Poikkeuksellinen asuvalinta

Tässä yksi tammikuun puolen välin asuste. Nyt olen vähän poikkeuksellisesti vetänyt pitikset jalkaan. Taisi olla aika kova pakkaspäivä, kun näin olen tehnyt. Väriyhdistelmä on ainakin se mulle paras. Kyllä mä enemmän ole hame/mekko ihminen.

Lady of The Mess antoi mulle tunnustuksen muutama päivä sitten. Lisäksi hän haastoi mut 3 x 11 haasteeseen. Otan haasteen vastaan osittain eli vastaan näihin kysymyksiin.  

1. Mikä väri?  Pinkki
2. Lempivuodenaika? Ehdottomasti kesä
3. Lempimusiikki? Il Divo, Erin ja sellainen joku osuu suoraan sydämeen.
4. Harrastatko liikuntaa? Sopivasti n. 5 kertaa viikossa.
5. Paheesi? Intohimoinen shoppailu.
6. Miksi bloggaat? Olen koukussa bloggailuun (bloggausta jo vuodesta 2005)
7. Kenet kuuluisuuden haluaisit tavata? Jari Sillanpään, kun on niin positiivinen.
8. Jos saisit olla päivän joku muu, niin kuka? Varmaan joku vaatekaupan sisäänostaja 😉
9. oletko toiveammatissasi? Hmmm… pidän työstäni, mutta, mutta….
10. paljon vai vähän? ehdottomasti paljon.

11.  kissa vai koira? Ehdottomasti koira, vaikka kissoissakaan ei vikaa ole. Tuli heti ikävä meidän Lakua.
 

Ainoa, jossa joutui vähän miettimään oli tuo pahe… kun ei mulla oikeasti ole mitään sellaisia, vain hyveitä olisi tarjolla. 
Tänään näin tylsä postaus, mutta kun tuli liehuttua kaupungille niin myöhään, ettei parempaan pysty. Todennäköisesti huominen päivä ei ole sen parempi, kun töiden jälkeen taas olisi suunta jumpalle.
Ihanaa kun tulee viikonloppu, saa tämäkin duracell vähän levätä.
Maiju

Mua lemmitkö vielä oi Kustaa?

Tämän päivän kuvaukset hoidettiin taas työkaverin kanssa työpaikalla. Ihan normisettiä oli päällä. Niin kuin yleensäkin käytän usein hametta ja trikoopaitaa, johon sitten yhdistän jotain. Tällä kertaa se oli BikBok:sta Tukholmasta ostamani neuletakki. Kaulaani laitoin bling bling perhoskorun. Sukkikset on SockDrawerin ja mallisto on Angelica.

Lähikuvaa kaulakorusta: 
Sitten päätimme taas hieman irrotella. Päätimme ottaa mun ”työpaikkasussun” mukaan kuviin. Olen joskus varmaan 10 vuotta sitten ostanut Kustaan Naisten messuilta. Vähän pieni mieshän se on, mutta aika kärsivällinen ja hyvätapainen on. Välistä käy ”vieraissa” eli häntä on kuskattu milloin mihinkin juhliin mukaan milloin mun tietämättäni ja milloin sitten luvalla.Paljon on Kustaa joutunut siis työpaikallani kokemaan. Nyt armahdin hänet hyllyltä istumasta ja päästin vähän pyörimään mun kanssani:


Olin niin kiltti, että annoin Kustaan hetken istahtaa myös mun tuolilleni.
Tällaista menoa siis tänään.
Maiju


Ihania maisemia

Pakko laittaa tännekin pari kuvaa, joita kotiin tullessani nappasin meidän pihalta. Nauratti mielessäni se, että kun mä hyppäsin autosta  ulos, niin nappasin ensimmäisenä kännykän ja avasin kameran. Kun mies hyppäsi autosta niin hän kaivoi lumikolan. Miehellä ei käynyt edes mielessä, että voisi vaan ihailla tätä kaunista maisemaa ja täytyy sanoa, että ei mullakaan käynyt mielessä, että otanpa tuosta lumikolan ja alan kolaamaan lunta. Siinä taas se naisen ja miehen välinen ero.

Upean näköistä on pihalla, mutta varmaan ei kiva lumenkolajan kannalta katsottuna.

Tällaista täällä Helsingissä.
Maiju