Elämme pellossa, lyökää minua

heppa

Anna akka ruokaa. Team Hiki-Irmelit.

Tätä se mun uneni tiesi. Kaikki tulee romuttumaan, menemään pieleen, tulehtumaan. Sori kaikille, mutta näin se menee. Tarkastellaanpa hieman millä konsteilla hevoseni elämä on tuhoon tuomittu.

Olin yhtenä päivänä maastossa nuoren tallitoverin kanssa. Käppäilimme pitkin poikin metsikköä, aina välillä tapoimme hyttysiä kasapäin. Koirat olivat mukana, minä olin ilman satulaa ja kumikuolaimella. Kysyttäessä syytä varustukseen vastasin, että en millään viitsi laittaa sen enempää vehkeitä päälle. Olisin voinut myös vastata, että ilman satulaa meneminen tekee hyvää ryhdilleni. No ihan sama, pohjimmainen syy on kuitenkin laiskuus ja mukava tunnelma. Olin hyvinkin ylpeä, kun Pullukka otti yhdessä puskassa kunnon ravilähdöt, enkä edes horjahtanut. Nuori ystäväni oli mukavan, mutta maastoiluun hieman tottumattomamman tammansa kanssa iloisena mukana menossa. ”Ihanaa, kun näillä voi maastoilla,” hän lausahti. Kysyin mitä hän tarkoittaa. ”Kun ei kaikilla hevosilla voi maastoilla.” Niin, ei kai. Vai onkohan ennemminkin niin, että kaikkia hevosia ei ole totutettu maastoiluun. Ei se helppoa ole alkuun, mutta mitä laiskempi treenaaja olet, sitä varmemmin se kannattaa tehdä. Näin säästytte molemmat (sinä ja hevonen) kentän puuduttavalta vaikutukselta, mutta hevosen nivelet ja lihakset saavat silti kyytiä. Ja mieli lepää! (Siis sitten lopuksi)

Taannoin yksi kaverini osti hevosen, joka oli tullut jostain Keski-Euroopasta. Muutaman viikon sillä höntsäiltyään ihminen aloitti loman ja lähti viikoksi matkoille. Samassa rytäkässä hän päätti laittaa hevosenkin hetkeksi lomalle. Se laidunsi osan päivää ja osan päivää tarhasteli. Aina kun näin hevosen, se toljotti meitä korvat pystyssä. Ystävälleni ilmoitettiin, että hänen hevosensa menee tuota menoa piloille. Siis kun sen kanssa ei urheilla viikkoon. Onko se niin? Voiko viikossa saada niin traagisia asioista aikaan? Lihakset häviävät ja ryhti romahtaa? Ei kai sentään? (Voi kamala, Pullukka oli laitumella kuukauden. Kaikki mennyttä.)

Meille maistuu ruoka ja maltillinen liikunta. Molemmista tulee hiki.

Meille maistuu ruoka ja maltillinen liikunta. Molemmista tulee hiki.

Tämän kuultuani aloin tosissani miettiä mikä on hevoselle parasta liikuntaa. Tuntsarit saattavat paahtaa neljäkin tuntia päivässä. Erittäin harvalla tunnilla ne edes hikoavat. Läpiratsastus suoritetaan kerran vuodessa ja jouluna. Yksityinen, aikuinen hevonen liikkuu ratsastettuna kerran päivässä tunnin-puolitoista, usein kuusi kertaa viikossa. Nuori ratsu liikkuu 4-5 krt/vkossa iästä riippuen. Muun ajan se on toivottavasti tarhassa. Kilpahevoset liikkuvat kaksi kertaa päivässä, ainakin ne, jotka eivät tarhaile. Kerran kunnolla ja kerran kävellen.

Kavioliiton taannoisen Hevonenko Läski -kirjoituksen kommenteista saimme lukea, että hevosen pitäisi kävellä kymmeniä kilometrejä päivässä. Kuka niitä mittaa? Ei kukaan. Paljonko se on kilometreissä, jos menetkin koottua laukkaa? Tai jos hyppäät? Montako kertaa viikossa saa hypätä? Ja mitä jos hevosella ratsastetaan tarpeeksi paljon (vaikkapa 2 h päivässä), mutta huonosti kentällä, onko se parempi kuin hyvin 4 kertaa viikossa? Vai huonompi? Mitä jos juoksuttaa? Onko se yhtä hyvä vai huonompi, voiko väärin juoksuttaa?

Näiden kysymysten äärellä ei voi kun kiittää vaikkapa Taivaan Isää jokaisesta päivästä kun hevoseni on ehjä ja suhtautuu ympäristöönsä myönteisesti. Ja kai kiimakin on tervettä, vaikkakin aivan perseestä. Siksi maastoilen ja juoksutan. Kun kiima loppuu, jaksan ihan tosissani vääntää kentällä maksimissaan kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi kerran hypätään. Ihme, jos se jää eloon näillä spekseillä.

Olik viel jottai eväst? Tai miähii?

Olik viel jottai eväst? Tai miähii?

 

t. Nimim. Miten itse ratsastaisit kiimaista tammaa

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Annoin omani tänään juosta tarhassa sillä aikaa kun muut harrastivat ohjattua esteratsastusta. Istuttiin lasten kanssa autonrenkaiden päällä koska oltiin leivottu pullaa niille, jotka urheilivat ja erityisesti, koska oltiin pullaa velkaa. Hevoseni olisi ehkä halunnut mukaan karkeloihin, ehkä ei, ehkä pullaa. Kuka tietää. Näytti tyytyväiseltä.

    Nimim. Ostin ruunan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *