Aamupala pitkin Matin vatia

Minä valmistan usein näitä aamiaisia niin, että mietin ensiksi, että mitä mä haluan syödä ja seuraavaksi mietin, että missä ne syömiset kuvaan.

Maanantaina olimme mökillä ja tapani mukaan rakentelin itselleni maukasta aamupalaa. Aamupalaan kuului vihermehua, marjoja ja puuroannos. Kun annos oli valmis, niin seuraavaksi sitten ulos sitä kuvaamaan. Tarkasti yritetään löytää parhaat valokuvausolosuhteet annokselle.

Annosta kuvataan monelta kantilta, monta erilaista kuvaa, parasta kulmaa etsien. Kyllä siinä usein menee reilut 5 minuuttia ennen kuin annoksesta on saatu se yksi instagram-kuva ja pahimmillaan voi mennä 10 minuuttiakin. Yksi kuva ei riitä. Pitää kokeilla erilaisia juttuja. Jossain välissä on käyty hakemassa metsän reunasta pari kukkaakin asetelmaan.

Otetaan kuvaa ylhääältä:

Otetaan kuvaa sivusta:
Sitten kokeillaan, että olisko kuvakulma kuitenkin parempi ylhäältä käsin,
jalat mukaan ottaen. 

Vai mielummin näin?

Jos mä vielä otan kuvan niin, että kannatan tarjotinta kädessäni?
Kuinkas sitten kävikään? Tämän piti olla just se viimeinen kuva.
No periaatteessa siis mä en olisi edes halunnutkaan enää syödä tuota
annostani. Johan se alkoi olla kylmäkin.
Mä ajattelinkin, että luovutan mun aamiaisen vaikka sille tikkaperheelle,
joka mökkiympäristössä majailee. 
Kyllä mulle kuitenkin jotain jäi lautasellekin.   

Vaatteet meni pesuun ja lähdin tekemään uutta
aamiaista itselleni. Täytyy sanoa, että sitä ei tullut enää mieli
kuvata. 
Onko kenellekään muulle käynyt näin? Itselleni tämä oli
ensimmäinen kerta, vaikka olen pyöritellyt mun asetelmia aikaisemminkin,
vaikka minkälaisissa asennoissa ja kulmissa.

Maiju
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ihan noin köpelösti ei ole käynyt, mutta kun kuvattavia kanniskelee pitkin pihaa niin monesti on hölskähtänyt esim. smoothieta lasin reunoille ja se on sit kuvaamiset siinä tai kaataminen uuteen lasiin.
    Mielenkiintoista tuo kuvaaminen. Sinulla on aina ruoka- ja juomakuvat hyvin onnistuneita, niitä on ilo katsella 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Kiitos Arja… Joo olen huomannut tuon saman löyskymisilmiön. Pitäisi aina kaataa vasta paikan päällä.

  2. 2

    sanoo

    Oot säreipas kuvaamaan! Sulla on kyllä instassakin aina niin hienosti aseteltu ruuat:) Joskus käy niin, että oikein asettelee ja sitten kaikki meneekin mönkään…Kakun koristelussakin voi käydä just niin, että oot hirmu varovainen sekä tarkka ja sitten "räppäkäpälä" onnistuu sotkemaan koko kakun….

  3. 3

    sanoo

    😀 ei yhtään sais nauraa. mutta naurattaa silti. Minä kerran yritin kuvailla kuumaa höyryävää kaakaota maaliskuun ilmassa hiihtoretken jälkeen – niin kaun kuvasin ,että kaakao jäähtyi kokonaan – silloin tunsin itseni vähän tyhmäksi 🙂 mutta tämä on niin tätä.

    • 3.1

      sanoo

      Tätähän tää on… Ensiksi taisin sanoa pari ärräpäätä… Ei sille, että ruuat levisivät, vaan sille, että puurot oli mun kengilläni ja takillani. Tää on todellakin niin tätä 😉

  4. 6

    sanoo

    Voi sua ihanuutta, mutta kauniita kuvia kaikki! Jopa maahankin sopii kuules marjat kauniisti. Kiitos ihanasta päivästä, oot niin huippu <3

  5. 9

    sanoo

    Voi mikä kohtalo tuolla aamupalalla. 😀 Joskus saattaa syntyä sotkua, kun yrittää tehdä arjesta kauniimpaa, mutta onneksi siltä sotkulta välttyy useimmiten. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *