista, otsikossa luki niin. Noh, ehkä ens kerralla.

Nukkukaa hyvin, tai herätkää virkeinä! Moi.