Kultaseni, sinusta on tullut Koffin hevonen

dsc_5754-mini

Nimensä veroinen Pullukka. Kuva: Mari Stendahl-Juvonen

Lapseni oli perjantaina ratsastamassa heti koulun jälkeen. Hän soitti tallilta seuraavanlaisen infopuhelun: ”Äiti, sun hevonen on ihan järjettömän lihava.” No shit, Sherlock! Jännästi se on mun hevonen nyt kun se on lihava. Silloin kun se saavuttaa metrin luokassa viidennen sijan, se on meidän hevonen. No mutta tottahan se on, paksu mikä paksu. En ole vielä ihan varma millä keinoin saan asian kuriin, mutta tiedostettu on. Onkohan Jutta Gustafsbergillä (tai vaikka Urpilaisella, ihan sama mulle) hevosille mitään laihdutusohjelmaa?

Keskiviikkona Pullukalla kävi hieroja/akupunkkari/osteo/younameit. Samainen Jaanus Nogene, jonka olenkin jo esitellyt. Hän kävi Pullukan läpi ja tuumasi, että pientä ylirasitusta oikeassa kainalossa, lihas jumissa. Siitä sitten arpomaan johtuuko se kantamastaan ylipainosta, hyppäämisestä vai mistä. Ei ole kuulemma vielä akuutti hädän paikka, ainoastaan lihaksen junttura, joka häviää hoitamalla. Sopivasti olimmekin päättäneet jo, että pidetään Puldella hyppylomaa joulukuu.

No sitten nämä ruoka-asiat. Pullukka on nyt asunut kuukauden tallissa, jossa on vapaa heinä. Räjähtämisvaaraa on estänyt toistaiseksi vain se, että kaksi muuta tarhakaveria eivät ole päästäneet Pullukkaa ns. isojaolle. Pulde on joutunut närkkimään muruja maasta. Toisinaan sitten toinen koulukiusaajista on ollut päivällä poissa, ja silloin Pullukka on päässyt mukaan ahmimiskerhoon. Ja tulokset näkyvät nyt. Voi hyvä ihme. Viimeisen viikon se on ollut ”osa jengiä”, enkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Onhan se kiva, että on ruokaa ja ystäviä, mutta se MAHA. Ziisus.

Eräs tallikaveri lohdutti, että ”kyllä ne aina lihoo alkuun, mutta se tasaantuu siitä sitten.” HAHA! Niin aina sanotaan laitumestakin, että joo, ensin ne lihoaa, mutta sitten ne laihtuu kun heinä huononee. NIIN VARMAAN. Niin huonoa heinää ei ole olemassakaan, että Pullukka laihtuisi. Sen voisi varmaan laittaa hiekkaerämaahan laitsalle ja se tulisi läskinä takaisin.

Pullukallahan on tavoitesatulavyö. Kyllä, kuulit oikein. Tällä hetkellä me olemme n. 10 sentin  päässä siitä. Mitä ilmeisimmin Pullukka tulee vastaisuudessa näkemään paljon enemmän kävelykonetta kuin arvaakaan.

T.nimim. Hoidetaan tää joulu tästä ensin (mums, mums)

 

Kommentit
  1. 1

    Hoitzu sanoo

    Sori vaan, lihavahan tuo hevonen on. Ikävä juttu, mutta liikalihavuus on tosiaan hevoselle(kin) vaarallista ja käy myös jalkojen päälle. Ja jalattomalla hevosella ei sitten tee mitään. Tiedän kyllä tilanteen; yksi omista hevosistani lihoi pelkästä ruuan näkemisestä.
    Hevosen lihavuudessa ei valitettavasti ole mitään huvittavaa. Päinvastoin.

    • 1.1

      katjastahl sanoo

      No on siinä kyllä ihan hirveesti huvittavaa. Kukaan ei siihen pyri, mutta se hiipii päälle. Hupi loppuu siihen paikkaan kun ei asiaa tajua. JA: Minä vissiin itse ilmaisin, että hevonen on lihava?

  2. 2

    lellu sanoo

    Joo tuo on kyllä niin todella tuttu tilanne! hevoisella EI vapaa heinä vaan tiukasti kontrolloitu, kesällä on yöt sisällä juurikin sen hitonmoisen ruokahalun ja maagisen rehunkäyttö kyvyn omaavana ja silti hän ei totisesti ole pihan hoikin poika ❤️ ja tuskin kukaan on sitä mieltä että siinä mitään hauskaa on että on paksu pollukka.

  3. 3

    hihi sanoo

    Tavoitesatulavyöstä tulee välittömästi mieleen vuonoheppa, joka ratsastettavakseni päätyi reilu 10 vuotta sitten..

    Koskaan ikinä en ole nähnyt vastaavaa kun tuo voipallo vyöryi talliin ja sen ensimmäinen ratsastus lykkääntyi seuraavaan päivään koska tapaukselle ei 30 hevosen tallista löytynyt kiinni menevää satulavyötä. Siihen mennessä tallin pisin satulavyö oli isolla toritammalla, 140cm.

    tsemppiä kiristykseen! Eikös se tammikuu oo perinteisesti se kun kaikki dieetin alottaa 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *