Voi ei, Kaivopuistossa on hevosia väärin!

hk_banneri_visit_helsinki

Heippa vaan kaikki! Kyllä, se olen minä, joka en ole vielä käynyt Hevoset Kaivarissa -tempauksessa. Lähden piakkoin, mutta jonkunhan nämä blogitkin on kirjoitettava. Ensin lukaisen hieman internetistä miten siellä menee. No pääosin tuntuu menevän kivasti, koska hauskoja videoita satelee Facebookin feediin. Sitten on niitä, joiden mielestä on liian kuuma ja bajamajoja ei ole tarpeeksi. BAJAMAJOJA EI OLE TARPEEKSI! Oikeesti, kuka on yrittänyt koskaan järjestää Kaivariin hevostapahtumaa? Olen seurannut suht läheltä Kaivarin festivaalien järjestämistä. En äkkiä keksi mikä olisi vaikeampaa tai byrokraattisempaa kuin tapahtumajärjestäminen. Nyt on niin, että joku Ratsastajainliitossa on erityisen hyvää pataa Helsingin kaupungin kanssa kun tämä ylipäänsä on mahdollista! Maximum respect sinne! Siellä on nyt mahdoton tehty mahdolliseksi.

Joskus 90-luvulla mikään ei ollut tärkeämpää Helsingissä kuin Kaivarin nurmikko. Tai no, ehkä Kaisaniemen asukkaiden korvat olivat yhtä tärkeitä. Kaikki aika ja energia käytettiin siihen, että saadaan pidettyä tapahtumat maakunnissa tai Rautatientorilla. Puisto oli vuosia tapahtumatta juuri näistä syistä. Nyt koko puisto on laitettu aivan mullin mallin ja voin kertoa, että kavionjälki on syvempi kuin ihmistossun. Varautukaa nillittäjien paskamyrskyyn.

HEVOSPORUKKA HOI! Nyt on se hetki, kun vedetään yhtä köyttä, vaikka itsekin löydän joka siunaaman kolosta viisi virhettä. Tämä on niin suuri ponnistus (ja me maksetaan siitä KIPA-veroa), että on parempi olla samassa kuin eri veneessä. Tällaisten tempausten myötä päättäjät eivät voi ohittaa hevosporukkaa. Ne tajuavat ehkä vihdoin, että saakeli, onpa niitä paljon. Ne vissiin tarvii tilaa ja niin pois päin. Ehkä päättäjät vihdoinkin alkavat ottaa tämän lajin yhtä vakavasti kuin jääkiekon. (Tai no, jäkishommaa hoitavat ukot, joilla on suhteita rahamiehiin, jotka ovat jäkikseen kallellaan.) Tai rytmisen kilpavoimistelun. Tai lentopallon.

Nyt ei yhtään auta, että naureskellaan kisojen lähtijälistoille tai vikeltäjille. Jokainen siellä oleva on laittanut perseensä peliin lajinsa puolesta. Mitä sinä olet tehnyt? Viisastellut läppärisi äärellä kotona?

Nähdään Kaivarissa!

 

Kun yrität ohentaa hevostasi ja se ei onnistu

Anna mun ravita itseäni.

Anna mun ravita itseäni.

Moiccu! Täällä hevosen aktiivinen liikuttaja, tai jos ei se, niin sen äiti. Hevosemme juoksee kerran päivässä itsensä hikeen. Kyllä näin on. Joko sitä maastokiitoa, koulupelleilyä, tai sitten estevouhotusta. Välillä saatan jopa juoksuttaa, koska hänen selkänsä kaipaa toisinaan satulattomia päiviä. Oli miten oli, juoksee. Ja jo mä ihmettelin, että miten helvetissä hevonen ei laihdu. Tai sanotaanko näin, että lihoaminen ei lopu.

No kas. Menin hakemaan häntä yhtenä iltana sisään (ulkoilee koko päivän) ja ihmettelin, että mites tämän hienon laihdutus-heinäverkon PÄÄLLÄ ON RUNSAITA TUKKOJA HEINÄÄ. Mietin onko joku tuonut säälistä nälkiintyneille hepoille ruokaa. Voivoi, ottakaa siitä. Olin jo vähälla lähteä talliin raivoamaan, että helou, täällä yritetään päästä esteiden yli pudottamatta puomia MAHALLA. Että ymmärrättekö miten korkealle tämän hevosen pitää kohta hypätä? Mitä sanoo eläinsuojelu? Onko siellä mittoja liian korkeille hypyille? Pullukkahan ei halua pudottaa, joten sen on vaan hypättävä sitten reippaasti enämpi. Vihhu.

Purin sydäntäni eräälle toiselle hevosensa paino-ongelmista kärsivälle kaverille, johon hän kertoi vaklanneensa mitä tarhassa tapahtuu. Olenhan aina tiennyt, että Pullukan ÄO on keskivertoa korkeampi, ja siinä missä muut tekevät liikaa hommia, Pullukkaa mittaa ja optimoi ja tekee vain riittävästi. Ja vapaa-ajalla ratkoo matemaattisia yhtälöitä. Niin, siispä rouvat ovat kuulemma yksissä tuumin alkaneet tehdä tarhassa niin, että he nyhtävät heinää telineen ja verkon VÄLISTÄ ja viskaavat sitä sitten verkon päälle. Että ikään kuin ensin tehdään työt, ja sitten rentoudutaan syömällä. Voihan peeveli, on nimittäin melko haastavaa keksiä millä tukin telineen ja verko välisen kolon. Sähköllä? Tervalla? Ratakiskoilla? Anyone?

 


 

Tässä välissä kävin tallilla. Tarkistin heinäverkkosysteemin ja kuristin verkon niin tiukkaan, ettei sen sivusta periaatteessa voi saada mitään. Huomenna katsotaan ovatko ne hakeneet sahan ja työskennelleet koko päivän saadakseen kerralla enemmän heinää. Toivottavasti siinä tulee edes hiki.

Tänään pistin Pullukan juoksemaan vapaana maneesissa. Ensin se veti muutaman kerran päästä päähän ihan täysillä parilla pukilla höystettynä, sitten se hönö alkoi laukata minun ympärilläni. Ne poloiset on niin fiksoituneet tapoihinsa, että on ihan sama onko liina vai ei, niin äiti mä hölkkään tässä ympärillä, jooko äiti. Fantastinen Pullukka vaihtoi suuntaa kun sanoin sille ”vaihda suuntaa”. Onko muillakin tällaisia hevosia?

Lopuksi mentiin ilman satulaa kävelylle peltoin ympäri. Yhden talon pihassa kolme vinttikoiraa saivat sätkyn. Perkele, joku valkoinen hirvi pyrkii pihaan, nyt pojat aidalle raivoomaan! Ja mitä tekee Pulde? Hätkähtää hieman ja jatkaa matkaa. Sydän.

Huomenna, jos luoja suo, matkustan ihan ilman hevosta Kaivopuistoon. Tulkaa tekin!

IMG_2470

 

Silkkaa satumaista sekoilua Savossa

Taivaaltahan tuo näyttää.

Taivaaltahan tuo näyttää.

Olipa kerran meidän perhe ja meidän perheessä tyttö. Yhtenä päivänä meidän perheen tyttö ilmoitti, että ”menen ratsastusleirille. Se on Keiteleellä.” Mitäpä minä siihen muuta, kuin että ”se on muuten kaukana”. Lapsi päätti aloittaa harrastamisen, ja mikäs sen kätevämpää espoolaiselle, kuin tehdä se Keiteleellä. Hyvät puolet: äiti ei ole sössöttämässä kentän laidalla. Huonot puolet: kaukana.

Montakohan vuotta tästä on, ehkä viisi, kun kurvasin tämän tallin pihaan. Päästin saman tien takapenkin tiikerin irti (pumi) ja se jolkotteli tervehtimään possuja. Talon ovelta huuteli ilmeisesti emäntä, että ”taidat olla Vilman äiti!” Niin taidan, vaikken hetken kuluttua kun näin tyttäreni ollutkaan enää ihan varma. Oli nimittäin eri henkilö lähtenyt viikko sitten kotoa.

Jumppakärpäset pihalla.

Jumppakärpäset pihalla.

Aurinko paistoi, pihassa yritti hiippailla kissa nimeltä Sauli Niinistö (koirani ajoi sen ystävällisesti talon alle). Aitauksessa röhki possu ja lampaat olivat omissa oloissaan. Laitumella retkotti hiljattain syntynyt varsa hanakasti tankkaavan äitinsä kanssa. Kaikki oli minun käsitykseni mukaan paratiisin elementtejä.

Lapseni ei suostunut jättämään paitsi harrastustaan, myöskään leiripaikkaa. Aina piti päästä Savoon, vaikka sinne oli pidempi matka kuin mihinkään ikinä. Siis Espoosta. Kuopiostahan sinne on muurahaiskarhun kusema. Näkökulmakysymys. Melko monena vuonna onnistuin töiltäni kuskaamaan tyttären kavereineen kohteeseen tai tai sieltä pois. Kerran puhkesi rengaskin kotimatkalla. Siis autosta. Joka kerta kun kävin tilan pihassa, minut valtasi mahtava rauhan tunne. Kai sitä ihminen paratiisissa viihtyy?

Osataan siellä lajiakin.

Osataan siellä lajiakin.

Yhtenä vuonna tallin omistajan tytär oli venähtänyt sen verran (ei missään nimessä vielä 9 kuitenkaan), että oli perustanut pihaan kahvilan. Sen nimi oli Kultaranta. Mikäs muu. Sieltä vakavailmeinen kauppias latasi pullaa ja kahvia halukkaille. Ostin kaikkea.

Jokaisella käyntikerralla mietin, että perkule kun pääsis itsekin joskus tänne viikoksi. Että aina kaikki hauska tapahtuu lapsille, ihan tyhmää. Tänä kesänä päätin, että ihmisen on tehtävä asioita saavuttaakseen unelmansa.

"Pullukkaa, tule laitumelleeee..."

”Pullukkaa, tule laitumelleeee…”

Sovin leiriviikon Kavioliiton ja Wanhan Koulun Tallin kanssa. Päätin sillä hetkellä, että Pullukka matkustaa viikoksi maalle ja sinne menee myös Katja. Auton lainaa Helsinki Horse Show (Land Rover) ja kopin Böckmann. Tulen tuulettamaan niiden puolesta varmaan loppuelämäni.

Toistaiseksi ollaan suuniteltu leirille seuraavia elementtejä: ratsastusta (koulu-, este- ja working equitation), käkättämistä, saunomista, joogaa ja ikäihmisille viinilasit käteen. Voiko ihminen muuta toivoa? Pullukka toivoo ainoastaan pääsevänsä laitsalle. Sanoin sille, että katsotaan.

Lähe mukkaan! Vielä on kait kaks paikkaa auki. Saa ottaa omat hepsut mukaan, mutta on siellä hyviä muutenkin.

18519908_1689176061109792_5067066826733161385_n