Eläinrääkkääjä Christine Wels kuoli hevosen potkuun

Sanoin tänään radiolähetyksessä jotain, mitä kaikki ajattelevat: karma hits back. Se oli joillekin liikaa. Kenenkään kuolemasta ei tulis iloita. Eikö todella? Ei rääkkääjän, pedofiilin tai murhaajan?

Kuva: Hevosurheilu

Kuva: Hevosurheilu

Yksi Saksan kuuluisimmista kouluratsastajista, maailmancupin finaaliin asti yltänyt Christine Wels, kuoli hevosen potkaistua häntä päähän. Wels oli saanut vuonna 2008 tuomion eläinrääkkäykseksi tulkituista valmennusmetodeistaan. Tämä henkilö ei kuitenkaan piitannut tuomiosta, vaan jatkoi valitsemallaan tiellä.

Näin uutisoi valtamedia

Näin uutisoi alan media

Video Welsin tuomioon johtaneesta toiminnasta

Tässä linkissä on Saksan PETA:n tieteellisenä neuvonanatajan toimivan tohtori Haferbeckin lausunto siitä, mitä Saksassa tapahtui 2008.

Olen vilpittömän iloinen siitä, että karma iski. En ole kiitollinen siitä, että jonkun lapsi tai äiti tai mummo on kuollut, vaan siitä, että pahantekijä kohtaa tekemänsä rikoksen. Olen kiitollinen siitä, että tästä nousee keskustelu. En puolusta kuolemantuomiota, enkä halua tappaa ketään. Toteanpahan vaan: watch it. Mitä ikinä teetkin, siitä seuraa jotakin.

Saksalaisesta kouluratsastuksesta puhutaan paljon, ei ehkä vähiten juuri Welsin käyttämien keinojen takia. Rollkur ei olisi koskaan noussut puheenaiheeksi, ellei joku riittävän kukkahattutäti, joka sattuu olemaan eläinlääkäri, olisi nostanut asiasta haloota.

Minua syytetään siitä, että haukun jotain, mitä en ole pyrkinyt lopettamaan. Olen kyllä. Kasvatan parhaillaan toisen kolmannen polven ratsastajaa, tytärtäni. Olen itse elänyt kauden, jolloin hevosia hakattiin ja kertonut siitä tyttärelleni. Hän on kauhuissaan, koska on syntynyt maailmaan, jossa näin ei tehdä. Hänen aikanaan pakko ei ole ollut mikään keino. Opetan lapselleni kaiken niin, että hän ei tee samoja virheitä kuin minä. Pyrin siihen, että seuraava polvi on parempi kuin edellinen.

Ihminen, joka saa huomautuksen 374 kannuksenkäytöstä tunnissa, jatkuvista raipaniskuista päähän, ja hevosen pään sitomisesta ryntäisiin, on mielestäni sekopää ja joutaisi linnaan tai mielisairaalaan. Jos hän ei tuomiosta eikä varoituksista huolimatta ota onkeensa, hän on karman armoilla. Ja se näyttää hänelle paikkansa.

Väistämättä tulee mieleen hevosen ”koulutusmetodit”, joita Ville Virtanen kirjassaan Hevosen taju mainitsee. Ville on ollut keskieurooppalaisilla myyntitalleilla töissä ja nähnyt itse kaiken. Toivokaamme kädet ristissä, että ihmisen kunnianhimo ei tapa karman avulla enää yhtään ihmistä.

Kommentit
  1. 1

    Karatiina sanoo

    En usko mihinkään uskontoon täydesti ja olen luonut oman arvomaailmani ja eettisen kantani ilmeisesti eri uskontojen hyvistä puolista kooten. Buddhalaisuudesta pidän siksi, koska siinä on jälleensyntyminen ja karman laki. Näinollen katson sen maailman oikeudenmukaisimmaksi uskonnoksi.

    Todellakin tuntuu, että karma toimii niin hyvässä kuin pahassa ja hyvä näin! 🙂
    Karma oli kuitenkin tätä eläinrääkkääjää kohtaan aika helläkätinen, kun kertapotkusta kuoli. Eläimet ovat varmaan sen psykopaatin käsissä pelänneet ja tunteneet kipua monet kerrat….. Todennäköisesti koko karma ei suinkaan tullut vielä tuolla kuitattua! 😉

  2. 2

    Jari Hiltunen sanoo

    Tässä jutussa ei ole mitään muuta hyvää kuin se, että se on kirjoitettu ja laajasti jaettu 🙁

    Ei ole hyvää se, että hevosia tai eläimiä yleensä kohdellaan väärin!

    Ei ole hyvää se, että väärin kohtelemisesta seuraa loukkaantuminen tai jopa kuolema – eläimen tai ihmisen!

    Ei ole hyvää se, että tämä tulee esille vain kouluratsastukseen liittyen, koska esteissä olen myöskin nähnyt sekä kuullut kyseenalaisia menetelmiä käytetyn. Puhumattakaan raviurheilusta, jossa jopa hevosen fysiologiaa on pyritty muokkaamaan paremman suorituskyvyn toivossa. Ihmisenkin fysiologiaa on muokattu rahasta, mutta silloin muokattava on itse ollut siihen suostuvainen ja osallisena.

    Ei ole hyvää se, että artikkelissa annetaan ymmärtää että Ville Virtanen on ollut töissä kaikilla keskieurooppalaisilla myyntitalleilla ja niissä kaikissa käytetään vastaavia metodeja.

    Ei ole hyvää se, että jutussa oletetaan kaltoin kohdellun hevosen kostoksi kohtelustaan potkaisseen ratsastajansa kuoliaaksi. Olen lukenut myöskin tapauksista, joissa hevonen on potkaissut ihmistä aiheuttaen ruumiinvamman tai jopa kuoleman, eikä heillä ole ollut mitään aiempaa yhteyttä.

    Kiitos Katja, että kirjoitit jutun ja toit mielipiteesi esille!

  3. 3

    Eero Tillanen sanoo

    Jälleen yksi osoitus ihmisen tyhmyydestä. Vain typerys koettaa pärjätä voimalla ja väkivallalla sellaisen eläimen kanssa, jonka massa on yli 500 kg ja suurin hetkellinen lihasteho yli 50 hevosvoimaa. Paljon paremmin näiden kauniiden eläinten kanssa pärjää hyödyntämällä niiden laumakäytöstä ja niiden omia tapoja viestiä asennoilla, eleillä ja liikkeellä.

    Hevoskuiskaaja

  4. 4

    Eva sanoo

    Olet Katja niin oikeassa kuin olla voi.

    En vain tajua, miten tuo hullu saattoi jatkaa menetelmiään tuomionsa kärsittyään; miksei kukaan puuttunut siihen uudelleen. Vai onko se tosiaan laajempikin tapa keski-Euroopassa. Oksettavaa 🙁

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *