Horse Shown lauantai ja Pullukka

Legendaa kerrakseen ja muutama ratsastaja.

Legendaa kerrakseen ja muutama ratsastaja. Kuva: Satu Pirinen

Ihan kun ei olisi ollut tarpeeksi hommaa muutenkin sekä hevosella että omistajillaan, niin tokihan Pullukka kuskattiin lauantai-iltanakin Horse Show’hun. Rouva oli onneksi saanut kökkiä koko päivän tyttärensä kanssa tarhassa ja nauttia kirpeästä lokakuun säästä. Myös heinää kuulemma riitti.

Meikä puski hommia (mediajuttuja ja juontohommaa) halleilla, joten noutajaksi valikoitui luottokaveri mukanaan lapsi. Tulivat sitten illan pimetessä Helsinkiin ja Pullukka sai hetkeksi oman kämpän hienojen kilparatsujen naapurista.

Hänen kämppäns.

Hänen kämppäns.

Viime vuotiset Pullukan kaverit Oku ja Esko from Radio Nova saapuivat hyvissä ajoin hallille ja aloittivat aktiivisen jännittämisen. ”Mitä jos mä en enää osaakaan?” En viitsinyt sanoa, että et sä missään vaiheessa oppinutkaa, joten annoin kavereiden jännittää ihan rauhassa. Toiselle oli sovittu hepaksi joku muu. Tässä vaiheessa Esko ei vielä tiennyt, että hänelle siunaantuisi kärryajelu suomenhevosen kanssa!

Kati Hurme-Leikkonen in action. Kati voitti nuorten Euroopan mestaruuden 1988! Kuva: Satu Pirinen

Kati Hurme-Leikkonen in action. Kati voitti nuorten Euroopan mestaruuden 1988! Kuva: Satu Pirinen

Alkukriiseilyn jälkeen Pullukka ja lapsi pääsivät taas lempipaikkaansa: jäähallin verkkaan. Siellä verkkakavereina oli tällä kertaa nippu suomenhevosia valmiina kilpailemaan 80 cm:n luokassa, selässään kolme kotimaista ratsastuslegendaa ja kolme ulkomaista. Kotimaisista mukaan oli saatu muilutettua Pekka Larsen, Kari Nevala ja Kati Hurme-Leikkonen ja ulkomaisista Francois Mathy Jr, Henrik von Eckermann ja PEDER FREDRICSON. Pyörtyminenhän siitä seuraa. Yhtäkkiä tajuan täysin miksi tytöt aikanaan sekosivat Beatleseista totaalisesti. Olen menettää itsehillintäni kun hengitän samaa ilmaa Pederin kanssa.

Shownumerot menevät hienosti, Oku äityy ravaamaankin Pullukalla, josta Pullukka ei ota lainkaan nokkiinsa. Ei tietenkään, hänhän on itse sivistys. Ja hei: kohta pääsee himaan! Tallikaveri kertoi, että jo torstai-iltana Pullukka nojasi otsalla seinään. Taisi olla vähän poikki.

Lauantaiyönä heppa saadaan kotiin ja meikä kurvaa jäisillä teillä yösydännä hakemaan vielä lapsen kotiin. Sanomattakin on selvää, että alla on kesärenkaat ja mittari näyttää -2. Erityisen sakea usva saa miettimään olenko todellakin auton ratissa yhä vai nukunko, sillä kello on lähemmäs 01.00 ja väsyttää aivan tajuttomasti. Sitten pikku ”yöunet” ja ei kun takaisin hallille. Tällä kertaa jätämme Pullukan rauhaan ja keskitymme World Cupin jännäämiseen. Suunnitelmissani oli kävellä rata läpi Anna-Julia Kontion kanssa (niin kuin olinkin jo tehnyt parin luokan äärellä), mutta teknisistä syistä keikkamme jää väliin. Tyydyn huikkaamaan Juulille, että nähdään ensi vuonna, ja silloinhan sä tuletkin hevosen kanssa, eikö? – Joo, vastaa nti Kontio. That’s a promise! Helsinki Horse Show kuittaa, ja kuolema kuittaa univelat. Ensi vuoteen!

Palanderin Kalle veti keppihevosella yli 80 prossan kouluohjelman! Kuva:Satu Pirinen

Palanderin Kalle veti keppihevosella yli 80 prossan kouluohjelman! Vedäppä itte peerässä. Kuva:Satu Pirinen

Mitä täällä oikein tapahtuu? Pullukka Horse Showssa!

IMG_0947

Pullukka keskittyy oleelliseen.

Siinä on tiettekö semmonen juttu, että ihminen on aika lailla oman roolinsa vanki. Itse olen profiloinut itseni puskaratsastajaksi ja näin muodoin myös hevoseni on ns. puskahtavaa sorttia. Ymmärrän toki, että tarvittaessa kykyni yltävät hieman pidemmällekin, mutta en vahingossakaan kuvittele olevani mikään erityinen. Myöskään hevosellani en arvaa leuhkia ylimääräisiä, paitsi sen luonne on pitkästi yli kympin. Se on fakta.

No, sitten tuli identiteettikriisi.

Päätettiin lapsen kanssa, että josko sitä sitten rypistettäis vielä viimeset ilmat Pullukasta ennen kuin laitetaan hänet lastentekoon taas, mikä onkin hänelle mieluisa tehtävä. Sovittiin keväällä yhdessä, että Amateur Tour hoidetaan niin pitkälle kun se nyt vaan onnistuu. Tähtäimenä oli päästä, huom PÄÄSTÄ Horse Showhun, mutta siinä kaikki. Missään vaiheessa ei kuviteltu, että näillä spekseillä oikeasti tähdättäisiin johonkin MERKITTÄVÄÄN. Kokemusta lähdettiin hakemaan, ja hauskaa meininkiä.

Hevosella ja lapsella on selvästi hauskaa!

Hevosella ja lapsella on selvästi hauskaa!

Ja sitten tulee tämä. Keskiviikkona kaikki itkee jännitystä ja ainoa rauhallinen hahmo perheessä on Pullukka. Radalle mennessään eivät onneksi tienneet, että äiti lakkasi hengittämästä jo hyvissä ajoin. Radan edetessä äidin itku yltyy ja menee naurettavuuksien puolelle. Tämähän on harrastus, ei elämän ja kuoleman kysymys! Ja kun valkenee, että tulos on nolla-nolla, hell breaks loose. Äiti itkee ja huutaa, lapsella ei meinaa naama riittää hymyyn, hevosella on ilme ”vihdoinkin te tajusitte, että paikkani on suurilla areenoilla”.

Sitten kotiin ja krooh.

Aamu kaksi. Matkanteko sujuu jo rutiinilla, jännitys ei ole enää ihan yhtä halvaannuttavaa kuin keskiviikkona. Itse työskentelen tapahtumassa, lapsi valmistautuu kavereineen Pulden kanssa. Radalle tullessa äiti on taas pyörtymäisillään, mutta ei enää itke. Lapsi ja eläin pääsevät vauhtiin – JA VOI KIROSANA MITEN JÄRKYTTÄVÄN HYVIN HE SUORITTAVAT PUHTAAN RADAN! Olen taas menettää tajuni kun valkenee, että Pullukka ja lapsi ovat sijalla 3! JA MENEVÄT FINAALIIN!

Kattokaa ny!

Kattokaa ny!

Okei, tässä tullaan tähän roolitukseen. En IKINÄ voinut kuvitella, että meidän perheessä mennään finaaliin. En siis lainkaan aliarvioi Pullukan ja lapsen kykyjä, vaan lähinnä tuumin, että muut on NIIN kovia. Meillähän on kuitenkin suhtauduttu melko lungisti treenaamiseen, ei mitään hampaat irvessä -hommaa. No, totuushan olikin sitten, että ME OLLAAN MAAILMAN KOVIMPIA.

En ollut LAINKAAN miettinyt esim. kuljetusta perjantaille. Tai hevosenhoitajaa. Tai että ehtisin itse auttaa. Onneksi olen hoitanut lähimmät ihmissuhteet niin hyvin, että hommat hoitui. En voisi olla kiitollisempi valmentajalle, joka ottaa pyytämättä täyden vastuun mun superkaksikosta. Rakkautta Petralle!

Finaaliradan nähdessäni taisin urpo sanoa ääneen, että aha, tohon kympille pysähtyy. No niinhän se teki. Kolmas hyppypäivä oli Pullukalle ihan liikaa ja sen huomasi. Lapsi sai kuitenkin kannettua hepan TODELLA HIENOSTI läpi radan! Lopputulos yhdellä puomilla ja yhdellä kiellolla aikavirheineen 9 virhepistettä. Kerrassaan mykistävä suoritus. HATTU PÄÄSTÄ, HYVÄT NAISET JA…NAISET.

Pullukka jää nyt kisaeläkkeelle ja jatkaa elämäänsä vapaaherrattarena. Miehen metsästys on jo käynnissä, astutus on näköpiirissä keväällä 2018.

Tulokset täällä

LÄÄH <3

Hevosenhoitaja poseeraa Pullukan kanssa Syysmallisto 2017 -kuvissa.

Hevosenhoitaja poseeraa Pullukan kanssa Syysmallisto 2017 -kuvissa. Kuva: Hanna Heinonen.

Ihan hirveetä, paniikki, kriisi ja *pökert*

"Katja hei, ota ihan iisisti! Me hoidetaan!"

”Katja hei, ota ihan iisisti! Me hoidetaan!”

Tässä sitä nyt ollaan! Olen äiti, jonka lapsi osallistuu kilpailuun. Olen ihan varmasti maailman ainoa äiti, jonka lapsi on koskaan osallistunut mihinkään kilpailuun, missään. Olen myös ainoa, joka meinaa pyörtyä lapsensa puolesta. Todellisuudessahan tämä kaikki on vain kivaa, mutta meikä meinaa kuolla. Onneksi on töitä.

Justiinsa saavui jäähallilta. Horse Show’n ydinkonttori muutti sinne perjantaina. Koko viikonloppu siellä on rakennettu pohjaa. Eilen alkoi kaiken muun rakennus, tänään oli jo täysi tohina päällä. Ihaillen seuraan ihmisiä, jotka tietävät täsmälleen mitä pitää tehdä ja missä, vaikka itse olen sekaisin kuin seinäkello. Palaveerasin nopeasti Ylen tv-lähetyksen ohjaajan kanssa ja sovimme asiasta jos toisestakin. Kävimme myös kollegani Teemu Ahteen kanssa harjoittelemassa Suomi 100 -esityksen juontoja. On se nimittäin hieno näky, kun areena on tulvillaan hevosia! Ja suuri osa niistä suomenhevosia vieläpä. On Ypäjä Tarjaa ja ketä meitä oli!

IMG_0863

Pilvi Tuominen sai hetken koko areenan itselleen! Hevonen oli sitä mieltä, että se on vähintä mitä hänelle voi tarjota.

IMG_0862

Kouluratsastajat Bergh ja Ehrnrooth harjoittelemassa Suomi 100 -showta. Tässä ilman hevosia. Ette varmaan huomannut.

IMG_0861

Siinä ne maailmanluokan esteet valmistuu! Arvatkaa miten herkullinen käry! T.Nimim. Tussikin haisee hyvälle

IMG_0860

Vikellysratsu Bridon ottaa löysin rantein, vaikka tippuis komeetta pihaan.

Pystyn vain vaivoin pitämään sisälläni sen kauhun, joka kohoaa jokaisella kerralla kun joku kysyy Pullukasta.

Tänään on viimeisen reenin aika. Kaavailtiin, että rentoa laukkailua pitkin tanteretta, eikös se ole hyvä plääni. Sitten heppa pyykkiin ja toiveet Taivaan isälle, ettei se nuku naamallaan kakassa (usein kyllä nukkuu). Huomenna nimittäin on jo ns. paskat housussa. Mitään ei voi enää ottaa pois! Kaikki on tehty! Lapsi aamulla siis tallille ja itse kyyrylaukkaa jäähallille tehtäviä hoitelemaan. Tosin 10.45 paahdankin jo Yle Puheelle kertomaan kiehtovimpia yksityiskohtia tämän vuoden Horse Show -tapahtumasta. Tänä aamuna oltiin Rva Bottaksen kanssa MTV:n Huomenta Suomessa. Mikäs ihmisen on heräillessä viiden jälkeen, jotta pääsee telsuun. Emilia kisaa huomenna uudella Joli-ratsullaan Lucky Winners-sarjassa iltapäivällä neljän korvilla. Tsempit sinnekin! Saattaapi tosin Bottaksen rouvalla olla kisarutiinia hiukka enemmän kuin Pullukalla ja tyttärelläin.

Raportoin kohteesta taas niille, jotka eivät pääse paikalle. Ja te, jotka pääsette: nähdäääään!

Ja viime hetken liput täältä (muistakaa kopioida linkit suoraan tästä, muuten ei toimi):

Lauantain Kavioliitto 2in1 www.ticketmaster.fi/event/199767?CL_ORIGIN=ORIGIN17

Torstain 19.10. näytös ja perjantain 20.10. molemmat näytökset 99 € www.ticketmaster.fi/event/216835?CL_ORIGIN=ORIGIN17

20.10. Perjantai-illan Kansainvälinen Päänäytös 2in1, yhteensä 69,50 €  www.ticketmaster.fi/event/199759?CL_ORIGIN=ORIGIN19

MOLEMPIIN KUULUU -20% ALEKUPONKI HIPPOSPORTIIN! Sen voi noutaa Hipposportin osastolta koodilla KAVIOLIITTO.

HIHS 2017 kehyksellä