Suojaton tie

Ensin hyvät uutiset. Vuosikymmenessä jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä on vähentynyt kolmanneksella ja loukkaantumiset neljänneksellä. Surullista, että edelleen vuosittain kuolee noin 34 ja loukkaantuu 450 ihmistä. Järkyttävää, että kolmannes kuolemista ja yli puolet loukkaantumisista tapahtui suojateillä.
Marjamäki Tuomas kesälaituriLiikun pääkaupungin liikenteessä autoilijana, pyöräilijänä ja jalankulkijana. Päivittäin saan todeta, että kaikilla tavoilla liikkuville sokea piste on suojatie. Niin kauan, kun kaikki eivät ymmärrä sen merkitystä, suojatie on suojaton.
Suomessa on harvinaista, että auto pysähtyy suojatien eteen, jos jalankulkija on vasta aikeissa ylittää. Olen todistanut, kuinka bussikuski painaa torvea suojatielle astuneelle kävelijälle. Pyöräilijöidenkin joukossa on valtava määrä niitä, jotka eivät suojatiesäännöistä ole ilmeisesti kuulleetkaan.
Usein auton ratissa turhaudun, kun pysähdyn suojatien eteen. Ylityspaikalla kännykkää hiplaaviin jalankulkijoihin ei saa katsekontaktia. Toiset huitovat jo pysähtynyttä autoa menemään ensin. Jotkut kiittelevät vuolaasti heilutellen ja juoksevat sitten epäluuloisina tien yli ikään kuin ehkä sittenkin päättäisin hurauttaa heidän ylitseen. Sitten on niitä, jotka taajama-alueilla hyppäävät auton eteen ajoradalle, vaikka suojatie olisi 50 metrin päässä.
Tähän loppuun yritin vinkata nettisivun, josta yksinkertaiset suojatiesäännöt voisi opiskella, mutta sellaistapa en useamman minuutin googlaamisella löytänyt. Haloo, poliisi ja Liikenneturva!