Rölli etsii elämän salaisuutta

Jos on aikoinaan tippunut pienenä nyyttinä taivaalta haikaran kyydistä, on syytä miettiä: mistä minä olen oikein tullut? Kuka olen? Missä on Kaikkien Aikojen Alku?

Uudessa Rölli ja Kaikkien aikojen salaisuus -elokuvassa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, kun Juurakko-tytön peloton uteliaisuus pakottaa turvallisuushakuisen Röllinkin liikkeelle Röllikylästä. Seikkailu vie kohti suurta ja tuntematonta maailmaa.

Näin elokuvan ennakkoon, kuukautta ennen ensi-iltaa. Taavi Vartian kirjoittama ja ohjaama, Marko Röhrin tuottama elokuva on visuaalisesti ja sisällöllisesti ihana satu, parhaimpien satujen lailla aikuistakin koskettava tarina.

Rölli (Allu Tuppurainen) ja Juurakko (Linnéa Röhr) lähtevät elämänsä seikkailuun.

Rölli (Allu Tuppurainen) ja Juurakko (Linnéa Röhr) lähtevät elämänsä seikkailuun.

Näyttelijä Allu Tuppurainen on näytellyt Rölliä nyt kolmekymmentä vuotta, ja ruskeiden silmien pilke on entisellään, ehkä entisestäänkin herkistyneempänä. Röllin hirmuisuus taisi olla nuoren peikon uhoa!

Juurakon roolissa näyttelee luontevasti, vailla monien suomalaisten lapsinäyttelijöiden teennäisyyttä vuonna 2002 syntynyt Linnéa Röhr. Pieniin, mutta tarinan kannalta merkittäviin sivurooleihin, merellä kohoavan autiosaaren neljän orpolapsen rooliin löydettiin lapsinäyttelijät Espanjan Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta. Elokuva onkin ensimmäistä kertaa myös kuvattu ulkomailla, Almeriassa, Cabo de Gatan alueella.

”Samoilla rannoilla kuin Rölli, ovat seikkailleet joskus myös Lawrence of Arabia, Kleopatra, Panssarikenraali Patton ja monet muut sankarit”, mainitsee tuottaja Marko Röhr.

Ja Taavi Vartia jatkaa: ”Samoissa maisemissa Sergio Leone on ohjannut westerneitään ja Steven Spielberg tehnyt kohtauksia Indiana Jonesiin…”

Seikkailun loppuhetket koetaan aavalla merellä.

Seikkailun loppuhetket koetaan aavalla merellä.

Röllin ja Juurakon matka vie halki vaikeakulkuisen vuoriston, läpi satumaisen Ikimetsän ja kuumuutta hohkaavan Ikiaavikon, jossa ystävyksiä auttaa kameli, Aavikkolaiva Ca Mél. Sen ääniroolissa on hykerryttävän kamelimaisesti pärskähtelevä Vesa Vierikko. Matkalaisten apuna on myös pikkuruinen Mauno Mato, äänenä Riku Nieminen.

Pienestäkin olennosta voi olla suuri apu, sen osoittaa Mauno Mato (ääniroolissa Riku Nieminen).

Pienestäkin olennosta voi olla suuri apu, sen osoittaa Mauno Mato (ääniroolissa Riku Nieminen).

Matkan  viimeinen etappi on valtameri, jossa joudutaan väistelemään vaarallisia Kelluvia kallioita. Mutta mitä sitten tapahtuu, se on kannattaa säästää salaisuudeksi.

(Elokuvan Suomen ensi-ilta 16. syyskuuta.)

Saiturin takinkäännös

Onko mahdollista, että Charles Dickensin vuonna 1843 kirjoittaman teoksen A Christmas Carol sanoma on yhä ajankohtainen? Kyllä on – aivan kuten muidenkin kestävien klassikoiden.

Ohjaaja Kurt Nuotio kirjoitti Dickensin teoksen pohjalta Saiturin joulu -näytelmän, jonka ensi-ilta oli Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä marraskuun lopussa vuonna 2011. Saiturina nähtiin tuolloin Kari Heiskanen, jonka veli Ilkka Heiskanen näyttelee Saituria edelleen tänä syksynä Tampereen Teatterin suuren suosion saavuttaneessa versiossa.

Kansallisteatterin Saiturin joulun uusintaensi-illassa päärooliin loikkasi Vesa Vierikko. Jos Heiskasen veljekset ovat jo putsanneet pöydän omilla tulkinnoillaan, ei Vesa Vierikko kalpene heidän rinnallaan. Vierikko on Ebenezer Scroogena katkeroitunut, häijy ja kärttyinen ukko jokaista ilmettään ja liikettään myöten. Yhtä suvereeni on hänen muutoksensa elämästä iloitsevaksi entiseksi saituriksi, joka henkien johdattamana oivaltaa, mihin yksinäisyys ja muiden ihmisten vihaaminen johtaa. Kun hän muutoksestaan riemastuneena tanssahtelee ja riemuitsee uudesta elämänasenteestaan, nousevat kyyneleet katsojan silmiin. Myös naurun kyyneleet, taitaahan Vierikko komiikan!

Vesa Vierikko on suurenmoisen saita Saituri ja lopulta hyvä ihminen (kuva Tuomo Manninen.)

Vesa Vierikko on suurenmoisen saita Saituri ja lopulta hyvä ihminen (kuva Tuomo Manninen.)

Ensi viikolla 25-vuotistaiteilijuhliaan Saiturissa viettävä Petri Liski teki jo vuonna 2011 ja jälleen nyt monta roolia näytelmässä. Hän on pelottava Saiturin yhtiökumppanin Jacob Marleyn haamu, samoin Tämän joulun henki, joka näyttää Saiturille, mistä tämä jää paitsi, jos ei muuta elämänasennettaan. Liski irrottelee täysillä ja näyttää laaja-alaisuutensa näyttelijänä.

Kurt Nuotio on löytänyt näytelmään oikean hengen ja painottaa Dickensin tarinasta asioita, jotka koskettavat yhä. Miten ajankohtaiselta tuntuu Saiturin apulaisen toivomus yhdestä vapaapäivästä, jouluaatosta, mutta työnantaja on sitä mieltä, että se on vietettävä palkattomana… Tai jätämmekö orvot lapset yksin kylmään maailmaan? Vai löytyykö auttamisen halua ja ymmärrystä, jota arkkipiispa Kari Mäkinen peräänkuulutti viikon alussa Kirkolliskokouksessa pitämässään puheessa?

Kurt Nuotio toteaa, että tänään, tässä maailmassa me tarvitsemme tällaisia tarinoita kuin Saiturin joulu..

 

Petri Liski saa juhlia taiteilijauraansa Saiturissa (kuva Tuomo Manninen).

Petri Liski saa juhlia taiteilijauraansa Saiturissa (kuva Tuomo Manninen).

Aikuisia koskettavista teemoistaan huolimatta Saiturin joulu on ehdottomasti koko perheen näytelmä. Teatteriseuralaisista parhain, tyttärentyttäreni Lilian, 7 v., piti erityisesti näytelmän musiikkiosuuksista. Markus Fageruddin säveltämät ja Eppu Nuotion sanoittamat laulut luovat näytelmään aidon joulutunnelman. Herkimmillään musiikki on lahjakkaiden Elsa, Johannes ja Robert Brotheruksen esittämänä. Ja onneksi, niin Lilian totesi, Elsan esittämälle pikku-Timille käy lopulta hyvin.

Joulu alkoi hiipiä kaupunkiin Saiturin joulun myötä.