Hidalgon kanssa pellon laitaa

diogo1

Herra Diogo ja joku Hipposportin kautta reissuun lähtenyt bööna. (tyylikäs!)

 

Se on sitten ratsastuspäivä Alentejossa aluillaan! Heräämme aamukärpäsiin, joita on kaksi: yksi minulle ja yksi Riipalle (nimi muutettu). Mitä sitä ei tehtäisi asiakkaiden kotouttamisen eteen! Naurettavan kaunis näkymä aukeaa partsilta, jossa on muuten myös suihku, eli tämä on myös exhibitionisteille mainio lomakohde. Harmi vaan, että suihkuttelevan minäsi näkevät usein vain PENELOPE CRUZIN elokuvahevonen ja pari muuta heppaa, jotka laiduntavat kohteessa.

Riippa (nimi muutettu), Herra D ja meikä. Minun hevoseni nimi oli muistaakseni Hanna-Leena. Ruuna kumminkin.

Riippa (nimi muutettu), Herra D ja meikä. Minun hevoseni nimi oli muistaakseni Hanna-Leena. Ruuna kumminkin.

Aamupalalle menemme ratsastusvehkeissä ja kohta siitä tallille etsimään hevosia. Siellä tallitytöt (yli 50v miehet) jo ovatkin satuloimassa ja suitsimassa heppojamme. Minä saan ruskean hepan, Riippa (nimi muutettu) valkoisen. Maastoretkemme vetäjäksi lähtee The Landlord, paikan omistaja, arkkitehti Diogo Lima Mayer. JÄRKYTTÄVÄN ihana herra. Kihlat odottais, jos ei hänellä olisi vähintään yhtä ihana rouva. Diogo ohjaili meitä ympäri ranchiaan, joka ei ole ihan pieni. Laukkailimme preerialla ja voi hyvä ihme se on ihanaa. Reissulla Diogon kertoi koko ranchin tarinan, joka on monipolvinen trokee. Siihen voi tutustua vaikka täällä.

Diogo tekee merkittävää kasvatustyötä lusitanojen parissa ja onkin parin vuosikymmenen sisällä saanut aikaiseksi saakelin hienoja heppoja. Parhaillaankin niitä on kasvamassa laitumet tulvillaan. Erään laitumen äärellä Diogo huutelee nuorisolaisia, mutta ei niitä kuulu. Näkyy kyllä. Niinpä Herra avaa portin (working equitation) ja päästää meidät SISÄÄN LAPSIHEVOSTEN LAITUMELLE. En tiedä kuinka usein teillä on tapana ratsastella nuorten (1-2v) laitsoilla, mutta itsellä on jäänyt se kokonaan väliin. Enää ei ole. LAUKKAAMME varsojen kanssa ja Herra D hieman ajaakin niitä omalla oriillaan. Huomaan myös, että yksi 2v. neito on melko ihastuksissaan Diogon oriista (kappas) ja alkaa ruikkia ihan tosissaan. Mitäs siitä, sehän hauskaa! Diogo nauraa vain. Jösses. Minä ja Riippa (nimi muutettu) ollaan NIIN pyörryksissä koko tilanteen upeudesta, toipuminen tulee kestämään kauan.

Varsojen seassa preerialla!

Varsojen seassa preerialla!

Iltapäivä. Maastoreissun jälkeen Herra D esittelee meille tallinsa upeimman klopin, viisivuotiaan ori Giraldon. Isä Rubi, emä joku ihan yhtä mahti. No, enpä ole 47-vuotisen elämäni aikana koskaan nähnyt yhtä hienoa hevosta. Herra D:n johtavana ajatuksena on ollut kehittää lusitanoja kohti parempaa dressageratsua, ja voin sanoa, että Giraldon kohdalla ollaan asian ytimessä. Herra D pistää Giraldon liinaan ja näytti vähän rouville miltä kouluhevosen kuuluu näyttää. Nyt tiedämme. Ja sitä ylpeyden määrää herra D:n katseessa!

Voi jehna mikä orhi, Giraldo.

Voi jehna mikä orhi, Giraldo.

Piakkoin oriesittelyn jälkeen ponkaisemme taas hefojen selkään. Lämpötila on vähän vajaat 100 astetta celsiusta ja allani lusitano-ori Virtuoso. Ei ole automaatti hän. Heti kentälle mennessä hän näkee pari Pokemonia puskassa, mutta selviämme vammoitta. Hyvin humoristinen hevonen, yrittää mennä ihan patukkana, eihän tuo eukko mitään tiedä mistään. Otan silti kaikki taitoni käyttöön ja kyllähän se sitten sieltä nousee ja rentoutuu. Dressage-elämäni kohokohdan koen lukuisia kertoja, kun RATSASTAN ITSE PASSAGEA. Enhän minä edes tiedä miten se tehdään, mutta ope neuvoo! Ja huomatkaa, kaikki tämä sadan asteen kuumuudessa. Kyllä, Portugalissa on täysi kesä päällä. Meitä on siis tunnilla Riippa (nimi muutettu) ja minä, opettajana toimii nuori Andrea tai Andreas. Mistä niistä nykyään tietää. Oikein kiva nuorimies, pitkäpinnainen ja opettaa neuvokkaasti. Koin useita, voimakkaita onnistumisen tunteita (ei tapahdu liian usein).

Mun dressagehevo! Yritän ladata passagesta videon kun pääsen täältä lentokentältä.

Mun dressagehevo! Yritän ladata passagesta videon kun pääsen täältä lentokentältä.

Tunnin jälkeen juoksemme lounaalle. Paikalla ei ole enää kuin valokuva-Barbara (vrt. edellinen teksti), joka on myös ottanut dressage-tunnin aamusta. Ruotsalaiset ovat lähteneet kotiin. Talo oli vielä illalla täynnä ja silloin meitä oli 12. Näimme toisiamme oikeastaan vain syömässä. Ruoan jälkeen kipaisemme exhibitionistin suihkussa ja hyppäämme sairaan makeisiin Monte Velho -pikeepaitoihin, jotka olemme saaneet paikan emännältä. Kipuamme nimittäin autoon ja lähdemme Lissaboniin etsimään paikkaa, johon Monte Velhon toinen ylpeys, ori Ecuador on kisaamassa dressagea. Sehän pitää nähdä.

Mitä Lissabonissa tapahtui? Kehen törmäsimme? Millaisia hevosia koulukisoissa oli? Siitä huomisen numerossa! Nyt: terveisiä Lissabonin lentokentältä.

Jos kiinnotuit reissaamisen tarjoamista mahdollisuuksista, lue tämä:

  • Alentejo on luksuslomakohde, jossa melko kokenut ratsastaja nauttii enemmän kuin on järkevää
  • Pukeudu sivistyneesti. Se onnistuu Hipposportin avulla.
  • Varaa matka täältä, kohteessa on eri mittaisia reissuja: horsexplore.com ja sieltä Portugal, Alentejo
  • Viikonloppureissu löytyy täältä
  • Tukevasti suomenkieliset, ottakaa yhteys tänne: riitta@horsexplore.com
Kommentit
    • 1.1

      katjastahl sanoo

      Jaa niin! Lusitano on hevosrotu, tuommoinen uljas, niin kuin näkyy. Andreaksesta ei taida olla, mutta käviskö se Diogo nuorempi?

      • 1.1.1

        mikko sanoo

        mun mielestä KAIKKI hevoiset on uljaita että sinällään en näy noiden portugalin ihmeiden ja pullukan välillä mitään eroa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *