Kännykkä kädessä hevosen selässä? Sillä lailla.

Haloja. Hevosen selässä. Joo. Tuun just.

Haloja. Hevosen selässä. Joo. Tuun just.

Juuri kun olen päässyt siitä iästä, jolloin mussutetaan hevosen selässä tupakoiville, tekee mieli mussutta niille, jotka SOMETTAA hevosen selässä. Se vaan ei sovi minulle ollenkaan. Jotenkin se on mun mielestä ihan sama kuin ajaisi autoa tai fillaria ja näpyttelisi samalla hauskaa läppää elikkäs läpändeerosta. Ei käy.

Meidän tallin maneesi ei ole kaikkein suurin. Ei kyllä ole kaikkein pieninkään, mutta on kyllä porukkaakin. Perusälyllä varustettu ihminen haluaa pitää silmät auki ja katsoa mistä suunnasta kukakin liihottaa ja onko sillä jarruja/ohjausta olemassakaan. Näillä keinoin ei itse jää kenenkään alle, maksimissaan keilaa jonkun toisen. Olen havainnut, että esteratsastajilla on ihan tapana laukkailla pitkin ja katsella koko ajan ympärilleen ikään kuin rekisteröiden mistä tuulee ja kuinka kovaa. Mielestäni se on toimiva malli. Sitä mallia näkee paitsi kisojen verkassa, myös maneesissa. Kouluratsastajat haluavat usein mennä maneesissa rataa, jolloin kaikki ovat tiellä ja ne, jotka eivät ole tiellä, häiritsevät. Tiedän tämän, koska olen osunut todella monta kertaa kiukkuisen kouluratsastajan sihtiin. Anteeksi. Haluan huomauttaa, että inhimillisiäkin kouluratsastajia on.

Tavallinen keventelijä sitten taas on aivan paniikissa ja menee 3 x 3 käyntiympyrää, koska ei uskalla ravata tai siunaa ja varjele laukata, ettei vaan häiritse ketään. Tuumii mielessään, että ensi kerralla tulen kuudelta aamulla tai puolelta öin.

Eipä noissa mitään, kukin tyylillään, mutta ikävin ryhmä on kännykkäjengi. Ne ovat niitä, jotka eivät a) ole hevosensa kanssa eivätkä b) reagoi ympäristöönsä ennen kuin joku huutaa perkelettä. Siihen ei vaan kerta kaikkiaan ole mitään hyväksyttävää selitystä. Kännykkäratsastaja ei huomioi muita ja jättää hevosensa heitteille. Ei ole reilua repiä hevosta viime tingassa suusta, kun on itse ohjaillut näpyttelyn ohessa hevosen esteen eteen samalla kun joku on tulossa sen yli.

Kännykkä on hieno keksintö, aivan kärjessä pyörän jälkeen. Uskon, että sen oikealla käytöllä jäädään henkiin monessa kusisessa tilanteessa. Siksipä voisimme antaa sillekin sen arvon, ettemme näpyttele omaa, arvokasta (monet yli 500 euroa) kännykkäämme keskittymättä siihen kunnolla. Maastoreissuun otamme sen mukaan ja kaivamme sen esiin ainoastaan jos ilmassa liikkuu uhka, ettemme pääse maastosta omin keinoin kotiin tai että hevonen on jo tulossa mutta itse tulen tuonnempana.

Voidaanko sopia näin? Kiitos.

Karjaa kootessa voi mun mielestä soitella sinne lauman toiseen päähän.

Karjaa kootessa voi mun mielestä soitella sinne lauman toiseen päähän.

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    No ei kai, minulla kun oli joskus tapana hoitaa kaikki päivästä toiseen roikkumaan jääneet asiat hevosen selästä käsin maastoillessa – silloin kun oli rotkasti aikaa ilman mitään tekemistä! Puhelin kourassa ja korvalla on talsittu monet maastolenkit ohjat löysinä roikkuen, paljon mukavammin sai ajan kulumaan, kun hieman tylsäksi tuo touhu toisinaan tuppasi käymään. Ja ajolenkeillä ehkä vielä pahemmin kuin ratsain.

  2. 2

    Jutta sanoo

    Kyllä oon nyt niin samaa mieltä kanssasi. Silloin tehdään töitä hevosen kanssa, kun ollaan siellä selässä, sehän on sitä laatuaikaa. Ja samalla tavalla laatuaikaa on se maastoilukin karvakaverin kanssa, että siitä naatiskellaan yhessä ilman kolmansia osapuolia (jollei heillä satu olemaan myös karvakaverit satulan alla) =D

  3. 3

    Kaiku sanoo

    Voi Katja, oot ihan liian hassu! Naurattaa, tai vähintään hymyilyttää nämä sun päivitykset. Tattis!

  4. 4

    Athos sanoo

    Oon kyllä ihan käyttänyt itse hevosen kanssa mennessa handsfreetä 😛 Pakko kyllä myöntää, että hevonen tuntui menevän huomattavasti paremmin tuolloin eikä itse jäänyt nyssyttämään turhia. Ihan vaan, koska osin keskittyminen oli siinä, mitä puhui 😀

    Muistelisin jonkun sanoneen, että tästä olis ihan tieteellistäkin näyttöä 🙂

  5. 5

    Milja sanoo

    Mulle ainakin on herttaisen yhdentekevää, mitä ihmiset tekee sillon, kun ne on jossain metsässä kahden hevosensa kanssa. Jos luottaa siihen, että ikinä ei tule vastaan yhtään yllättävää tilannetta, jossa kännykän käytöstä olisi haittaa, niin siitä vaan.

    Mutta maneesissa, kentällä, liikenteessä ja ylipäätään kaikissa tilanteissa, joissa oma käytös vaikuttaa muiden turvallisuuteen, voisi keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Ratsastuskoulussa hevosta pitävä voisi myös muistaa, että toimii esimerkkinä aloittelijoille, halusi tai ei. Eli voisi esim. miettiä pari kertaa, onko oikeasti fiksua lähteä yksin maastoon kännykkää selaillen ilman kypärää alueella, jolla on muutakin liikennettä kuin hevosia (ei, tämä ei ollut kuvitteellinen esimerkki).

    Sama pätee muuhunkin kuin kännykän käyttöön. Esim. jos itse haluat ratsastaa niin, että hevosesi jaloissa pyörii koira, niin siitä vaan, mutta älä tuo sitä koiraa häiritsemään minun ratsastustani (tämäkään ei ollut kuvitteellinen esimerkki).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *