Raippa vai kyvyt esiin -keppi

laitsa4

Olisikohan syytä pohdiskella raipan käyttöä, kun se kerran on niin tavattomasti kansaa jakava seikka. Minulla on kaksi raippaa, lyhyt ja pitkä. Lyhyellä en tee oikeastaan mitään, sillä se on esteraippa. Radalla mennään sen verran lujaa, että en ikinä saisi napautettua sillä oikea-aikaisesti, joten olkoot koko keppi. Pidemmän raipan käyttöä olen vasta oppinut. Pitkällä raipalla napautetaan kun pohje ei saa haluttua efektiä aikaiseksi. Yleensä yksi tai kaksi napautusta riittää ja johan ymmärretään. Näin pyritään pääsemään eroon pohkeesta, joka kaivaa ja kaivaa, kunnes kaikki ovat nukahtaneet. Toisinaan pelkkä raipan ottaminen käteen auttaa.

Koirilla on kaulapanta. Periaatteessa on hirveä ajatus, että koiraa vedetään kaulapannasta, eikö se kuristu? Kuitenkin jos koira yhtäkkiä singahtaa johonkin, niin pitäähän siinä roikkua, koska muuten KOIRA ON VAPAANA, JA LAKIHAN SEN KIELTÄÄ. Eikä se kuristaminenkaan tunnu koiraa liiemmin haittaavan, jos on tarpeeksi kiire. Missä vaiheessa siis tapahtuu törkeys?

Mielestäni raipan kanssa on vähän sama juttu. Suuri osa hevosista maksimissaan heilauttaa korvaa, kun napautat raipalla. Vaikka napauttaisit vähän kovemminkin, niin häntä ehkä heilahtaa. Siihenkö tämä laji kaatuu? Pohkeella saa kaivaa, mutta raipalla ei saa napauttaa?

Puhuin kansainvälisen stewardin Piude Myrskogin kanssa asiasta. Hän sanoi, että jos raippaa ei saa käyttää, ei myöskään voi ratsastaa.

Hevoset ovat melko kovia toisilleen. Jos ihminen yrittää päästä samoihin tuloksiin pelkällä namipalalla, se ei välttämättä onnistu. Uskon, että hevosen voi kouluttaa kiltiksi ja kuuliaiseksi pelkillä namipaloilla, mutta maailman huipulla ei nähdä hevosia, jotka on koulutettu pelkällä naksuttimella tai namipalalla.

Entä onko se sitten väärin? Ei huipulle pääse kyllä hevosia hakkaamallakaan. Mitä korkeammalla tasolla ollaan, sitä täsmällisemmät ovat ratsastajan avut ja sitä suurempaa täsmällisyyttä odotetaan myös hevoselta. Ei ole varaa antaa hevosen valita. Hassusti moni korkealla tasolla suorittava hevonen on itse asiass melko tyytyväinen. Muuten se ei nimittäin suorita korkealla tasolla. Älkää sortuko vertaamaan omia hevosianne niihin. Joku viihtyy pihatossa oloneuvoksena, toinen tulisi siellä hulluksi.

Entäpä varsat? Nehän eivät pelkää mitään. Menevät surutta ihmistä päin, jollei niitä opeteta, ettei niin saa tehdä. Joskus se vaatii työkaluksi nyrkin, joskus raipan. Varsa tajuaa nopeasti missä mennään ja jatkaa elämäänsä. Ei se mihinkään murru, se oppii.

Taas kerran Hevosurheilussa oli Leena Alerinin maineikas haastattelu Hervé Godignonista. Herve näki Aisa Aarnio-Wihurin postaamaan ”piiskausvideon” ja kysyi: menikö siinä karva vinoon? Missä on ongelma? Godignonin mukaan ongelma syntyy, jos kaikki eivät tee niin kuin sovitaan. Hevosetkin. Uskon häntä mielelläni.

 

HUOMHUOM! Tämä ei ole piiskauksen puolustus. Yksi raipan lyönti ei ole piiskausta. Siksi stewarditkin puuttuvat kaikkeen muuhun. Tämän lajin ongelmat ovat muualla kuin piiskaamisessa.

Hyvä meininki

Hessin-Leevi osaamassa kaiken, niin kuin suomenhevonen vain voi. Kuva: Terhi Paavola

Hessin-Leevi osaamassa kaiken, niin kuin suomenhevonen vain voi. Kuva: Terhi Paavola

Terveisiä täältä hyvän meiningin pesäkkeestä! Olin eilen juontamassa Working Equitation tutuksi -tapahtumassa Järvenpään Ainossa, ja olipa kivaa. Ratsukot olivat niin kivoja ja hemmetin taitavia myös. Ei se ihan helppoa ole, vaikka kuvittelis, että tuosta nyt vaan karautat laukkavoltin tai kipität carrocha-keppi kädessä tynnyriltä toiselle. Hevosethan oli aivan suu auki, että mikä hiton puikko sillä nyt on kourassan, seuraako tästä jotain. WE:hän on TOIMINNALLISTA KOULURATSASTUSTA, joten kyseessä on yksinomaan hevosen saaminen paikasta a paikkaan b halutussa vauhdissa, tahdissa ja muodossa, olipa ympärillä sitten sota tai kinkerit. Yllättävän ihmeellistä kuitenkin! Sen sijaan lusitanoilla on joku rauhallisuusgeeni, niitä ei parit muuttujat juuri hetkauta. Viime vuonnahan me käytiin mm. Riipan kanssa Portugalissa ORIEN kanssa nuorien TAMMOJEN laitumella ihan vaan morjenstamassa. Ei välttämättä onnistu kaikilta roduilta!

Kaverit kohtaavat haastattelun merkeissä. Arvi <3. Kuva: Terhi Paavola

Kaverit kohtaavat haastattelun merkeissä. Arvi <3. Kuva: Terhi Paavola

Brasil ja Xenon ja ihmisiä. Kuva: Terhi Paavola

Brasil ja Xenon ja ihmisiä. Kuva: Terhi Paavola

Rampe ja Mia ihan intsinä. Kuva: Terhi Paavola

Rampe ja Mia ihan intsinä. Kuva: Terhi Paavola

Hyvää meininkiä osa 2: Kavioliiton seuramatkat alkaa revetä liitoksistaan. Ensimmäinen reissuilmo laitettiin tulille pe-iltana, lähes yöllä, ja aamulla reissu oli jo täynnä. Mitä ihmettä! Onko täältä puuttunut tällainen elementti? Ilmeisesti! Aion todellakin ottaa tämän asiakseni. Toista matkaa suunnitellaan hiki päässä, se ajoittuu kesäkuukausille ja kotimaahan. Aivan käsittämättömän hienoa touhuta tämmöisen asian ympärillä!

Hyvää meininkiä osa3: Menin eilen illalla kaiken muun häslingin jälkeen vielä Pullukan tykö. Hän siellä kykki pienenä tyttönä valmiina koitoksiin. Pullukka on niin <3. Mutta kas, kauniista tytöstä löytyikin ihmeellisiä paukuroita. Tai itse asiassa olin löytänyt pahkurat jo pari päivää sitten, mutta nyt ne oli auenneet. Kolmisen pahkuraa lavassa, kaksi poskessa ja kaksi isompaa ja yököttävämpää masun alla. Voihan että. Eläinläkäri kurkkasi ja sanoi onpa ihmeellisiä. Että pese niitä ja kato mitä tapahtuu. Pullukkaa ei tunnu asia haittaavan ollenkaan, niinpä satuloin tyllerön PITKÄSTÄ AIKAA ja hyppäsin selkään. Olen viimeksi mennyt satulalla joskus kaksi viikkoa sitten. Ja kah, siitähän muodostui ihan ehta treeni, ensimmäiset 40 minuuttia mentiin taas väitellen apujen merkityksestä ja loput 20 minuuttia oltiin yhtä mieltä ja hyvässä muodossa. Hiki tuli, minulle. Loppuajaksi lykkäsin Pulden kävelykoneeseen (jota muuten aiemmin vastustin, koska ihmisen pitää jaksaa kävellä hevosensa kanssa ja blääblää), joka on muuten aika hieno keksintö. Siellä se tepsuttaa kunnollista, rivakkaa käyntiä ja samalla minä pesen suitset ja hoidan kaikki lääkintä- ja pahkuranpesuhommat valmiiksi. Sitten eikun huljuttamaan. Pullukka on tod. näk. kasvattanut tahallaan pahkurat, koska tykkäsi niin kovin olla huljutuksessa. Ei, ne eivät kutise. Rouva vaan tykkää olla spassa.

Toiset pistää tissikuvia, me yököttäviä pattikuvia. Vassokuu! Pulden masuyökkö.

Toiset pistää tissikuvia, me yököttäviä pattikuvia. Vassokuu! Pulden masuyökkö.

Samaan aikaan toisessa maailmassa kuulun ihanaan ryhmään, jossa suunnitellaan kovasti tämänvuotista Horse Showta. Ideoita olisi vaikka muille jakaa, mutta Jäähalli tiettyine rajoitteineen ja FEI muutamine määritelmineen jarruttavat sopivasti. Eipä silti, ideoita otetaan vastaan, tätä kautta ne menevät saletisti perille!

Jahas, se on taas kello sen verran, että kuntosali ja PT Jani Hautamäki odottavat. Täältä tullaan, elämä!

Kavioliitto goes Unkari!

16295802_1392910867386476_952022324_n

Nyt se on sovittu! Me lähdetään porukalla Unkariin El Broncon tilalle Kavioliiton Kaikkien Aikojen Ensimmäiselle Seuramatkalle. Tulemme tekemään historiaa niin monella tasolla, että vasta tulevaisuuden historioitsijat ymmärtävät sen laajuuden. Valitsimme kohdetta niin pitkään ja hartaasti, että tehtävä alkoi muistuttaa työtä. Sen kyllä takaan, että reissu on saletisti pelkkää lomaa!

Mitä, joko siellä huudellaan faktojen perään? Ok, täältä pesee:

  • Päivämäärät lie tärkein: 25.-28.5.2017 eli to-su
  • Paikka on tosiaan El Bronco Unkarissa, tyylilajina siis länkkä, josta me ollaan kaikki sopivan ulalla
  • Ratsastusta yhteensä 10 tuntia koko viikonloppuna (luulis riittävän)
  • Matkanjohtajana minä ja Riippa, Pullukka jää kotiin, sori
  • Riippa on reissannut miljoonilla ratsastusmatkoilla, ja osaa neuvoa näissä jutuissa
  • Hinta on 465 euroa per nenä, majoitus 2-3 hengen huoneissa
  • Hinnan päälle tulee lennot, jotka jokainen hoitaa tykönänsä (eilen ainakin halvimmat lennot oli n. 150, saa halvalla jos varaa pian)
  • Matkan hintaan kuuluu täyshoito ja kaikki ratsastukset, ainoastaan lentokenttäkuskaukseen pitää varata 50 egee
  • Kaikki hepat on ehtoja quartereita, painteja ja appaloosia, joita ranchilla myös kasvatetaan (iik! varsoja!)
  • Maastot on naurettavan hienot, kentät isot ja maneesikin löytyy
  • Seura on verratonta
  • Uima-allas, jacuzzi ja niin pois päin – joko näet itsesi ottamassa aurinkoa drinkki kourassa? Niin minäkin.

Lisätietoa saa kahmalokaupalla kun ilmaisee kiinnostuksensa! Ne ukot, jotka pitävät El Broncoa, kävivät syksyllä Horse Showssa ja juttelinkin äijien kanssa hetkosen – välittömästi alettiin vitsailla. Ihan rautasia juippeja! Niin kuin mekin, tietysti.

SITTEN ALATTE RÄIMIÄ ILMOITTAUTUMISIA TÄNNE: katja.kavioliitto@gmail.com.

Nämä reissut organisoi ruottalainen Horsexplore, jonka salainen agentti Riippa on Suomessa. Homma on siis hoidettu ammattimaisesti. Kavioliittoon tämä liittyy siten, että keräämme tätä kautta porukan, jonka kanssa on saletisti hauskaa. Viikonloppu El Broncossa on varattu VAIN KAVIOLIITTOLAISILLE!

Get oon beibi, get oon!

horseholiday-9

horse-holiday-28

SITTEN ALATTE RÄIMIÄ ILMOITTAUTUMISIA TÄNNE: katja.kavioliitto@gmail.com.

Nämä reissut organisoi ruottalainen Horsexplore, jonka salainen agentti Riippa on Suomessa. Homma on siis hoidettu ammattimaisesti. Kavioliittoon tämä liittyy siten, että keräämme tätä kautta porukan, jonka kanssa on saletisti hauskaa. Viikonloppu El Broncossa on varattu VAIN KAVIOLIITTOLAISILLE!

Get oon beibi, get oon!