Mikä hevosta voi vaivata?

Saatan olla kipeä, mutta saatan olla olemattakin.

Saatan olla kipeä, mutta saatan olla olemattakin.

Kävin aamusella lääkärissä. Törmäsin odotushuoneessa vanhaan tallikaveriin. Ilmeisesti en ole vielä eläkkeellä, koska mieluummin puhuimme hevostemme vammoista kuin omistamme. Kaveri kertoi, että hän itse jonottaa parhaillaan sairaslomaa, ja hevonen on Vermossa tutkittavana, eikä sitä kuulemma haeta sieltä pois ennen kuin on valjennut mikä sitä vaivaa. Kyselin oireita. ”Mystiset, ei nyt varsinaisesti onnu, mutta ei ihan puhdaskaan.” Tuttu juttu.

Viimeistään siinä vaiheessa kun luin miltä näyttää hevosen kipukatse, olen zuumannut hevostani suurennuslasilla. Muistan nimittäin ajan, jolloin kaikki ei ollut hyvin. Hevonen oli haluton ja sen ilme sen mukainen. Se ripuloi suht usein, mutta ei kuitenkaan jatkuvalla syötöllä. Hevonen oli ollut minulla vasta vähän aikaa, joten en ihan tiennyt mikä on sille tyypillistä. Tuskin haluttomuus kuitenkaan. Aloitin korjaussarjat etupäästä: ensin raspattiin hampaat ja tarkistettiin ruokavalio ja juomavalio. Satulakin oli jo vaihtunut pariin kertaan, joten seuraavaksi tutkittiin se tilanne. Epäsopivahan se, oli runko vinossa, oli painanut säkään. Auts. Onneksi ei kauaa, mutta riittävän kauan, että luun johonkin pintaan (tms) oli muodostunut ”kuplia.” Ne sai pois vain levolla ja satulattomuudella. No ei kait siinä! Mutta kunpa siinä olisikin ollut kaikki. Eräs satulansovittaja huomasi yks kaks, että hevosen etukaviothan olivat aivan liian lyhyet. Näin vierestä katsoen en sitä ollut lainkaan tajunnut. Ihmekös eläin ei kulkenut eteenpäin. Niinpä aloitimme ankaran kasvatuskuurin ja suhasimme klinikalle kengitykseen noin 10 viikon välein. Tätä jatkui vuoden. Sairaslomalla luuhasimme muistaakseni kuutisen kuukautta. Saimme asiat kuntoon.

kipuface

Kaikki Pullukan kliiniset tutkimukset suoritettiin fyssarin ja eläinlääkärin kanssa. Se on melko hyvä kombo, kun on liikkuvuudesta on kyse. Samaan syssyyn sain nimittäin ihan mahtavia maastakäsin -reenejä tehtäväksi. Kaikki eivät olleet ihan helpoimpia, mutta suoritettavissa kyllä! Palaan harjoituksiin tuonnempana, kun saan kuvattua ne. On helpompi tajuta kun on kuvaakin.

Palatakseni alkuperäiseen pohdintaan, saanen kertoa tarinan, jonka kuulin yhdestä ratsusta. Hevonen oli korkean luokan kouluhevonen, joka alkoi yks kaks hypeksiä pystyyn. Koska kyseessä oli muuten varsin noheva eläin, osattiin heti epäillä, että jokin on pielessä. Varusteet ratsattiin ja kaikki lääkärit juoksutettiin tutkimaan hevosta. Ei mitään. Pitkällisen pähkinnän jälkeen (ja veikkaan, että viekkaudella ja vääryydellä, koska hän ei ota uusia asiakkaita) saatiin Tuula Pursiainen (Kyra Kyrklundin luotto-hevoshieroja) kurkistamaan tilannetta. Ja mikä olikaan kommentti ilman kosketusta: hevosellahan on säkä sijoiltaan. Jestas! Että se voi olla sijoiltaan? No siitä sitten takaisin laittamaan. Hevonen siitä tuli, loppujen lopuksi. (Tulisikohan Pursiainen muuten meillä käymään, jos soittaisin ja sanoisin, että Kyrklundin Kyra tässä terve, tuutko käymään täällä Kirkkonummella? Olis kiinnostava keissi. Minullahan on melko matala ääni myös.)

Toinen ihmeellinen tarina on se, kun poni oli ollut pitkään haluton ja kaikki oli tutkittu. Oli hiekat mahassa, ontumat, lihakset, kengitys, jänteet, luut kuvattu, kaikki tutkittu mitä voi keksiä. Ei mitn. Sitten yksi eläinlääkäri havaitsee, että sillähän on kieliluu murtunut. KIELILUU? Onko kielessä luu? Kyllä on. En muista miten tarina jatkui, mutta vaiva oli riittävän outo, että tarina kannattaa kertoa. Näinkin voi käydä. Kuin myös niin, että tallintekijä löytää karsinasta puolikkaan hevosenkielen. Katselee ympärilleen ja arvioi puuttuuko joltain jotain. Kyllä, eräällä on vähän vaikeuksia syömisen kanssa. Hetki siinä meni, mutta hevo voi oikein hyvin tänä päivänä. Puolikkaalla kielellä kuulemma pärjää ihan kivasti. Lieneekö ylijäämäpuolikas jollain kaulakoruna tai kolikkopussina.

Oi niitä aikoja kun kävin ratsastuskoulussa! Silloin vain mietittiin ontuuko se vaiko eikö. Muu oli ratsastajan ongelmaa. Ei onneksi tullut mieleenkään kuinka monesta suunnasta itse asiassa voisi kiikastaa. Olisi varmaan jäänyt ratsastukset ratsastamatta.

Muistettakoon toisaalta myös se, että yksi hevonen meinaa kuolla, kun sille tulee naarmu sääreen ja toista ei paljon hetkauta, vaikka puolet perseestä roikkuisi irti. Hevoset ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin. Ratsastuskouluhevoset ovat monesti niitä, joita ei pikkuasiat juuri häiriste. Kunhan ruoka-ajoista pidetään kiinni, kaikki muu on toisarvoista.

Tsemppiä vaan sinne kentälle!

 

Kommentit
  1. 1

    Ft sanoo

    Oletkos Katja koskaan miettinyt, että kun säkä, joka rakentuu okahaarakkeista, jotka kiinnittyvät suoraan nikamarunkoihin, on sijoiltaan, niin mitä se tarkoittaa nikamarunkojen osalta? Ja mikäli hevosella (tai millä vaan elollisella olennolla) on nikama sijoiltaan, niin mitä se tarkoittaa liikkumisen osalta?

  2. 2

    Miia sanoo

    No, arvaappa mikä mun ruunaa vaivasi?

    Sen kikkelissä oli papu! Aivan, willie bean, peukalonpään kokoinen taliköhnäpallero! Laita hakusanaksi kuukkeliin ja ihmettele kuvia. Isossa maailmassa se kikkelinpää kuulemma tarkastetaan aina ruunilta raspauksen yhteydessä, ihan rutiinisti.

    Ei ihme, että kipristitytti ja oli selkää jäykisti!

    • 2.1

      katjastahl sanoo

      no enpä oo moista kuullu! tuliko siitä sanonta ”onko sulla papu kikkelissä, vai mikä riepoo?”

  3. 3

    sanoo

    Sitä tuntee kyllä olonsa aika orvoksi, kun n. 20 vuoden hevosharrastuksen jälkeen löytää itsensä pohtimasta, onko oma hevonen nyt sairas vai viimein onnellinen.

    Oma poni vei myös maton alta tuosta hevosen kipunaamasta, en voi luottaa enää siihenkään informaatioon! Vuosi sitten porkkananpalat nimittäin loppui kesken porkkanavenytysten – ja katso, kipunaamahan siinä, ihan silkasta henkisestä kärsimyksestä: https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xtp1/t31.0-8/11080830_10152947042214998_8858286974044239255_o.jpg

    Voitaisiin muuttaa siis Vermoon saman tien, jos kipunaamaan olisi aina uskominen. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *