Maitorahkaa, nollarata ja eläinrääkkäysepäily

Ensin uutisiin: kyllä, sekä tamma että varsa voivat molemmat oikein hyvin. Vierotuksesta on nyt 5 päivää, eikä kumpikaan ole a) seonnut, b) kiljunut kurkkuaan käheäksi, c) lakannut syömästä, d) juossut ympyrää tai e) joku muu, mikä. Tamman tissit ovat melko tujut, mutta kun pariin otteeseen päivässä hieman lypsää ja lisäksi liikuttaa hevoa niin paljon kun se ilman kenkiä on soveliasta, niin ihan hyvin pyyhkii. Sain myös vinkin, että levitä maitorahkaa tisseihin, niin ei tule rintatulehdusta. Olin melko varma, että jossain oli joku perverssien piilokamera kun levitin maitorahkaa tammani nisiin. Jääkäämme odottamaan tuloksia.

Hilppa ja Kalle ne yhteen soppii.

Hilppa ja Kalle ne yhteen soppii.

Joku lukija on huolestunut, että rääkkään hevosiani erottamalla ne kertarykäisyllä. No kah, minäpä otin selvää ihan ammatti-ihmisiltä, että miten se kannattaa tehdä. Kysyin 15 vuotta hevosia kasvattaneelta ihmiseltä sekä eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjolalta miten tämä homma kannattaa tehdä. Molemmat olivat sitä mieltä, että pitkä vierotus pitkittää stressiä. Parasta on irrottaa pari kerralla ja antaa molemmille mieluisa paikka tilalle, eli kavereita, ulkoilua ja karkeaa rehua. Sitä on meidän tytöillä. Pullukkaa olivat vanhat tarhakaverit vastassa jopa niin innolla, että kiljuivat.

Hilppa on jengiytynyt Kalle-nimisen pojan kanssa. Päivisin Hilppa on Kallen ja Kallen äidin kanssa laitumella. Hilppa veti heti Kallea turpaan, jotta käskynjako olisi selkeä. Sitten ne rakensivat yhteisen pesän pihattoonsa ja menivät sinne nukkumaan, myttyyn. Sydän.

Pesin Pullukan shampoolla. Ai että tuli puhdas hevonen – viideksi minuutiksi. Mentiin siitä sitten maneesiin vähän kävelemään, jotta kuivuis kivasti. No, hänen mielestään siinä onkin hyvä kohta vähän raapia selkää eli piehtaroida. Kolmesti. Nyt hevonen on tummanruskea. En ottanut kuvia, koska olin liian masentunut.

Tämä pesushow tapahtui lauantai-iltana. Tallilla ei ollut muita kuin minä ja koirat. Kun tulin vesiboksista pois, ihmettelin miten voi olla, että koirat on karanneet. Eihän niillä ole edes mitään viettejä, leikatut vanhat muijat. Huutelin niitä vajaan puoli tuntia pitkin pihoja ja aloin hieman huolestua. Sitten hokasin kurkata autoon. Siellä ne jonotti, molemmat. Lapseni oli laittanut ne ohimennessään autoon, etteivät ne lähde hänen peräänsä, kun hän lähti tallin naapuriin kylään. Ei sitten muistanut mainita minulle. Olisi siinä ollut poliisilla naurussa pitelemistä kun olisin etsintäkuuluttanut ne ja löytänyt ne sitten OMASTA AUTOSTANI.

Pullukan masu on siinä määrin iso, että satula saa vielä hetken odotella. Käväsin emännän selässä todetakseni, että jalat ei ota kylkiin kiinni. Miten siinä pidät pohkeen hiljaa ja kiinni. Juteltiinkin yhden tallikaverin kanssa siitä, kuinka ratsastuksen aallotkin muuttuvat. Jollei vanha opettaja huolehdi omasta koulutuksestaan, hän tippuu kehityksen kyydistä. Saattaahan se tuntua rankalta kun kaksvitonen nuorikko neuvoo miten hevonen saadaan rennoksi, mutta jos se toimii, niin sama kai se on vaikka kyseessä olisi esikoululainen! Valitettavasti vielä sunnuntaina estekisoissa kuulin yhden valmentajan huutavan oppilaalleen, että laita se pohkeen ja ohjan väliin. Siinäpä vasta neuvojen aatelia. Sillä neuvolla mennään kevyesti koko rata. Mietin miten paljon minä olen oppinut nykyisen, 26-vuotiaan opettajani kanssa ja vielä väärällä kielellä. Kertaakaan en ole kuullut hänen sanovan, että ratsasta enemmän. Päin vastoin, älä huseeraa niin helvetisti, anna sen hevosenkin tehdä jotain. Ja aluksi tähdättiin PELKÄSTÄÄN hevosen rentouteen.

Tästä kuvasta näkee miten mehevä Pullukka on. Mutta ihan napakalla tyylillä!  © Anna Aalto,  Heasta

Tästä kuvasta näkee miten mehevä Pullukka on. Mutta ihan napakalla tyylillä! © Anna Aalto, Heasta

Ilahduttavaa on se, että lapseni oppii sillä menetelmällä nyt paremmaksi ratsastajaksi kuin minä. Lapsi oppii, että tehdään hevosen kanssa, eikä komenneta sitä kuin armeijassa.

Sunnuntai vietettiin Tyttösen kanssa vielä kisoissa. Tyttönen on muuttanut uuteen kotiin ja uusi omistaja pyysi lastani hyppäämään sillä sunnuntain kisoissa, niin näki samalla miten se loikkaa. Sehän meille sopi! Eka luokka clear round, toka 0-8. Hieno päivä!

Lapsi ja tyttönen tilanteessa.

Lapsi ja tyttönen tilanteessa.

Ylioppilaan äidillä on rinnassaan lyyra, clear round lapsen äidillä...

Ylioppilaan äidillä on rinnassaan lyyra, clear round lapsen äidillä…

Jo kosolti kiitosta kerännyt groomi vaativassa työssään.

Jo kosolti kiitosta kerännyt groomi vaativassa työssään.

Kommentit
  1. 1

    Taina Lindström sanoo

    Hei!
    Arvostan hevostesi hoitoa kyllä. Mutta: eläimen lapsi kuuluu emälleen, sen hoidettavaksi ja kasvatettavaksi.
    Toivottavasti jonain päivänä eläimillä asiat hyvin, toiveajattelua tietysti tämä…
    Hyvää syksyä!
    T

    • 1.1

      katjastahl sanoo

      Tervetuloa katsomaan! Eläimillä on kaikki oikein hyvin. En mitenkään pyri mestaroimaan tässä asiassa, vaan nojaudun voimakkaasti viisaampien tietoon. Ilokseni voin todeta, että molemmat ovat virkeitä ja iloisia ja voivat hyvin. Toivon, että keskustelisit jonkun ammattilaisen kanssa tästä asiasta, esim. eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola vastannee mielellään kysymyksiin.

      Hyvää syksyä?

    • 1.2

      Lion king sanoo

      Vanha teksti, mutta toivon että Taina Lindström lukee tämän joskus. Taina: myös luonnossa eläimet vieroittavat ”lapsensa”. Villihevosella ei ole huollettavanaan kaikkia jälkeläisiään, vaan se vieroittaa edellisen varsansa kun uusi tekee tuloaan. Julmaa? Samoin tekevät kaikki eläimet, ja luonnossahan naaraat yleensä saavat uusia ”lapsia” joka vuosi niin kauan kuin ovat lisääntymisiässä. Luonnossa käy joskus myös niin että peto vie äidiltä lapsen tai lapselta äidin. Sehän vasta julmaa onkin. Toivottavasti jonain päivänä kaikki pedot ryhtyvät kasvissyöjiksi. Kyllä leijona oppii ruohoa syömään -eikö?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *