Tehtävä hoidossa

565947767RM040_Mission_Impo

Salaisten peitetehtävien vakoilujärjestö IMF:ää uhkaa lakkauttaminen, mutta agentti Ethan Hunt (Tom Cruise) ei jätä maailmaa vaarallisen syndikaatin armoille. Syndikaatti on entisten, huippukoulutettujen agenttien muodostama rikollisryhmä, eikä CIA edes usko sen olemassaoloon. Hunt saa pian huomata, että syndikaatti on sekä totta että tehokas, joten se on tuhottava.
Elokuvassa Mission: Impossible – Rogue Nation Cruisen rinnalla seikkailevat tutut agenttitoverit. Pakkaa sekoittaa superagentti Ilsa (Rebecca Ferguson), josta ei voi olla varma, kenen pussiin hän pelaa.
Hunt hyppää nousukiidossa olevan koneen siivelle, sukeltaa maanalaiseen betonialtaaseen ilman happisäiliötä, kaahaa prätkällä ja mätkii roistoja – eikä Ilsa jää kakkoseksi. Sekä Cruise että Ferguson tekevät hyvät roolityöt supersankareina, jotka eivät lankea mihinkään siirappisiin juttuihin. Mahtavaa tykitystä, joka pitää otteessaan alusta loppuun!
teksti Satu Kärki, kuva Image.net

Kaksi miestä arkulla Chaplin-vainaan

Musta komedia Chaplinin pojat (La rançon de la gloire) muistuttaa erikoisesta episodista Charles Chaplinin (1889-1977) kuoleman jälkeen.

Chaplin kuoli kotonaan Sveitsissä joulupäivänä 1977, ja kolme kuukautta myöhemmin kaksi itäeurooppalaista maahanmuuttajaa ryösti hänen ruumiinsa Corsier sur Veveyn hautausmaalta. Ensin ryövärit vaativat 60 0000 punnan suuruisia lunnaita, mutta laskivat sen myöhemmin 50 000:een. Kun arkku lopulta kaivettiin mutaisesta pellosta, se palautettiin alkuperäiseen hautaan ja valettiin sementtiin.

On suorastaan ihme, että elokuvantekijöiltä kesti lähes neljäkymmentä vuotta tarttua näin herkulliseen aiheeseen. Mietin elokuvan aikana, että Chaplin itse olisi voinut ohjata tästä Ritari Siniparran kaltaisen mustan komedian. Samalla tavalla kuin monissa Chaplinin omissa elokuvissa myös Chaplinin pojissa surumielisyys ja huumori ovat koko ajan läsnä.

chaplinin_pojat_julisteRanskalaisen Xavier Beauvoisin (tunnetuin teos Cannes-palkittu Jumalista ja ihmisistä) elokuva on pikemminkin aiheesta kummunnut farssi kuin dramatisoitu dokumentti. Päähenkilöiden eli haudanryöstäjien henkilöllisyydet on vaihdettu hanttihommia tekeväksi pohjoisafrikkalaiseksi Osmaniksi (Roschdy Zem) ja tämän vankilasta vapautuvaksi kaveriksi Eddieksi  (Benoît Poelvoorde). Samalla tietenkin kaverusten ympärille on voitu kehitellä sympaattinen tarina, jolla tuskin on mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Osmanin tyttären ja sairaan vaimon vuoksi katsoja pystyy helposti pitämään synkkään tekoon syyllistyvien puolia.

Karkuteille lähtevän vainajan oma perhe suhtautuu elokuvassa tapahtuneeseen omituisen välinpitämättömästi. Vaikka leski Oona Chaplin sekä hänen ja Charlien kahdeksan lasta tiettävästi järkyttyivät syvästi ruumiin ryöstöstä, elokuvassa asia tuntuu kiinnostavan lähinnä Chaplinin kuvitteellista sankaripalvelijaa.

Unohdetaan siis todellisuus ja katsotaan elokuvaa itsenäisenä taideteoksena. Mielestäni se on ihan toimiva hyvänmielen leffa, joka tosin välillä repsahtaa liian pöhköksi farssiksi. Chaplinin pojat sisältää paljon viittauksia Chaplinin omaan tuotantoon. Paikkakunnalla vieraileva sirkus tuo mieleen Chaplinin elokuvan Sirkus, mutta erityisen paljon viittauksia on Parrasvaloihin. Pitkin elokuvaa soi myös Parrasvalojen teema, mestarin itsensä säveltämä Eternally (Yö jokainen). Haudanryöstäjät elävät surkeassa hökkelissä kuin pikkukulkuri ja löytölapsi Chaplinin pojassa tai kullankaivajat Kultakuumeessa. Roistot puolustelevatkin tekoa itselleen sillä, että köyhistä oloista lähtenyt, mutta lopulta huiman omaisuuden luonut Chaplin oli eläessään köyhien ja siirtolaisten ystävä.

Chaplinin perhe antoi luvan elokuvan tekemiselle ja suostui myös yhteistyöhön. Kohtauksia on kuvattu Chaplinin oikeassa kotikartanossa Manoir de Banissa, Chaplinin pojantytär Dolores näyttelee isoäitiään Oonaa lyhyessä kohtauksessa ja poika Eugene vilahtaa yhtenä sirkuslaisena.

Elokuvan suomenkielinen nimi on kummallinen ja kaukaa haettu. Alkuperäisnimi tarkoittaa Kuuluisuuden hintaa, suomennoksessa on ilmeisesti yritetty kömpelösti viitata Chaplinin poikaan (The Kid).

Jos haluat nähdä heinäkuun alussa ensi-iltansa saaneen Chaplinin pojat teatterin valkokankaalla, kiirettä kannattaa pitää. Hirveätä tungosta leffateatterissa ei ollut…

Haudanryöstäjät Osman (Roschdy Zem) ja Eddie (Benoît Poelvoorde) pihistävät maailmankuulun kulkurin ruumiin.

Haudanryöstäjät Osman (Roschdy Zem) ja Eddie (Benoît Poelvoorde) pihistävät maailmankuulun kulkurin ruumiin.

 

Viettelijän muotokuva

Seksi on vallankäytön ja alistamisen välineistä yksi väkevimmistä, ja Ryhmäteatterin tämänkesäinen näytelmä Valheet ja viettelijät Suomenlinnassa paljastaa sen pohjia myöten. Monena näyttämösovituksena ja elokuvana tunnettu Pierre Choderlos de Laclosin tarina ei ole koskaan auennut minulle samalla tavalla kuin nyt Ryhmäteatterissa.

Ohjaaja Juha Kukkonen on löytänyt tarinaan tulkinnan, joka tulee suoraan iholle. Keinoja kaihtamatta, vetoa lyömällä ja petkuttamalla saavutetaan päämäärä, joka paljastaa ihmisen raadollisuuden. Pääparia näyttelevä, todellisuudessakin aviopari Minna Suuronen ja Antti Virmavirta onnistuu tekemään pahuudesta näennäisen hyveen, mutta vedonlyönnin tuloksena oleva voitto ei ole makea. Miehiä ja naisia hallitsevana Madame de Merteuilina Minna Suuronen tekee uransa vaikuttavimman roolityön. Madamen juonittelulta ei säästy kukaan, eivät varsinkaan näytelmän nuoret. Rooleissa nähdään Paavo Kinnunen ja Sonja Salminen, jotka tekevät riemastuttavan raikkaat tulkinnat.

valheet ja viettelijätValheet ja viettelijät on fiktiota, sen sijaan Juan Reinaldo Sánchezin kirjoittama Fidel Castron salattu elämä (Atena) on totisinta totta. Castron henkivartijana seitsemäntoista vuotta työskennellyt Sánchez halusi siirtyä 1990-luvulla eläkkeelle, mutta siitä raivostuneena Castro passitti luottomiehensä vuosiksi vankilaan. Nykyään tämä asuu Kaliforniassa Yhdysvalloissa ja julkaisi viime vuonna muistelmansa.

Vakaumuksellisena vallankumouksellisena Juan Reinaldo Sánchez ihaili päämiestään vuosia kunnes hänen silmänsä aukesivat. Kirjassaan hän kertoo häikäilemättömän diktaattorin loisteliaasta elämäntyylistä ja valheista, joita Kuuban kansalle on vuosikymmeniä syötetty. Kansa ei tiennyt mitään Castron perheestä, ei hänen rakastajattaristaan, lukuisista lapsistaan tai turvallisuus- ja vakoilukoneistosta, joka voitti tarkkuudessaan jopa KGB:n tai Stasin vastaavat.castro2

Sanchezin kirjan ansio on siinä, ettei hän pura siinä katkeruuttaan. Fidel Castron maailmanpoliittinen merkitys tulee selväksi, ja yksi hänen ihmeitään oli Angolan sodan (1975-1992)  johtaminen 10 000 kilometrin päässä rintamalta.

Miten Fidel Castro saavutti päämääränsä ja pysyi vallan kahvassa sairastumiseensa asti? Yksi syy on fanaattinen ideologia ja lupaukset sorretulle Kuuban kansalle.

Toinen, ei yhtään vähäisempi selitys on vahva karisma ja viettelijän taidot. Ne Fidel Castro hallitsi.