Onko ratsastajainliitto meitä varten?

Seurakisoissa on lähes aina hyvä meininki!

Seurakisoissa on lähes aina hyvä meininki!

Minä kuulun Ratsastajainliittoon. Olen kuulunut jo vuosikymmeniä. Ensimmäinen seura, johon halusin liittyä, oli E-VR, Etelä-Vantaan Ratsastajat. Tuntui tärkeältä kuulua joukkoon. Aiemmin en ollut edes älynnyt, että semmoisiakin on kuin ratsastusseura, puhumattakaan, että ne kuuluvat liittoon. Seuran puitteissa tehtiin kaikkea kivaa – käytiin reissuilla, kisattiin, tehtiin lehteä. Kameran puuttuessa piirsin kuvia tapahtumista. Sain muistaakseni hihamerkinkin.

Olen ollut pitkään myös Nurmijärven ratsastajien jäsen. Yhtenä vuonna saavutin seniorimestaruushopeaakin estekisoissa. Mikä tykki!

Tämän hetkinen seurani on Evitskogin ratsastajat. Seura on yksi osasyy tallin vaihtoon. ER on niin aktiivinen ja puuhakas yhteisö, että usein ei tarvitse lähteä tallinpihasta mihinkään, niin on tapahtumien keskipisteessä. Siksi ihmettelenkin mitä ihmeen hyötyä Ratsastajainliitosta on tälle kokonaisuudelle.

Olen ymmärtänyt, että Ratsastajainliitto on etujärjestö. Se ajaa meidän etujamme. Eduiksi katsotaan esimerkiksi liiton alaisten tallien valvominen. Vakuutukset on toinen mikä tulee mieleen. Ne ovat ihan hyviä asioita. Oneglma vaan on se, että ei tule mieleen mitään muuta. Paitsi se, että liiton useissa alajaostoissa on niin huono henki, etteivät komiteat pysty toimimaan. Riidankylväjien nimet ovat kaikilla tiedossa, mutta itse riidankylväjät eivät koe olevansa millään muotoa yhteistyökyvyttömiä. Huippu-urheilupuoli on naama nurinpäin vuodesta toiseen ja harrastaja ihmettelee mistäs tässä taas maksetaankaan korotettua kisamaksua.

Arvostan yli kaiken ihmisiä, jotka jaksavat olla positiivisia ja yrittää tehdä asioita, vaikka niiden eteneminen on mahdotonta henkilökemioiden takia. Tässä mallissa demokratia on järjettömin mahdollinen ratkaisu. Se johtaa siihen, että jokaisella on oikeus, mutta kenelläkään ei ole velvollisuutta. Suurinta mahdollista rohkeutta osoittaisi ihminen, joka ilmoittaisi olevansa liian kiivas, liian jästipäinen tai liian kova murjottamaan voidakseen jatkaa liiton porukoissa. Semmoisia siellä nyt on niin että riittää. Asioista suututaan, mutta sitä ei sanota kohteelle, vaan se ilmoitetaan maailmalle. Ja huom: kyse ei ole ekaluokkalaisista, vaan AIKUISISTA IHMISISTÄ. Murjottaminen on uusi musta.

Tätä menoa koko liitto invalidisoituu täysin. Asioita tehdään liiton puitteissa vain siksi, että sejase ei suutu ja siksi, että sejase saa myös joskus päättää jostain. Iso kuva hämärtyy ja ennen kaikkea maksaja – liiton jäsen – on täysin äimänä mistä maksaa.

Miten ihmeessä voi olla mahdollista, että JOKAINEN henkilö, joka on ollut hallituksen jäsen tai puheenjohtaja ja jonka kanssa olen jutellut, sanoo, että se on aivan sekopäiden hommaa. Järjellä ei ole sijaa niissä bileissä, pelkällä tunteella. Voiko olla, että siellä liiton päätöksenteossa mättää joku homma? En tiedä mistä tuli mieleen.

Kerronpa ihan kreisin jutun: avioeron voi hoitaa sivistyneesti, lasten huoltajuuden voi hoitaa sivistyneesti ja jopa uhkaavan maailmanrauhan voi hoitaa sivistyneesti. Miten ihmeessä yhtä ratsastajainliittoa ei voida hoitaa niin, että ME HALUAISIMME OLLA SEN PUOLELLA?

Ihanaa liittoa kaivaten,

Katja.

Kommentit
  1. 1

    My von Frenckell-Mikkola sanoo

    Katja olen pitkälti samaa mieltä kanssa sillä erotuksella että jos viittaat rohkeudella tähän ns piiskajuttuvideoon olen jyrkästi erimieltä. Se oli ilmiselvästi henkilökohtainen vendetta eikä mitenkään reilu eikä asiallinen.

    Sen sijaan Srl on läpimätä suojatyöpaikka kaikille paitsi parille.
    Kaikki konsultit siitä ja tästä jotka jäsenet maksavat saamatta tietää a/mistä b/tulokset ovat niin pahasti epäilyksiä herättäviä että en ollenkaan ihmettele että jäsenet ovat saaneet tarpeeksi. Jos on ammattitaitoista porukkaa liitossa miksi niin usein tarvitaan ulkopuolsia? Ja jos eivät ole ammattitaitoisia niin VAIHTOON NYT.

    • 1.1

      katjastahl sanoo

      Hahhahhaaa! Sieltä tulee ja reilulla kädellä! En rohkeudella viittaa todellakaan mihinkään piiskashowhun. SE on älyttömin tapaus pitkiin aikoihin.

  2. 2

    Lime Kangas sanoo

    Ratsastusseuran hallituksen jäsennä ja puheenjohtajana ihmettelen mm. kahta asiaa SRL:n toiminnassa. Seuroille tarjotaan ja ’tuputetaan’ koko ajan monenlaisia hankkeita. Seuratoiminta ei ole yhtämittaista hankkeiden ja projektien vetämistä, vaan pitkäjänteistä toimintaa ja kehittämistä. Ihmettelen mistä SRL:ssä on resurseja kaikkien hankkeiden keksimiseen, organisoimiseen ja vetämiseen, kun koko ajan on tiukka kulukuri. Ensimmäiseksi kaksi kolmasosaa hankkeista joutaa haudata ja keskittyä muutamaan, niin kulukuri hoituu sivussa. Toiseksi ihmettelen miksi SRL veloittaa jäsenseuroilta jäsenmaksulaskujen postimaksut. Jäsenmaksuista valtaosa eli 80 prosenttia tuloutuu SRL:lle, jonka pitäisi mksaa postimaksuista vähintää tuo sama osuus. Nyt postimaksut veloitetaan seuroilta kokonaan. Täysin epäloogista ja epäreilua. Kolmanneksi ihmettelin kuten edellinen kommenoija konsulttien käyttöä mm. SRL:n strategian ja tulevaisuuden toiminnan hahmottamisessa. Kokemuksesta tiedän, minkätasoisia veloituksia kyseisillä konsulttiyrityksillä on. Mitä ihan oikeasti saatiin tulokseksi? Ja käytännössä strategia on ’jalkautettava’ ja toteutettava itse omassa organisaatiossa henkilökunnan kanssa yhteistyöllä.

  3. 3

    aluetoiminnassa mukana ollut sanoo

    Luulen, että projektit ovat jotenkin erillisrahoitettavia ja että projektin saa ns. tuloutettua siitä pitää tehdä loppuraportti. Tällaista ainakin on selvinnyt toiselta alalta, joka tekee nuorisotyötä, teettää työt kentällä talkoohengellä ilmaiseksi ja käärii omaan toimintaansa rahat.

    Mutta kyllä alueille liitosta tulee paljon rahaa millä alue järjestää toimihenkilökoulutukset ja seurojen kanssa yhteistyössä paljon luentoja ja muuta tapahtumaa. Toki koulutuksissa on myös osallistumismaksu, mutta ei se kata kuitenkaan kaikkia kuluja. Ja jotta organisaatio esim. kilpailuissa myös alimmilla tasoilla voi pyöriä näitä päteviä toimihenkilöitä tarvitaan.

  4. 4

    Bönde sanoo

    Katja, kirjoitat asiaa, siihen en puutu sen enempää. Mutta missä on se, minkä takia alunperin ryhdyin blogiasi lukemaan? Se on pikku hiljaa jäänyt jonnekin matkan varrelle, olen huomannut. Eli huumori! Loistava ulosantisi, hersyvä huumorisi! Tahdon sen takaisin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *