Hevosmiestaito, siis mikä?

Robson Palermo rides New Frontier Rodeo's Spitball for 84.75 during the second round of the Kansas City Built Ford Tough series PBR. Photo by Andy Watson/Bull Stock Media. Photo credit must be given on all use.

Robson Palermo rides New Frontier Rodeo’s Spitball for 84.75 during the second round of the Kansas City Built Ford Tough series PBR. Photo by Andy Watson/Bull Stock Media. Photo credit must be given on all use.

Viime päivät olen tuijotellut Netflixiä niin kuin kuka tahansa 15-vuotias. Löysin sieltä uskomattoman hienon sarjan, sen nimi on Fearless. Se kertoo härkärodeomiehistä. Suuri osa parhaista on brasilialaisia, mutta on seassa myös jokunen jenkki. Aika heikosti on Pohjoismaat edustettuna. Ensimmäistä jaksoa katsoessani ajattelin härkiä ja niiden kärsimystä. Ohjelman edetessä tajusin, että härkä on rodeomiesten kallisarvoisin aarre. Härkä pukittelee äijää selästään 8 sekuntia, muun ajan se saa kekkaloida muina härkinä tarhassa tai laitumella. Yksi ja sama härkä ei joudu puskemaan töitä kuin kerran viikonlopussa. Muun ajan se kerää ihailevia ja hieman pelokkaitakin katseita härkärodeomiehiltä. Miehet kutsuvat itseään cowboyksi, ja syystä.

Hauskaa oli huomata, miten miljonääricowboyt kerääntyvät MM-kisoihin, ja asuvat kimppakämpissä ja nukkuvat lattialla. Luppoaikana hoidetaan härkiä ja vitsaillaan keskenään. Koko ajan päässä pyörii ajatus, että minähän voin kuolla tänään. Härkä on tonnin painava eläin, joka ei pyytele liikeratojaan anteeksi. Äijät kannustavat toisiaan sydämensä kyllyydestä ja kehuvat toisiaan vuolaasti. Erityisesti eläintekäsittelytaidot saavat kiitosta. Ukkojen menoa on ihana katsella. Menossa on sydän mukana.

Yhdessä kohtauksessa eräs mestaricowboy on kotitilallaan lastensa kanssa. Pieni poika opettelee rodeota ja mätkähtää vasikan selästä heti alas, kun vasikka lähtee kävelemään. Seuraavalla kerralla vasikka vaan seisoo, ettei poika tipu. Pikkutyttö vieressä yrittää saada vasikkaa liikkeelle läpsimällä sitä kädellä kaulaan. ”Älä lyö sitä”, sanoo isä-cowboy.

Olen täysin valmis muuttamaan Brasiliaan. Haluan sellaisten ukkojen luo, jotka rakastavat hevosiaan ja haluavat, että niillä on hyvä olla. Silti hevoset eivät ole vaarallisia tai kurittomia. Normaalisti cowboyt pitävät päässään stetsonia, osa on siirtynyt rodeossa jo lätkäkypärään. Ihan hyvä idea. Se pelastaa PÄÄN.

Meillä korostetaan kovasti kypärän merkitystä. Liitto ei missään nimessä suostu julkaisemaan kuvia, jossa ratsastajilla ei ole kypärää. Ymmärrän pointin, mutta en ymmärrä tilannetajua. Kypärä voi pelastaa hengen, mutta vain, jos isku tulee päähän. Ja siis jos putoat hevosen selästä. Miltään muulta se ei suojaa. Ei tyhmyydeltä, ei löysyydeltä, ei pelolta, ei tietämättömyydeltä. Kypärän paikka on täysin perusteltu, mutta eikö ”kypärän paidan” voisi jo nostaa maneesin kattoon?  Eikö kypärä ole jo itsestään selvä kapine elämän säilyttämiseksi? Eikö kypärättä ratsastaminen ole valinta, niin kuin tupakointi? Olen varma, että kaikki jo tietävät mitä siitä voi seurata jos potta jää talliin.

Ehdotan, että aloitetaan sen sijaan hevosmiestaitojen korostaminen. Ensimmäisenä tutkaan joutuvat toki ammattilaiset. Miten he hallitsevat hevosensa kiihkotta, hevosta kunnioittaen ja ymmärtäen? Miksi Ratsastusopistossa opetetaan pitämään suunnilleen lätkävarusteet päällä kun hevosia käsitellään? Miksi ei painoteta hevosen ymmärtämistä ja ennakointia? Miksi ennemmin varotaan kuin ennakoidaan?

Fearless-sarjassa lapset ratsastavat ilman kypärää, joten sitä ei voisi liiton mukaan katsoa. Se on huono esimerkki. Onko se todella, jos sarjassa ihmiset käsittelevät hevosia hienosti ja kulkevat hevosten rinnalla, eivät niiden yläpuolella? Jostain syystä pienet cowboyt eivät saa sydäntäni särkymään pelosta. Se särkyy ilosta.

Karskia porukkaa.

Karskia porukkaa.

Kommentit
  1. 1

    KL sanoo

    Yh. Se tapa millä nuo härät saadaan pukittelemaan kipua aiheuttamalla on brutaali. Tuliko esille dokkarissa ollenkaan? Ei ne sitä painoa selässä riehu. En ymmärrä mitä ihailemista tässä kulttuurissa on. :/ Pamplonan härkäjuoksutkin jäivät viimein historiaan mutta jenkit saavat kaikessa viisaudessaan jatkaa härkien kiusaamista ja esittelevät sitä kuplassaan jaloksi urheilulajiksi tai viihteeksi. Puistattavaa.

    Ei kypärän käytöstä puhuminen ole mitenkään ylikorostettua. Eikä se ole pois hevosmiestaitojen korostamiselta.
    Suomeen pitäisi saada paljon enemmän avointa kurssi- ja koulutustoimintaa. Nyt kurssittautuminen mielletään jonkun porkkanapalatädin tuijotteluksi. Saksa, hollanti ja englanti on täynnä loistavia kouluttajia jotka ei maksa maltaita. Niissä maissa hevosalan määrä on niin iso ettei peräpohjolasta edes käsitä. Ei tarvitse olla hevoskuiskaaja, kokenut ratsastuksenopettaja hallitsee myös peruskoulutuksen ja työskentelyn maastakäsin.
    Tämä ”perusasioiden” juurruttaminen pitäisi olla isommassa roolissa, nyt on kuiskaajia ja enkelipölykursseja, jokaisella seuralla ja kuppikunnalla omansa. Mutta tavan tolkun rutiini puuttuu. Missä on SRLn viikonloppukurssit, akatemiat ja webinaarit? Opiskelun pitäisi olla suomessakin jokaisen hevosihmisen elämäntapa. Kymmenen vuoden kohdalla on alkeet opittu, siitä alkaa ymmärrys.
    Ja kertaus ON opintojen äiti. Moni ohjaajaksi tai opettajaksi pätevöitynyt jää profeetaksi omalle maalleen ja kehitys päättyy siihen.

  2. 2

    Bönde sanoo

    En katsonut tarkemmin, mutta onko kyseessä tosiaan härät? Härkähän on kastroitu sonni, eli nautamaailman ruuna. Härkä-nimitystä käytetään suomenkielessä virheellisesti: härkätaistelujen härät ovat sonneja, härkäjuoksussa on sonneja. Häränliha on nautaa.
    Härkiä on aikoinaan käytetty pääasiassa vetojuhtina, koska ne ovat erittäin rauhallisia. Suomessa härkiä käytettiin mm. nitroglyseriinin kuljetukseen, ja matkanteko oli hyvin hidasta…

  3. 3

    sa sanoo

    Tämä täti kävi ratsastuskoulun lyhyellä hevostenkäsittelykurssilla. Ennakko-odotus oli, että kaikki muut kurssilaiset ovat itseä 20 vuotta nuorempia innokkaita ratsastajia ja että kurssille ei edes varmaan mahdu. Ja pah! Meitä oli vain muutama ja missä kaikki vasta harrastuksen aloittaneet lapset ja nuoret??? Ei tuntunut hirveää kiinnostusta olevan heillä. Toivon että tämä ei ole yleinen ongelma.

    • 3.1

      Mallu sanoo

      Taitaa valitettavasti olla yleinen ongelma. Oma kokemus on vähän samanlainen. 🙁 Kun aloittelin harrastusta viitisen vuotta sitten, olisin kiivaasti kaivannut perehdytystä hevosen sielunmaisemaan. Oli jotenkin ihan käsittämätöntä, että tälläselle aloittelevalle tumpulalle tungettiin elukka käteen ja sanottiin, että kyllä sä sitten huomaat tehneesi virheen ku hevonen potkaisee tai puree. Juu varmasti huomaa että nyt meni jotain vikaan, mutta milläs tietämätön tietää mikä kun kukaan ei kerro. Nyttemmin vähän paremmin tarjolla oheistoimintaa ratsastustuntien lisäksi, mutta sitten kun on niin osallistujia on tosi vähän. Ei varmaan innosta pitämään käsittelytunteja kun osallistujia on pari kolme. 🙁

  4. 4

    Taru k sanoo

    Mä en tiedä millä noi härät ”saadaan pukittelemaan”. Sen tiedän pienen ikäni karjaa ja sonneja kasvattaneena ja käsitelleenä että kun sonni löysätään pienestä karsinasta vapaaseen tilaan, terve sonni riekkuu ja pukittelee. Aina. Ja satutettu sonni….se tuppaa kyllä selvittämään kuka sitä satutti ja antamaan aiheesta palautetta. Tai jos on lauman alin se pyrkii pakenemaan paikalta mahdollisimman vähin elein. Näin ne täällä toimii, jenkkinauta saattaa olla eri maata…

    Kiitos vinkistä, tarttee kattoo tuo sarja. Eurosportilta näky ainakin ennen PBR sarja mut luovuin lautasesta kun muuta ei sieltä tullu katottuakaan.

  5. 5

    Rapakon takainen sanoo

    Asun USA:n länsirannikolla ja menin kerran erehdyksessä katsomaan rodeota. Pihalla oli joukko eläinsuojelijoita. Juttelimme heidän kanssaan ja koko totuus selvisi. Eläimet ovat kertakäyttötavaraa näissä sirkushuveissa. Rodeossa härät ja hevoset saadaan pukittelemaan laittamalla niille vatsan ympäri vyö, joka antaa sähköiskuja sukuelimiin. Muuten ne seisoisivat säyseinä paikallaan tai korkeintaan vähän juoksisivat. Katsopa rodeota tarkkaan: kun cowboy on ensin pudonnut selästä, ne kaksi avustajaa tulevat hevosillaan irrottamaan sähköiskuvyön. Eläin lopettaa pukittelun sen jälkeen. Rodeo on karmea laji niin eläimille kuin ihmisillekin. Pukitellessaan hevoset ja härät rikkovat usein selkänsä ja jalkansa. Ne viedään sitten teuraalle. Ei sekään ollut kaunista katsottavaa, kun yksi cowboy tuli pää edellä (ilman kypärää) alas härän selästä ja jäi siihen sijoille makaamaan. Hänet jouduttiin kantamaan paareilla pois. Kypärää käyttivät vain ennestään pahasti vammautuneet tai alle 20-vuotiaat nuoret, joilla äiti sai vielä vaikuttaa asiaan. Kypärättömyys oli selkeästi machoilua. Jokainen cowboy tietää riskit.
    Se oli minulle ensimmäinen ja viimeinen kerta rodeossa – ei ikinä enää!

  6. 6

    Anne sanoo

    Katsomisen arvoinen dokkari netflixissä on myös ”Unbranded”, siinä joukko miehiä kouluttavat villi hevosista ratsuja ja lähtevät vaeltamaan Meksikon rajalta Kanadan rajalle.

  7. 7

    Hmm sanoo

    SRL:n piirissä hyvä hevosmiestaito on valitettavasti korvattu erilaisilla pakollisilla varusteilla. On toki totta, että ratsastaessa kypärä lähtökohtaisesti on hyvä asia. Turvaliivikin voi olla tarpeen tapauskohtaisesti. Hevosta talutettaessa esimerkiksi ei lisävarusteita pitäisi kuitenkaan tarvita, ainoastaan hyvää koulutusta sekä hevosen, että taluttajan osalta.
    Minusta on menty väärään suuntaan esimerkiksi siinä, että ”turvallinen hevonen” esim. kisapaikoilla on muka vain sellainen, jolla on kuolaimet suussa. Eikö ennemmin pitäisi lähteä siitä, että kisapaikoille tuodaan vain hevosia, jotka käyttäytyvät riittävän hyvin, että niiden kanssa on turvallista toimia? Nyt esimerkiksi hevosten lastauksesta on tehty erityisen vaarallista edellyttämällä kuolainten käyttöä hevosta purettaessa ja lastattaessa trailerista. Kuolaimista hevonen voi lastaustilanteessa jäädä kiinni ja silloin voi käydä todella huonosti. Eikö oikea tapa parantaa turvallisuutta esimerkiksi hevoskilpailuissa, olisi kouluttaa hevoset ja ennenkaikkea niitä käsittelevät ihmiset paremmin, eli lisätä hevosmiestaitoja?
    Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä niiden korvissa, jotka uskovat hevosmiestaitoihin.
    Valitettavasti kuitenkin osa kokeneistakin hevosihmisistä pitää hevosmiestaitoja jonkinlaisena ”vaihtoehtohoitona” tai hullutuksena, joka on ”muita” varten. Valitettavasti ko. ryhmä yleensä sitten itse vannoo vain kovempien kuolainten tms. nimeen jos ongelmia tulee. Eikö ajatuksen pitäisi olla se, että jokaiselle hevosten kanssa tekemisissä olevalle on kunnia-asia osata mahdollisimman hyvin käsitellä hevosia ja hankkia mahdollisimman hyvät hevosmiestaidot?

    • 7.1

      Hevosmies sanoo

      Hmm….
      Valitettavasti se vaan nyt on niin, että ihmiset inhimillistävät eläimet, eikä niiden todellista luontoa enää tunneta. Kisapaikoillakin täytyy toimia tilanteen mukaan, mutta kun ihmiset eivät enää ymmärrä hevosiaan. Totuus vaan on se että nuorilla oreilla täytyy olla selkaiset vehkeet päässä, että sitä ensimmäistäkään vahinkoa ei pääse syntymään. Ongelma on tässäkin se, että kanssakilpailijat eivät ymmärrä esim. oriin sielunelämää vaan aiheutetaan tyhmyydellä turhia ”tilanteita”

  8. 8

    Hevosmies sanoo

    No haloo!!!

    Ei todellakaan anneta sähköiskuja, siinä on taas päässeet aktivistit höynäyttämään sinisilmäistä
    Se on tosi että sonnin nivusiin kiristetään vyö, eikä sekään aiheuta kipua vaan aiheuttaa refleksin. Ja eivät ole todellakaan kertakäyttötavaraa nämä sonnit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *