Onko Juuli Kontio ratsastuksen Teemu Selänne?

Juuli Kontio 2

Tässä katselen parhaillaan Selänne -nimistä dokumenttia telsusta. En valita. Heppa on liikutettu ja koirat lenkitetty. Lukaisin äsken myös Hevosurheilu-lehden, jossa valitettiin sitä, että maastamme ei kenties saada edes Nations Cup -jengiä kasaan. Lahjakkaita ratsastajia löytyy kyllä, mutta ei hevosia. Tai sitten ei ole rutiinia. Tai sitten on kummatkin, mutta muut on parempia. En tiedä, ehkä se riippuu keneltä kysyy missä mättää. Samassa jutussa käsiteltiin myös ohuesti Juuli Kontiota, joka huitelee ihan omalla tasollaan. Nuortakin nuorempi neito on suorittanut itsensä viiden tähden tasolle. Hän kilpailee hevosilla, joilla voi voittaa ja taidoilla, joilla voi voittaa. Kertaakaan en ole huomannut, että Kontio valittaisi jostain. Hän on selvästikin mennyt sitä kohti mitä haluaa ja viis välittänyt siitä mitä ympärillä tapahtuu. Ja kas: asioita alkaa tapahtua.

Selänne -dokkari pyörii edelleen. Ihmiset puhuvat Teemusta nätisti. Teemu on kiva jätkä! Se on päällimmäinen mielikuva Selänteestä. Ei vittuile vähäpätöisemmille. Tekee aina parhaansa, eikä vähiten siksi, että rakastaa sitä, mitä tekee. Kuulostaa Kontiolta. Juulillakin on aina hymy huulilla. Pää kestää ilmeisen kovaa painetta, taitoa ja voitontahtoa löytyy. Kenties positiivisen perusolemuksen ansiosta ovetkin avautuvat sopiviin piireihin. Tai mistä niistä tietää. Tosiasia on kuitenkin se, että homma toimii.

Kyra Kyrklund toimi pitkään ainoana ratsastajana, josta suomalainen ei-ratsastaja oli koskaan kuullut, sitä ennen taisi olla Chrisse Wegelius. Sittemmin homma nyypähti Kyran kohdalla siihen, että kukaan moukka ei tajua kouluratsastuksesta mitään ja Wegelius taas tuli tunnetuksi vähemmän mairittelevalla tavalla (pankkijupakat 90-luvulla). Paikka on niin sanotusti auki. Esteratsastusta on täysin mahdollista seurata vaikka ei ole vihkiytynyt lajille ja mitä valovoimaisemman tähden puolesta huudetaan, sitä useampia homma kiinnostelee. Oikein syyhyä alkaa rakentaa Juuli Kontio -brändiä! Niin kuin Samantha Sinkkuelämää -sarjassa asian niin nerokkaasti ilmaisee: ensin hullaantuvat pikkutytöt ja homot, sitten kaikki muut. Juuli Kontiolla on jo ainakin pikkutytöt.

Kyra ja Max, kuva: SH

Kyra ja Max, kuva: SH

Täällä itkeskellään sen perään, kun ei löydy rahaa/hyviä hevosia. Niinpä niin. En minäkään sijoittaisi riippuliitoon, jos olisin Kroisos Pennonen, sillä ei riippuliitoa kukaan seuraa. Kyllä se on ensin tehtävä kiehtovaksi. Sitten alkaa rahaa tippua maalitehtailta ja rinkelikuninkailta. Kouluratsastuksen voisi noin aluksi muuttaa yläosattomaksi. Tulispahan yleisöä. (No VITSI!)

Mutta siis jottain vois tehrä.

 

Kommentit
  1. 1

    EmiliaMaria sanoo

    Yläosaton kouluratsastus vois olla karmeeta katseltavaa, tietenkin riippuen siitä että mitä riippuu ja kuinka paljon… Pliis, ei!
    Juuli vaikuttaa kyllä huipputyypiltä ja hyvä että on saanut mahdollisuuksia harjoitella ja ratsastaa hyviä hevosia.

  2. 2

    Miuku sanoo

    Jokuhan tossa kouluratsastuksessa ”mättää” kun estekisoissa on AINA katsomot täynnä ja osallistujia paljon, tasosta riippumatta… Kouluratsastus pitäisi jotenkin tuoda enemmän ihmisten tietoisuuteen ja saada siitä yleisöllekin kiehtovaa… Minusta ainakin on kiehtovaa harjoitella avoja ja sulkuja yms koulukiemuroita!
    Mutta siitä olen yhtä mieltä että Juuli on ratsastuksen Selänne 😉
    T.Tätiratsastaja

  3. 4

    Kati sanoo

    Kouluratsastuksessa kür on muotona se mikä vetää porukkaa, siinä tavan tallaaja voi seurata kuinka ”heppa menee niin kivasti musan tahtiin”. Ainoa ongelma on ne pan-huilu musiikit. Jos luovuttaisiin muzakista ja sallittaisiin kunnon popin jytke esityksissä, varmasti olisi kiinnostavampaa suurellekin yleisölle. Hatunnosto myös dressage knock-outille, jonka HIHS porukka on kehitellyt.

  4. 6

    Noora sanoo

    Tuli mieleen, että ratsastuksesta tulis varmaan suurelle yleisölle kiinnostavampaa, jos siihen liitettäisiin enemmän vedonlyöntiä. 😀

    • 6.1

      Johanna sanoo

      Käytännössähän vedonlyönti ratsastuksessa ei ehkä vaan toimi yhtä hyvin kuin esimerkiksi raveissa. Ratsastuksessa kilpailuluokat kestää kauan aikalailla lajista riippumatta, kun taas raveidsa joka lähtö on nopeasti ohi ja voittaja nopeasti selvillä, jolloin myös lajista vähemmän kiinnostuneet jaksavat esimerkiksi seurata itse suorituksia.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *