Savi paras ihon kirkastajista

Kauneudenhoidossa on pari ainesosaa, mistä mä tiedän, että saa hehkun kasvoilleen. Toinen on savi ja toinen kuolleenmeren suola. Olen tainnut jo tuon kertoa aiemminkin. Tämän opin kantapään kautta kun mulla oli jotain tuotteita, joissa noita ainesosia oli. Olin pari viikkoa sitten eräässä tapahtumassa, jossa sain goodibagin mukana Foodin bentoniittisavi tuotteen. Mä olin ekana ihan, että what? mikä tämä on. Olen tottunut, että Foodinilla on sisäisesti nautittavia tuotteita, mutta en ollut tajunnut, että heillä on jotain tällaistakin.

Päätinpä testata tuotteen sunnuntaiaamuna, kun vietin taas vaihteeksi hidasta aamua. Silloin on kiva kokeilla erilaisia naamioita ja kuorintatuotteita. Tällä kertaa päätin valmistaa siis itse savinaamion itselleni.

Pussin kyljessä kerrottiin, että tästä voisi tehdä sekoituksen, jossa käytetään 2 osaa savijauhetta ja 1 osa vettä. Tuon lisäksi olisi voinut käyttää omenaviinietikkaa, mutta sellaista ei nyt sattunut olemaan kotona. Pussin kyljessä ehdotettiin myös hunajan ja eteeristen öljyjen käyttöä. Tälllä kertaa lisäsin saven ja veden lisäksi sekaan hunajaa. Ajattelin, että kaurakin olisi voinut toimia hyvin.

Näiden lisäksi siis lisäsin vettä sekaan. 
Sitten naamio kasvoille ja annetaan vaikuttaa. Annoin naamion vaikuttaa kasvoillani
noin 15 minuuttia. 

Savi on sellainen tuote, että se kirkastaa ihoa. 
Ihon kirkastaminen tässä iässä on kyllä jonkinlainen taikasana. 
Tässä meikkauksen jälkeinen lopputulos. 
Sanotaan, että vesi on vanhin voitehista, mutta olisikohan savi
sitten paras ihon kirkastajista. Näin mä olen ainakin sen kokenut.
Musta tuntuu, että savesta ja minusta voi tulla vielä hyvätkin kaverit.
Alkoi meinaan sen verran heräämään mielenkiintoni tähän aineeseen.
Mietin jo kaikenlaisia sekoituksia ja kaivelin eteeriset öljyt esiin valmiiksi
seuraavaa kertaa ajatellen.
Onko muilla savesta minkäänlaisia kokemuksia?
Maiju

Junarosen revityt farkut

Kävimme Tiian kanssa kolme viikkoa Junarosen showroomilla. Mä olen tosi pitkään himoinnut heidän revittyjä farkkuja, mutta en ole ollut varma, että istuuko ne mulle vaiko ei. Pääsin siis showroomilla kokeilemaan näitä farkkuja ja ne näytti niin sairaan hyviltä ja oli niin ihanat päällä, että päätin, että ne mä ostan. Laitoin perjantai-aamuna viestiä Junarosen Heidille, että mikä tuon mallin nimi olikaan ja Heidi vastasi, että oli säästänyt ne mulle. Mä melkein aloin kiljumaan, koska mä tykkäsin niistä ihan kauheasti. Pistin miehen heti hakemaan ne mulle Espoosta ja sain ne siis heti käyttööni. Junarosen mallithan on tällaisille isommille tytöille suunnattuja eli heidän malliston koko lähtee koosta 42. Sopii siis mullekin. 
Tänään kävin äitini luona, joka heti kyllä huomasi uudet farkkuni. Hän kysyi, että ”onko noi uudet farkut ja onko ne olleet jo heti hajalla”. Vastasin, että kyllä äiti ovat uudet ja kyllähän ne heti hajalla olivat. Me niin naurettiin yhdessä. 
Kyllä näiden kanssa kelpaa nyt hymyillä. XL Elämää blogin Satuhan on aina kehunut Junarosen malliston housujen istuvuutta ja allekirjoitan tämän kyllä ehdottomasti. 
Yhdistin asuuni Coruu -valmistajan silonikiset korvikset. Näistäkin kerroin puolitoista viikko sitten kun esittelin Coruu -valmistajan mallistoa täällä. 
Farkut Junarose (saatu)
Korvikset Coruu (saatu).
Nyt on lomakin sitten taas lusittu. Olen yrittänyt levätä ja kerätä taas voimia tuleviin viikkohin. Olen nukkunut aamuisin pitkään ja tuntuu taas niin ikävältä kun kello soi taas viikolla joko ennen viittä tai ennen kuutta. Riippuu siitä, että menenkö kuntosalille vaiko töihin. Pitää yrittää nyt jaksaa nämä vuoden pimeimmät kuukaudet ja toivoa, että kohta tulisi lunta ja kohta päästäisiin taas tammikuun puolelle. Tammikuu antaa aina jo toivoa keväästä.
Maiju

Käsivoidebaari työkavereille

Minähän olen käsivoiteiden suurkuluttaja syystä, että mun kädet kuivuu todella paljon. Varsinkin talvi on mulle ongelmallista. Tästä syystä mulla on aistit valppaina aina kun puhutaan käsivoiteista. Mulla on niitä joka paikassa. Kotona joka huoneessa ja jokaisessa käsilaukussa aina mukana.

Kun pari viikkoa sitten kävin mun kosmetiikkavarastojani läpi tajusin, että niitä on kertynyt todella paljon. Osa on ostettu ja osa on saatu tuotetestiin.

Töissä mun työpöydälläni on ollut useita merkkejä ja useita tuoksuja, joita sitten laitan milloin mitäkin ja monta kertaa päivässä käsiini. Meillä on avokonttori ja työkaverini huutelee välistä sermin tarkaa, että ”banaani, nyt alkoi tekemään mieli banaania”, kun laitan banaan tuoksuista käsivoidetta. Välistä kuuluu sermin takaa, että ”kielo, hmmm”. Usein me puhutaan sermin toisella puolella ”asustavan” kanssa käsivoiteista ja niitä on tuoksuteltu ja kokeiltu jos kenenkin toimesta. Välistä kaikki on olleet yhtä aikaa haluamassa kokeilla jotain voidetta.

Siitä se ajatus sitten pikkuhiljaa lähti. Mietin, että mitä jos mä perustan kaikkien iloksi käsivoidebaarin toimistoomme?? No niinhän mä sitten perustin.

Käsivoidebaari olikin menestys työkavereiden silmissä. Oli kiva huomata, että
baari herätti kiinnostusta yli osastorajojen. 
Yhtäkkiä huomasinkin, että muidenkin osastojen ihmiset tulivat
etsimään meidän käsivoiebaaria.
Yksi hauska kommentti tuli eräältä mieheltä liittyen yhteen vuohenmaitopohjaiseen 
käsivoiteeseen. Hän kertoi, että tästä tulee mieleen ihan mummo ja meillä oli
hauskaa sen kommentin kanssa pitkään. 
Mietimme, että miltä mummo tuoksuu nyt siis tiedämme, että mummo tuoksuu vuohenmaidolta. 
Sain viikolla Why Not Pr:n Noralta muutamia voiteita lisää
meidän käsivoidebaariin. 
Pääsemme testaamaan nyt apteekkituotteita. 
Aiemmin olemme enemmän painottuneet luonnonkosmetiikkatuotteisiin,
vaikka joukossa oli ainakin myös yksi Niveakin. 

Tämä on ollut monille avaava kokemus. Tässä pääsee testaamaan, 
että millaisia voiteita on markkinoilla ja monet ehkä löytävät itselleen
uusia suosikkituotteita. 
Tämä herätti jo töissä keskustelua, että voisiko testiryhmäämme 
lisätä myös muunlaisia tuotteita? Mitkä tuotteet olisi sellaisia, mitä voisi
käyttää kesken työpäivän.
Pitäkää käsistänne huolta.
Maiju