Millainen hevonen olisi hyvä juuri minulle?

Voi hyvä ihme, onpas siinä tavattoman laadukkaan näköinen hevonen! Otetaan se!

Voi hyvä ihme, onpas siinä tavattoman laadukkaan näköinen hevonen! Otetaan se!

Mites tuota, eiköhän oteta ilo irti ja lähdetä hieman Saksaan huutokaupoille? Sieltä saa laatukopukoita sopuhintaan. On verta, on sukua ja on jaloutta. Siellä osataan kerrassaan niin tavattoman hyvin nämä asiat. Jos vaikka oriin ostaisi, niin sillähän voi peittää omat kulut kun porukka ramppaisi yhtenään astuttamassa tammojaan minun oriillani. Kätevää!

Sieltä löytää niin pienellä vaivalla upealiikkeisen eläimen, kun kaikki kulmakunnan parhaat nuoret hevoset on kerätty kätevästi samaan hevoshuutokauppaan. Ei tarvitse tuhlata bensaa lähtemällä pitkin kyliä arvostelemaan loimitettuja eläimiä. On liikettä, on schwungia, on pilkettä silmäkulmassa! Tämä muija ei mitään karvapalloa kotiinsa raahaa. Kyllä saa porukka pyyhkiä kuolaa leuastaan kun meikä taluttaa löytönsä talliin. Ja hevonen on sillä lailla raaka vielä, ettei sitä ole pilattu ratsastuksella.

Justiinsa. Suora leikkaus kahden kuukauden päähän: Ei oikein suju. Hevonen on pirullisen villi eikä malta ollenkaan mennä sillälailla kivasti koottuna laukkaa. Pukitteleekin. Siitä ei ollut mitään puhetta. Aika vinossakin se on. Liikkeet on niin isot, että en kyllä hirveästi viitsi mennä ravia, kun alkaa yököttää, tulen merisairaaksi. Laukassa se lähtee käsistä. Onkohan se kipeä? Onkohan minua huijattu? Istuukohan satula? Se tuli melkein kalliimmaksi kuin itse hevonen, jonka siis sain pilkkahintaan siihen nähden miten se irtohyppää ja on sillä tosiaan sitä liikettä!

Suora leikkaus neljän kuukauden päähän: Vein hevosen ratsuttajalle. Se kuulemma toimii siellä ihan hyvin. Maksan ratsuttajalle 800 euroa kuussa, enkä pääse itse lainkaan ratsastamaan. Olen vuokrannut naapurin puttea ja maastoillut sillä. Se on kyllä tosi kiva ja kiltti. Mistään ei huomaa, että se on jo 19-vuotias! (En varmasti sano ääneen, että perhana olis itekkin pitäny hankkia joku kiva putte, jolla on kiva hiippailla pitkin kylänraittia, en sano.)

Suora leikkaus viiden vuoden päähän: Naurattaa oikein se hevoshuutokauppaostos! Mitä minäkin itsestäni kuvittelin? Että olen joku hevosjalostuksen pelastava enkeli täällä, niinkö? Jaa, kello onkin jo sen verran, että pitää lähteä suomenhevosten katrilliharjoituksiin. Otetaan tuopit kun taas nähdään, heippa!

Tarina on täysin kuvitteellinen, mutta sisältää totuuden siemeniä sieltä täältä. On ehkä jo pelkästään oman lompakon kannalta ihan hyvä idea vähän miettiä mitä harrastukseltaan oikeasti haluaa. Ja on myös ihan hyvä olla rehellinen itselleen: en niin välitä kouluvalmennuksista, mutta maastoilu on ihanaa. Aina ei voi voittaa, edes seuramestaruutta. Mutta who cares? Pääasia, että viihtyy!

Terve, minä oon taas kaupan. Kysykää Katjalta. En o kallis ja olen kyllä hintani väärtti, varppina!

Terve, minä oon taas kaupan. Kysykää Katjalta. En o kallis ja olen kyllä hintani väärtti, varppina!

Kommentit
  1. 1

    Hanna sanoo

    Jos haluaa olla jalostuksen pelastava enkeli, kannattaa heti tehdä suomenhevosvarsa. Suomenhevosia syntyy vuodessa noin tuhat. Mikä on aivan liian vähän rodun ylläpitämiseen.
    Suomenhevosella voi kyllä harrastaa laadukkaasti. Sillä on kuitenkin pehmeämmät ja vähemmän laajat liikkeet, ja säilkyessäänkin sen reaktiot ovat hitaammat kuin puoliverisellä.
    Hyvä kirjoitus taas. Enkä vähättele ollenkaan puoliverisiä. Ja olen nähnyt erittäin onnistuneita huutokauppaostoksia, ne ovat menneet ennestään taitaville ratsastajille joilla kokemusta nuorista puoliverisistä.
    Hauskaa hevostelua kaikille!

  2. 2

    Possu sanoo

    Juurikin noin. On tullut nähtyä enemmän ja vähemmän onnistuneita hevoskauppoja. Surullisinta mun mielestä on se kun valmentaja (ei sellainen oikea ammattilainen) puhuu vanhemmat pyörryksiin ja aikuiset päättävät millainen tykki on piia-stiinalle hyvä. Lapsi ei uskalla suutaan avata vaikka kuinka on eri mieltä. Onneksi poikkeuksiakin on. Ja oikeasti: nykyään löytyy aika laadukkaita suomenhevosiakin, kyllä niilläkin pääsee kisaamisen makuun.

    • 2.1

      katjastahl sanoo

      toki löytyy! en missään nimessä mollaa suokkeja. suokki vaan on usein niin selkeä ja mutkaton, että se mielletään vähäpätöisemmäksi, mitä se ei missään nimessä ole. suokit on huikeita eläimiä.

      • 2.1.1

        Possu sanoo

        Niin siis mullahan on ollut suomenhevonen (onko muita rotujakin?) ja todellakin ovat niin mutkattomia, että oksat pois! Muakin harmittaa, kun niillä on vähän sellainen maine, että niin…suomenhevonen…Kannattaa tutustua rotuun.

  3. 3

    Sari sanoo

    Buah-hah-haa!! Ihan mahtava juttu!! Mun edellinen hevostarina lähentelee tota, vaikka olikin melkein suokki. Nyt mulla on suokki viidettä vuotta ja istun kotona parantelemassa murtunutta rannetta. Eikun alusta uudelleen…..

  4. 4

    Hulluutta sanoo

    Hyvä kirjoitus! Itsehän palasin reilun 10 vuoden jälkeen ratsastukseen pariin täysillä ja puolenvuoden ratsastuskoulu kertauksen jälkeen ostin oman hevosen, 5 vuotiaan hollantilaisen täydessä tikissä ammattiratsastajalta. Tajusin toki itsekin, että tämä oli pähkähullua mutta koska olin ehtinyt hevoseen tutustua ja rakastua, ei mikään voinut kauppaa estää. Sen verran tottakai ymmärsin, että apua tarvitaan. Ratsuttaja kerran viikossa ja valmennus 1-2 kertaa viikossa. Loput ajasta mennään täysiä maastossa ja se onkin meidän molempien mielestä se paras juttu. Haasteita on ollut mutta niistä ei olla myyjälle itketty. On opeteltu ratsastamaan ja kun saatiin nuorukaisen kanssa roolit selvitettyä niin elämä on ollut yhtä unelmaa jo pari vuotta. Elämäni hevonen. Eli onnistuu se näinkin mutta ei ilman apua.

  5. 5

    satu sanoo

    Onko Pistaasia nyt myynissä?
    Minua kiinnostaisi tamma paljonko hintapyynti nyt tammasta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *