Hevosnaisen auto

Taas on se hetki, kun joku kaveri on vaihtanut autoa, ja täälläkin alkaa kuumottaa. Tällä hetkellä ajan Toyota Priuksella, joka on erinomainen peli. Se vie naurettavan vähän bensaa ja sen vero on vielä naurettavampi. Se ei myöskään ole koskaan rikki. Valoista lähtee kuin kuppa Töölöstä. Ja silti kun vastaani tulee Jeep Wrangler, sydämeni vuotaa verta. Näyttäis olevan Nettiautossa hintana pilkalliset 30 tuhatta seitsemän vuotta vanhasta autosta. Ristus. Viisaus ei asu meissä.

Aah, päiväunieni kohde: auto, jonka vero on kauhea ja kulutuskin liikaa.

Aah, päiväunieni kohde: auto, jonka vero on kauhea ja kulutuskin liikaa. Kuva: jeep.com

Tallin pihaa skannatessani näen enimmäkseen nelivetoja. On Toyota Hiacea, Volkswagen Passatia ja Volvo XC90:stä. Ihania, järeitä pelejä, joilla napataan peräkoukkuun koppi kuin koppi ja ei kun tien päälle. Jaa että mihin tien päälle? No ihan mihin vaan, laukkamaastoon, meren rantaan, kisoihin, klinikalle, valmennukseen, kyllä mä aina jotain keksisin. Mutta kun ei ole autoa eikä koppia. Toistaiseksi haaveilen järeästä autosta. Ensin puhdistan omatuntoni ajamalla autolla, jonka pakoputkesta tulee pelkkiä kukkasia.

Ja sitten se koppi. Olisihan se kerrassaan ihanaa, jos kopissa olisi sellainen Ifor Williamsin etupurku. Uskaltaa sitten kriittisempikin hevonen hiippailla kyytiin. Eikä mene raiteiltaan kun kaveri otetaan ensin ulos. Hinta: noin 9100 uutena.

Miten voi olla näin ihana hevosenkuljetuslaatikko? Kuva: Piccola Oy

Miten voi olla näin ihana hevosenkuljetuslaatikko? Kuva: Piccola Oy

Lähes kaikki viimeiset keikat olen saanut ajaa jumalan lahjalla hevosihmiskunnalle: b-kortilla ajettavalla heppa-autolla. Ystäväni osti sellaisen tultuaan siihen tulokseen, että se on turvallisin peli pitkässä juoksussa. Ja sanotaan nyt näin, että on turvallinen tai ei, niin herrajumala miten ihanaa on ajaa autoa ja katsella samalla pieneltä teevee-ruudulta kyydissä keikkuvaa hevosta. Kyllä ei tarvitse miettiä miten päin kaveri on kyydissä kun perille päästään. Rehellisyyden nimissä olen miettinyt sitäkin, että ottaisin moisen auton aivan arkikäyttöön. Niin ihana se on. Olisihan se miehekästä kurvata Alepan pihaan ihan vaan iltamakeaa hakemaan – HEVOSAUTOLLA. Hinta voi olla alhaisimmillaan 50 tuhatta. Kulutus varmaan around saman verran kuussa.

                           

Tällä aamuisin töihin konttorille? Miksei, koska yolo! Kuva: Piccola Oy

Tällä aamuisin töihin konttorille? Miksei, koska yolo! Kuva: Piccola Oy

Onneksi on ihmisiä, jotka tietävät näistä asioista enemmän kuin minä. Minulle kerrottiin, että tämä b-kortilla ajettava hevospakettiauto on itse asiassa taas kerran verotuksellisesti järkälemäinen hankinta. Kuulemma huomattavasti halvemmaksi tulee ajaa c-kortti ja ostaa kuorma-autoksi luokiteltava vehje. Siis puhutaan kymppitonneista. Toinen taho taas kertoi, että kaksi samanlaista isoa hevosautoa oli viety katsastukseen eri paikkoihin Suomessa. Molemmissa oli ns. livinki eli pieni ihmiskämppä. Toinen luokiteltiin asuntoautoksi ja toinen hevoskuljetusautoksi. Näin ollen kaikki verotkin ovat aivan eri luokkaa keskenään. Toisen perheen tulee olla maailman rikkain onnistuakseen pitämään hienon kulkuneuvonsa. Ostohinta uutena esim Krismar  viime vuoden malli 167 000. Jjjjep.

Tässä on siis tiedonlevityksen paikka, toverit. Millä autolla kannattaa vetää mitäkin koppia, entäpä missä kannattaa katsastaa heppa-auto, ettei joudu puille paljaille? En ole myöskään törmännyt yhteenkään autokauppiaseen, joka olisi osannut neuvoa millä autolla on minkäkinlaisia veto-ominaisuuksia. Koska virallista tahoa ei siis ole, julistan salaseuran perustetuksi. Tervetuloa mukaan. Sharing is caring.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *