Tallintekijän taivas

Tein tuossa tallia parina viime viikonloppuna. Olin varustautunut eri tavoin eri viikonloppuina. Ensimmäisenä minulla oli lenkkarit ja sortsit, koska oli kuuma. Tukka oli kiinni kumilenkulla ja yläosassa hihaton paita. Urheilurintsikat. Urheilupullo vettä.

Virheet:

– Ei sortseja, eikä lenkkareita. Jalat ihan mustana hien ja turpeen yhdistelmästä.
– Pelkkä kumilenkku ei riitä, pitää olla myös pinni ohjaamassa naamalla roikkuvat suortuvat pois.
– Ei mainittu mitään nenäliinasta taskussa. Se pitää olla, koska hiki/nuha.
– Hihaton paita on ihan jees urheilurintsikoiden kanssa. Muuten -> ti-a-hi eli tissinalushiki, joka naurattaa miehiä ja ärsyttää naisia.
– Tavallinen muovipullo ei pissaile ympäriinsä niin kuin urheilupullo.

Nyt on siis varustetaso korjattu hallintaan. Sitten talliunelmaan. Ensimmäisenä vkonloppuna talli oli seuraavanlainen:
– Osa hevosista sisällä, osa ulkona
– Osa hevosista puolipäivää sisällä
– Osa hevosista sotkenut aamu/ilta/eilispäivän heinänsä pitkin boksia

Voitte kuvitella mikä ei ole hienoa. Puolipäiväisten karsinat hukkuvat paskaan. Ne selvästikin tuhlaavat kaiken aikansa kakkaamiseen ja heinien sotkemiseen, koska eivät ne ainakaan syö niitä heiniä. Heinien seasta on yllättävän kimuranttia keräillä hujan hajan olevia papanoita, etenkin, jos hevosella on ”pikkusen vatsa löysällä.” Sitten arpomaan vielä siivotako sisällä olevan hevosen karsina niin, että kopukka tönöttää boksissaan, vai niin, että siirtää sen hetkeksi toisen paskoihin seisomaan. Joidenkin hevosten maailmankuva räjähtää viiden minuutin muutosta, joten toisinaan karsina on siivottava niin, että karsinassa on ns. ”virtahepo olohuoneessa.” Vähänhän se on tiellä siinä.

Tätä taustaa vasten oli ihanaa siivota seuraavan viikonlopun boksit, joissa asusti kaiket päivät ulkosalla viettävää sakkia, joille ruoka maistui. Te tiedätte miten nautinnollista on lohkaista yhdellä talikollisella 20 kilon kakkakasa ja sen jälkeen etsiä virtsapiilo, raapia se esiin ja lohkaista sekin yhdellä talikollisella kärryyn. Ai että! Muutamalla työkalun heilautuksella saa tuloksia aikaiseksi! Se on niin nautinnollista. Sitten vielä hyvällä, pitkäharjaisella lattiaharjalla käytävä siistiksi, ja avot. Se on hänessä. Vielä kun on koko ajan tukka pysynyt pois naamalta, niin ei voi kun itkeä onnesta. Melkein yhtä nautinnollista kuin oikein hyvän mustapään puristaminen. Tai no, ehkä samoissa.

Näin nyt, huomenna voi jo olla toisin! Nyt menen nukkumaan, ensi kerralla kerron, kuinka pullea tyttö Miehelään vietiin. Siihen asti, moin!

Kommentit
  1. 3

    sanoo

    Olen nyt – kiitos vaan – viettänyt kallisarvoista aikaa lueskellen juttujasi ja syytän nyt sinua siitä, että on jäänyt paljon hommia tekemättä. Kiitän ihan tosissani kuitenkin siitä, että olen voinut todeta maailmassa olevan vielä ainakin yhden itseironisen hevosharrastajan (minun lisäksi tietenkin). Ja siitä, miten uhkarohkea, suorastaan hankaluuksia kerjäävä olet, kun tästä aiheesta kirjoitat ja vieläpä ei niin tosissaan. Jatka samaa tahtia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *