Paskainen satula ja muuta viihteellistä

Tallillamme kävi satulansovittaja. Aloin kaupata hänelle omistamaani koulusatulaa. Esine on aivan kelpo, viime keväänä ostettu. Vaan mitäpä me sillä teemme, estehefoinen ja estemuia. No, tapahtui näin:
Henkilö tutki satulan kuntoa, väänteli ja käänteli. Ehjäksi ja hyväksi totesi. Sitten loihe lausumaan: tämän on valtavan paskainen satula.
Naamani vääntyi kevyeen hymyyn.
Niinkö.
Mistäs sen huomaa mustassa satulassa? (Ei ollut siis tällä kertaa kuraa missään) Sovittaja osoittaa satulan SAUMOJA ja sanoo, että noissa on turvetta. Ilman lukulaseja en mitenkään nähnyt. (Kotona katsoin illalla lukulasien kanssa, enkä edelleenkään nähnyt saumoissa kuonaa.)

Kysyin, että mitäs nyt tehdään. Sain luennon. Sinä teet Katja näin:

1. Vie satula kotiin pestäväksi. Tallilla on liian kosteaa. (Päässäni pyöri heti kuva satulasta pesukoneessa, meinasin ilahtua)
2. IMUROI satulan saumat. (höh)
3. Pese satula satulasaippualla, joka on hyvää. Huonolla ei saa pestä. Pese moneen kertaan. (joojoo)
4. Huuhdo saippua pois satulasta. Moneen kertaan. Sanoinko jo, että moneen kertaan? (sanoit)
5. Anna kuivua. (satulan, itestä ei niin väliä)
6. Balsamoi satula kevyellä kerroksella satulabalsamia. EI PAKSUA KERROSTA! (eiei)
7. Nyt en muista pitikö balsamoida vielä uudestaan. (ei tartte)

Tässä vaiheessa luentoa mietin, miten ehdotan seuraavassa tallikokouksessa, että satuloille rakennetaan humidori. Eihän ne muuten voi mitenkään pysyä hyvinä, kalliit vehkeet. Ihmettelin myös, miten on mahdollista, että tuntihevosilla ylipäänsä on satuloita. Eikö ne murene sen paskan alla? Ja nyt puhun kurasta, en ratsastajista.

Noh, koska en elä parisuhteessa, voin viedä satulan kotiin.  Ja vienkin.
Voin levittää kaikki maailman nahkatavarat pitkin olohuoneen lattiaa ja alkaa hommiin.
Menihän siinä muutama tunti, mutta kyllä on kuulkaa siistit satula ja suitset!
Eli: huomenna juoksutan riimulla hevosen, ettei tarvitse laittaa kamoja päälle likaantumaan.
Ensi viikolla saatan lopettaa hevosen tarhaamisen myös. Siellä likaantuu.

Että ei kun siivoamisen iloa kaikille!

T. ”Valkoisen” hevoisen ja ”mustan” satulan äärimmäisen likainen emäntä

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *