Maatiaissiat maatiashevosten selässä

Lapsen ponilla on huppu, koska hän haluaa pysyä incognitona.

Lapsen ponilla on huppu, koska hän haluaa pysyä incognitona.

Terveisiä Porvoon Sannaisista! Kävimme paljon puhutulla ratsastuslomalla kuuluisalla Backaksen Ranchilla (no ei ole oikeasti kuuluisa, kaverien koti). Siellä vieraat otettiin iloisena vastaan ja heille tarjottiin makoisaa muonaa. Alkuun kartoitettiin kaikkien farmin eläinten tilanne. Toinen kissoista oli muuttanut pois, toiseen perheeseen, aivan omaehtoisesti. Toinen kissoista asui välillä farmilla, välillä mukavan eläkeläispariskunnan luona vähän matkan päässä. Yhteishuoltajuus. Koira veteli jo yliajalla, käy viittätoista.

Hevoset olivat vihreällä ja sen kyllä huomasi. Sivusta katsottuna tilanne oli ihan normaalin rajoissa, mutta edestä ei. ”Tankkeri” oli sana, joka jostain syystä tuli mieleen. Kaverit olivat vetäneet hätäpäissään kahteen pekkaan laitumen jo aika lailla tyhjäksi. Pientä snäkkiä, kato.

Onko pakko jos ei haluu?

Onko pakko jos ei haluu?

Sitten lähdettiin ratsimaan. Minun pikku ystäväni oli selästään niin leveä, että siinä saattoi pitää helposti pikkutavaroita: harjoja, kaviokoukkua, kypärää, hanskoja. Se oli kätevää, ja kyllähän sitä syksyllä ehtii taas biksukuntoon. Lapsen poni oli myös leveässä kuosissa, mutta eri mallisesti. Lapsen ponille jysäytettiin selkään lampaankarva”satula”, meikän ponille koulupenkki. Siinä vaiheessa parivaljakko oli jo aika masentunut. ”Älkää nyt sanoko, että me joudutaan johonkin hölkälle?” Masennus näkyi eläimen kasvoilla. Pettymys.

Tasan ei käy jne, ja näin pomppasi espoolainen perheenäiti pikkuhevosen selkään. Muistettakoon, että olen kaivannut ratsastusta, sillä Pullukka on laitumella, enkä ole ratsastanut ainakaan kahteen viikkoon. Nyt saat pikkuhevo kuule kyytiä! Nyt lähtee nimittäin semmoset avoväistöt ja hevosjoogat, että et heti unohda!

Näinhän siinä hyvin pitkälti kävikin. Minun pikkuhevollani oli ns. luontainen avoväistö toiseen suuntaan, sai ihan erikseen runnoa häntä suoraksi. Se menee kylki niin helposti jumiin kovasta syömisestä. Ja selkä ja takareisi. Kaulakin ehkä. Kaveri yritti kipittää pakoon, vaan en päästänyt. Rentouden hetkiä koettiin muutama, ei liikaa. Pikkuhevo pötki itsensä kyllä hikeen.

Lapsi yritti niinkin hullua asiaa kuin laukannostoa. Hänen poninsa mielestä se oli asiaton vaatimus, joten poni potki takajaloillaan korkealle ilmaan, ikään kuin merkiksi huonosta ideasta. Lapsen mielestä idea oli kokeilemisen arvoinen, joten hän pyysi laukkaa uudestaan, yhtä huonolla menestyksellä. Ponin vannetta kiristi. Ihme hötkyilijä selässä, eikö muka ehditä rauhallisessa ravissa? Muutaman pukin jälkeen poni antautui ja laukkasi mököttäen pitkin peltoa.

Tuskin ihan tuntia mentiin, koska pömppömahojen hengitys alkoi jo vinkua. Suihkutimme ressukat ja päästimme ne takaisin luontoon, sinne, minne ne kuuluvat. Sanotaanko nyt näin, että eivät katsoneet haikeasti taakseen.

Joo, oli ihan kiva tavata, mutta voidaanko sopia ettette ihan heti tule takas.

Joo, oli ihan kiva tavata, mutta voidaanko sopia ettette ihan heti tule takas.

Meillä oli kyllä hauskaa! Ihan kun olisi ollut ratsastusleirillä vuonna 1978. Ponit ei usko mitään, ovat pulleita ja haluavat jatkuvasti syömään. Ihanaa! Nevöfoget.

Kerronko tässä vaiheessa iloisen uutisen? No hyvä on: tulen työskentelemään seuraavat viitisen kuukautta Helsinki International Horse Shown viestinnässä! Lue: behind the scenes -matskua tulee piisaamaan.

Palataan, mo!

Kommentit
  1. 1

    EmiliaMaria sanoo

    Mahtava uutinen!! Onneksi olkoon jobista!
    Kaipaan niin kesäisiä ratsastusreissuja, mutta olo on kuin viimeisen kuvan ponilla, eikä johdu kesälaitumesta vaan raskaudesta.. Puuuuh. Nimimerkillä: polkupyöräkin on nyreä kun kiipeän selkään..

  2. 2

    Mervi Kantokorpi sanoo

    No tää on ilouutinen. Ei tosiaankaan paskempi idea pestata kerrankin hyvin kirjoittava hevosihminen viestintään. Kerrot sitte meille reippaasti delikaatteja detskuja, eiks jeh!

  3. 3

    Kiiki sanoo

    päivän parhaat naurut, eikä suinkaan sun uuden jobin vuoksi :-D.
    Kaltaisiasi reippaita ja maatiaisjärjellä varustettuja varmasti ko. organisaatioon tarvitaan, onnittelut!!

  4. 4

    Hopsu sanoo

    Kiva blogi. Mukava lukea normaalilla tolkulla ajattelevan ihmisen mietteitä.
    Aurinkoista kesää!

  5. 5

    Lennu sanoo

    Tosi kiva juttu jälleen, näitä lukee ihan mielellään.
    Mielenkiinnolla odotan raporttejasi HIHS shousta, sulla on kyllä kielikuvat ja sana niin ihanasti hallussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *