Sananen kateudesta

perfect

Muistan kuinka nuorena ihmettelin miten yhdellä tallikaverilla oli SEKÄ poikaystävä ETTÄ oma hevonen. En voinut käsittää miten jollain voi olla niin uskomaton tuuri. Olin täysin varma, että sillä tytöllä ei ollut ikinä mitään ongelmia. Olihan hänellä kaikkea! Itselläni ei juuri poikaystäviä siinä vaiheessa ollut, olin laiha ja ulkonäöllisesti kaiketi epäkiehtova. Persoonallisuuteni ei myöskään ollut vielä ns. puhjennut kukkaan. Tuskin se toisaalta miesmetsällä on liiemmin auttanut. Hevosta sain siihen elämänaikaan odotella vielä pitkälti toistakymmentä vuotta.

Nykyään olen onneksi hieman viisaampi. Ymmärrän, että jokaisella ihmisellä on tämänsä, kukaan ei ole ongelmista vapaa. Ei edes kaikkein rikkain ja kaikkein lahjakkain. Edes se, jolla on poikaystävä. Kaikki tekevät valintoja. Silti kuuntelen usein ikäisiäni ihmisiä, jotka paljastavat kehittymättömyytensä narisemalla kateuden värittämiä tarinoita ympäröivistä ihmisistä. Se on tiedättekö paskaa se.

Kysyin tyttäreltäni yhtenä päivänä onko hän kateellinen jollekin. Teineillähän on toisinaan tapana vertailla itseään muihin ja harvemmin huonompiin. Lapseni myönsi toisinaan kokevansa pientä kateutta, mutta pääsee aina kuulemma sen yli. Se oli kiva kuulla. Meidän tallilla on nimittäin kaksi kummallisen lahjakasta nuorta ratsastajaa. Molemmat ovat melko hiljaisia tyttöjä, eivät pidä meteliä itsestään. Molempien ratsastus on eleetöntä ja toimivaa. Molemmat niittävät ruusukkeita lähes jokaisesta kilpailusta. Naamat hehkuen he matkaavat kisoista toisiin. On totta, että nämä tytöt ovat saaneet vanhemmiltaan huikean mahdollisuuden treenata joka päivä hyvällä hevosella, mutta on siinä myös oma hommansa. Rohkenen arvella, että muu sosiaalinen elämä hieman kärsii, jos sitä on ollutkaan. Koulun jälkeinen hengailu jää varmasti minimiin, jopa läksyt saattavat hoitua lennossa. Se on valinta. Tytöt ovat valinneet hevoset, ja juuri nyt se menee kaiken ohi.

Kysyin tyttäreltäni olisiko hän valmis moiseen ruljanssiin, jos minulla olisi rahaa kustantaa kunnon kisahässäkkä. Hän ei ollut lainkaan varma. Hän huomasi, kuinka arvokasta voi olla myös tavallinen elämä. Hän rakastaa hevosia ja kisaamista yli kaiken, mutta myös kaikkea muuta elämässä. Se on hyvä, sillä ilman lottopottia hänen elämänsä jääkin ihan tavalliseksi.

Jos joku voittaa jatkuvasti kisoja, hän on todennäköisesti paitsi treenannut todella kovaa, myös päättänyt, että tämä on hänen juttunsa. Mukaan kuuluu myös tippa onnea, sillä hevosten kanssa sattuu yhtä ja toista. Onnea myös siinä, että on sattunut törmäämään juuri sopivaan hevoseen, jonka kyvyt antavat mahdollisuuden kehittyä. Sitä ei aina saa edes rahalla. Vain todella päättäväinen ja ahkera ihminen pääsee pitkälle. Ei onnekas, rikas ja isot kyynärpäät omaava. Toki ominaisuuksiin voivat kuulua nuokin elementit, mutta ei pakosti. Uskokaa kun sanon, että paskapäille käy aina huonosti, ei sitä tarvitse edes toivoa. Maailma hoitaa sen puolen. Miksi siis tuhlaisimme energiaa muiden soimaamiseen? Jos joku ansaitsee rangaistuksen, hän sen saa. Riippumatta sinusta tai minusta.

(Epilogi: Kerran katselin televisiosta yhtä nuorta urheilijanaista, joka oli sairaan kaunis, maailmanmestari lajissaan, ja käsipuolessa ihana mies. Haastattelussa nainen vaikutti superhauskalta ja fiksulta. Olin ihan että mene kotiis, senkin liian täydellinen ihminen. Sitten kuulin, että hänellä on krooninen haavainen paksusuolen tulehdus. Annoin anteeksi kaiken täydellisyyden.)

Kommentit
  1. 1

    KL sanoo

    A-S-I-A-A! Ei edistä mitään hevosihmisten toistensa kadehtiminen. Kateus on kuolemansynti.

  2. 3

    Ninni sanoo

    Menestyvät kisaajat joutuvat myös usein vaihtamaan hevosta edetäkseen ja pärjätäkseen. Olisinko minä valmis luopumaan ponistani menestyksen vuoksi? En.

  3. 4

    Maarit L. sanoo

    Kiitos Katja – tärkeään aiheeseen tartuit taas kerran!

    ”Onnea myös siinä, että on sattunut törmäämään juuri sopivaan hevoseen, jonka kyvyt antavat mahdollisuuden kehittyä. Sitä ei aina saa edes rahalla.”

    Juuri näin. Tahdon myös uskoa, että ihan samalla lailla kuin jokainen kohtaamamme ihminen voi opettaa meille jotakin, jokainen kohtaamamme hevonen voi opettaa meille jotakin. Tässä on kyse myös oikeasta ajoituksesta – todellinen onnenpotku on, kun se oikea hevonen osuu kohdalle juuri oikeaan aikaan.

    ”Vain todella päättäväinen ja ahkera ihminen pääsee pitkälle.”

    Tämäkin on totta. Tässä on varmaan aika usealla meistä peiliin katsomisen paikka… Ratsastus vaatii pitkäjänteisyyttä. Pitää jaksaa myös niiden tylsiltä tuntuvien jaksojen läpi kun tuntuu ettei mitään kehitystä tapahdu vaan kaikki junnaa paikallaan.

    Erityiskiitos Katja kun ohjasit tällä postauksella minut http://www.straightnesstraining.com sivulle! Kolahti ja kovaa – jos oppisi edes jotain niin olisi askeleen tai kaksi lähempänä sitä harmoonisen ratsukon haavetta…

    Ihania kesäpäiviä!
    Maarit L. =)

  4. 5

    sanoo

    Kiitos! Se kuva ja kuvateksti oli minulle tänään, menossa ratsastustunnille edellisen ”epäonnistuneen” tunnin ajatukset tuoreina mielessä… Kyllä minä vielä opin käsittelemään sitäkin heppaa, vaikka ei aina onnistu, vaikka suuttuu, ja itkee… Se on kuitenkin loppujen lopuksi niin ihana heppa, kunhan minä ymmärtäisin oikein ja osaisin tehdä…

  5. 6

    Pirjo sanoo

    Sulla on kyllä niin taitoa pukea ajatuksia sanoiksi, Allekirjoitan tästäkin ihan kaiken. Mulle sanoi aikoinaan kun rataan tutustuin (Olin parin vuoden ajan ”voittamaton” omalla pienellä tasollani) että ”jaa sitä on taas tultu viemään pikkutytöiltä tikkarit” – En unohda tuota ikinä! Ja kyllä; minulla ei ole rahaa eikä rikkauksia ollut koskaan, vanhemmat eivät ole laittaneet tikkuakaan ristiin mun harrastuksen (=elämäntavan) hyväksi, ostin silloisen kisatykkini pikkuvarsana parillatuhannella markalla, itse sen rakensin ja treenasin ihan hullun lailla ja tulimme yhdessä hyväksi! Työtä, työtä ja aikaa ja kyyneleitäkin! Mielestäni en ansainnut kateutta keneltäkään! Enkä itse osaa olla kateellinen, olen onnellinen myös muiden menestyksestä. Aatelkaapa että sillä tavalla saa onnellisia hetkiä muiden kustannuksella :).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *