Liikuntaa pallohallissa

Päätimme jo aikaa sitten ystäväni Marin kanssa, että lähdemme jossain vaiheessa kokeilemaan miten sulkapallon pelaaminen meiltä luonnistuisi.  Mari onneksi oli aktiivinen etsiessään meille molemmille sopivaa hallia. Päädyimme sitten menemään Merihaan Palloiluhalliin. Mä olen aina ajatellut, että sulkapallo voisi olla hauskaa, sillä ei ole tietenkään mitään väliä, että osuuko palloon vai ei. Taas pääasia on vain sillä, että on hauskaa. No tällä kokoonpanollahan taas ei oltu nauramatta pelin lomassa. Onneksi Marikin on joustava ja ei odota täydellistä suoritusta.  Vauhtia riitti ja kyllä sitä naamansa sai ihan punaiseksi tälläkin vauhdilla.

Tässä vielä lämmiteltiin. Musta tuntui, että Mari kyllä seisoi paikallaan ja löi vaan palloon kun se tuli kohdalleen. Mä olin varmaan niin hyvä ”syöttäjä”.  

Itse tässä mietin, että olikohan kyseessä pesäpallo? Ai ei vai?

Ei sen täytyy olla tennis?  Ai ei vai?

Kun sitten löysin oikean tyylin, niin aina välistä osuin palloonkin. Siis sulkapallo oli se oikea laji?

Jos tässä lajissa oltais jaettu tyylipisteitä, niin mä olisin voittanut. Muilla pisteillä olisi voitto langennut Marille. 

Pelin jälkeen meitä hymyilytti vielä näin paljon. 
Jatkossa yritämme pelata aina tiistaisin.
Ensi kerralla mäkin varmaan osun jo palloonkin.

  
Täytyy sanoa, että on kiva välistä kokeilla uusia lajeja. 
Sulkapallo on kiva laji ja vastapainoa lihasharjoituksille. Tämä oli kivaa.
Maiju

Kyllä pinkki on aina pinkki

 Kiitos edellisen postauksen kommentoinneista. Nyt olitte todella aktiivisia, myös facebook kaverit intoutuivat kovastikin keskustelemaan tuosta asuvalinnasta.  Omasta mielestänikin asu oli hyvä ja kyllä siinä värit osuivat kohdalleen, vaikka olivatkin värittömiä normipäiviin verrattuna.

Tänään mentiin taas normiväriyhdistelmällä. Aina kun pistän nämä pinkit korkokengät jalkaani, niin voin melkein vannoa, että aika monta kertaa päivässä mulle sanotaan, että ”onpa sulla upean väriset kengät”. Täytyy myöntää, että on ne. Joskus tuntuu, että ihmiset eivät vaan saa silmiään irti noista kengistä, en kyllä saa aina itsekään. Kyllä ne vaan on niin hotit.

Työkaverini Anu nappasi musta päivän asukuvat. Anu alkaa jo lämpeämään kuvaamiselle, saa nähdä, että pääsekö Tuula enää lomalta palattuaan kuvaamaan ollenkaan. Täytyy sanoa, että meillä ei kyllä yleensä ole työpaikalla tylsää, kivat työkaverit on elämän suola. Eihän varmaan ole missään määrätty, että työpaikalla pitäisi olla tylsää? Entinen työkaveri välistä sanoi, että meillä on olo välistä kuin lastentarhassa.

Anuhan alkoi oikein jo ohjailemaan… Hän halusi vähän ”tirkistyskuvaa”.

Sitten piti vähän vilkutella…

Lähikuvaa näistä hoteista kengistä.

Iltapäiväkahvillakin piti valita asuun sopiva muki.

Aamulla join kahvini väärän värisestä mukista ja oli vähän holtiton olo.

Pomon kukkiakin piti käydä hoitamassa. Piti nyppiä todistusaineistot pois, jotta ei luule, että kukat olisi huonolla hoidolla. Mullehan ei yleensä pitäisi uskoa minkäänlaisten kukkien hoitoa.
Lopulta ojensin kukat Anulle, koska en ole koskaan hänelle mitään antanut.  

Tällainen päivä siis tänään. Mitäköhän sitä keksisi huomenna? Todennäköisesti heitän vähän rennompaa päälle, kun työpäivän jälkeen on vähän rentoa menoa.
Maiju

Perusvärittömissä vaatteissa

Minähän pukeudun aina väreihin. Eilen ajattelin, että jos pukeudunkin perusväreihin eli valkoiseen ja mustaan. Mietin, että onko ne värejä ollenkaan? Tiedän, että valkoinen ja musta väri sopivat myös mulle, mutta silti emmin käyttää vain perusvärejä.

Tämä neulepusero on yllätys, yllätys löytö Prismasta. Mietin kovasti mustan ja valkoisen värin välillä ja päädyin tavoistani poiketen tähän valkoiseen. Valkoista väri mä vähän kartan, mutta tällä kertaa päädyin tähän ja ei kaduta tippaakaan. Kun neulepuseron alle pukee värikkään puseron, niin ilme muuttuu. Huomasin pukeutuvani tänäänkin housuihin, ihme ja kumma.

Työkaverini Tuula, joka usein ottaa asukuvani, on lomalla, joten nämä ihastuttavat kuvat otti mun toinen työkaverini Anu. Varo vaan Tuula, paikkaasi on kyselty 😉

Neulepuseron helma on toiselta sivulta pidempi ja toiselta lyhyt.  

Kengiksi valitsin valkoiset matalat kengät, joissa ikään kuin toistui pitsipuseron kuvio.  Eikös muuten olekin kuvauksellinen tuo kaivon kansi? Miten mä vasta tänän tajusin senkin kauneuden.
Aamulla oli niin kaunis ilma. Tämä Salmisaaren maisema jaksaa aina ilahduttaa ja ilostuttaa.
Maiju