Ehdotuksia uudelle vuodelle

Myö <3

Myö <3

Terveinen koirien pelkäämöstä! Kello on 20.35 ja uudenvuodenraketit vol 1 on juuri päättynyt, kohta alkaa kai sitten vol 2. Toinen haukkuu niin kuin olis sota, toinen tärisee kuin tärisijä. Tärisijä on doupattu rauhoittavilla ja myöskin kääritty johonkin mystiseen kapaloon, jonka tulisi rauhoittaa, mutta ei tunnu toimivan meillä. Odotan siis malttamattomana huomista!

Tässä telkkarin huutaessa (pakko pitää täysillä ettei raketit kuulu niin kovaa) ja koirien panikoidessa tulee mietittyä syntyjä syviä. Päätinkin listata tähän asioita, joiden olisi hyvä muuttua ensi vuonna. Aloitan muutoksen itsestäni.

1. Mitä jos mietittäisiin hevosta ennemmin kuin muuta materiaa? Otettaisiin selvää onko hevoselle hyvä, että se klipataan ja loimitetaan, jos se hikoaa kerran viikossa jonkun verran. Pohdittaisiin kuinka paljon se oikeasti tarvitsee kaikkia mahdollisia lisäravinteita tai väkirehua. Mietittäisiin vielä kerran sitä, että hevonen on laumaeläin, ja yritettäisiin antaa hepalle se olo. Vaikka menisi loimi rikki.

2. Yritettäisiin harrastaa yhdessä! Pyydettäisiin ja annettaisiin apua. Koko hevosshow on paljon kivempaa, kun sitä tekee porukalla. Moni tarvitsee apua, mutta ei uskalla pyytää, koska pelkää leimautuvansa nuijaksi. Apua tarjoava ei taas halua leimautua besserwisseriksi. Siivotaan toisten kakkoja ja kannetaan puomeja. Se on hyvä asia.

3. Lakataan kirjoittelemasta ihmisistä ikäviä asioita nettiin. Hevostalli.net kuuluu niihin paikkoihin, jossa ihmiset jostain syystä haluavat haukkua toisia, mutta arvatkaa mitä: tutkitusti sekä kirjoittajalle ETTÄ kohteelle tulee asiasta paha mieli. Jos siis haluat pitää mielesi hyvänä, älä jauha paskaa hötönetissä. Jos on pakko haukkua joku, tee se niin, että kirjoitat sen, mutta et lähetä tekstiä koskaan. Pelkkä haukun kirjoittaminen helpottaa.

4. Ratsastus on harrastus. Sen pitää olla hauskaa. Jos se ei ole, tee jotain. Vaihda paikkaa, valmentajaa, hevosta tai asennetta.

5. Jos tekee mieli hankkia jotain (hevonen, traikku, loimi, suitset, satula tms.), hanki se. It’s only money! Kaikki menee kumminkin. En ole koskaan tavannut ihmistä, jonka puhdas säästäminen tekisi onnelliseksi. Siis ettei osta sillä mitään. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, jotka roihahtavat onnen ilmiliekkeihin, kun ostavat jotain idioottimaista, kuten hefosen.

6. Jos joku alkaa tilittää, että ratsastaminen on vaarallista, sano, että niin koko elämäkin. Ihan kamalan vaarallista. Miksei siis nauttisi joka hetkestä? Anna mennä! Ja täysillä.

7. Jos intuitio sanoo jotain, joku on pielessä tai oikein. Kuuntele ituitiotasi, se on viisas. Jos se sanoo ”älä tee sitä”, niin älä tee. Jos se sanoo, että hevonen on kipeä, se tod.näk on.

8. Melko moni ihminen on oppinut ratsastamaan ilman Animoita, Kingslandeja tai käsintehtyjä saappaita. Sinäkin pystyt siihen!

9. Jollet pysty olemaan ystävällinen ihmisille, ole sitä edes eläimille. Ne eivät ole tehneet sinulle mitään.

10. Pyri eroon ihmisistä, jotka huonontavat tunnelmaa. Se on oikeutesi. Kaikki muu on velvollisuutta.

 

Parasta hevosvuotta 2016! Kyllä se siitä taas lähtee.

 

t. Katja, Pullukka ja Hilppa

Tällaista sen menon pitää olla! Kuvassa Vilma ja Metu ja Harri ja Ilona.

Tällaista sen menon pitää olla! Kuvassa Vilma ja Metu ja Harri ja Ilona.

 

Kommentit
  1. 1

    Vehviläinen Minna sanoo

    Puhut niin paljon, MUTTA asiaa 🙂 On ilo, että joukossamme tallustaa kaltaisesti hevoisihminen 🙂 Kaikkea hyvää sinulle ja ötököillesi!

  2. 2

    Suvi sanoo

    Helou möksältä, jossa koiruuden ei tarvitse peljätä!
    Hevoisen olen omistanut 9 vuotta ja vuosi sitten möin sen pois parhaaseen mahdolliseen perheeseen, jossa se saa monipuolisesti toteuttaa itseään, monitaitoinen turvahevonen kun on.Itseltäni (ja teinityttäriltäni) kun loppui motivaatio käydä joka ikinen ilta tallilla. Vaikka hevoseni asui ”täyshoitotallilla” eikä kerännyt itseensä minkäänlaista ”häiriöenergiaa” vapaapäivinään, se oli tallin muiden hevosten omistajien mielestä kovin ongelmallista…tästä seurasi se, että hevostani alettiin pitää kuitenkinjollainlaillaongelmatapauksena (oikeasti ei) ja minua ”alettiin jättää pois porukoista ja puhua selkäni takana siitä kuinka huonosti hevostani hoidin”. En ole koskaan oikein ymmärtänyt maalaisuuttani noista kaikista mahdollisista lisäravinteista, joita hevonen ”tarvitsee” ja siksi hevoseni söi vain väkirehua ja kivennäistä joskus kun sitä sattui olemaan (puhutaan kylmäverirodusta). Lopulta ajattelin, että vaikka hevoseni tekee minut kuinka onnelliseksi tahansa (ja ne muutamat vuokraajat, jotka eivät kuitenkaan olleet valmiita maksamaan todellisia kuluja hevosen pidosta), halusin että koska hevosellani on niin paljon annettavaa oikealle perheelle, myin sen ammattilaisen avustuksella, koska en halunnut itse katsella kaiken maailman ”renkaanpotkijoita”. Nyt heppani pääsi aktiiviseen perheeseen, jossa se pääsee hyppäämään, kouluvalmennuksiin, maastoon ja mikä parasta, pääsen itsekin hevoseni elämään mukaan käymällä ratsastamassa kerran viikossa.
    Hyvää uutta vuotta kaikille hevosihmisille, älkää tuomitko toisianne niin helposti,vaikka toimintatapamme eivät aina ole samanlaisia, tärkeintä lienee rakkaus näihin upeisiin eläimiin!

  3. 3

    sanoo

    Kiitos näistä uudenvuodenajatuksista! Jatketaan, pyritään, yritetään… Ja nauretaan sun kirjoituksiisi, mietitään välillä mitä ihmettä, kun ruotsinkielisuus ei aina anna ymmärtää sun sanoja oikein 🙂 mutta aina oppii uutta :D! Hyvää Uutta Vuotta Sinulle!

  4. 4

    Noora sanoo

    Hyviä ajatuksia uuteen vuoteen! Erityisesti yhdeksäs kohta olisi kyllä kaikkien hyvä muistaa. Jos itsellä on paha päivä niin tuskinpa se siitä paranee hevoselle tiuskimalla.

  5. 5

    Ninnu sanoo

    Itselleni voisi olla ajankohtainen tuo nelonen 😉
    Asenteen muutos ehkä olisi kohdallaan. Miehen kanssa aloitettiin hevostelu viime vuoden kevätpuolella. Käyty ratsastamassa noin 1-2 kertaa viikossa.
    En tiedä mistä johtuu mieletön parvi perhosia vatsassa joka ikinen kerta ennen tuntia.
    Jännittää niin pirusti. Hevosten laittaminen sujuu ok. Hevoset tallilla aivan huippuja mitä nyt muutamaa lukuunottamatta ovat tyyliin ”putsaappas etukavioni niin upotan hampaani ihan varmasti ahteriisi ” … No tunnit menee suht ok. Tuntuu vain että edistystä ei sitten tapahdu mihinkään suuntaa.
    Aina samoista asioista muistuttaminen. ”Kantapäät alas,ei jännitetä hartioita,muista oikea kevennys, hevosen saaminen laukkaan ilman että menee ihan muuta kun uraa pitkin tai ympyröillä laukkaaminen mikä on aivan kamalaa isolla 600 kg otuksella ;D”….Ei vain mene jakeluun.
    Kaikenmaailman kaarrot,ympyrät,pohkeenväistöt…Ei vain mene korvien väliin vaikka melkeimpä niitä joka tunnilla mennään.
    Olisiko syynä sitten liian vakavasti otettavat tunnit…Omalta osalta siis.
    Kun tuosta jännittämisestä vain pääsisi jotenkin eroon niin varmaan tunnitkin sujuisi paremin…Luulisin ainakin 🙂

    • 5.1

      katjastahl sanoo

      joo, eiköhän se ajan mittaa unohdu se jännityskin! itse pelkään lasketellessa liina kovaa vauhtia. että.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *