Intohimona paperiaskartelu

Useamman kerran olen kertonut tuosta mun aiemmasta intohimostani eli paperiaskartelusta. Kun ihminen kokee jotain intohimoa johonkin asiaan, niin hän tahtoo julistaa sitä kaikelle kansalle. Näinhän mulla oli aiemmin tuon paperiaskartelun kanssa. Mullahan oli aiemmin se paperiaskartelublogi, jonka perustin vuonna 2005, jolloin blogit olivat vielä lapsen kengissä Suomessa. Tänä vuonna siis juhlin bloggaamisen 10-vuotisjuhlavuottani. Pelkäsin aina aiemmin sitä, että tämä harrastus alkaa tuntumaan työltä ja niinhän siinä sitten lopulta kävikin ja se tappoi sen mun luovuuden kokonaan. Parin askartelukirjan kirjoittamisen jälkeen se into hävisi kokonaan. Siis aivan kokonaan.

Odottelin noin vuoden, että tuleeko se takaisin, mutta into ei vaan enää tullut takaisin. Tunsin, että tuo aihe on vaan NIIN nähty. Jos olisin aikoinaan pysytellyt aiheessa niin, että olisin vain harrastanut sitä, mutta kun mulla on tapana mennä joka juttuun aina liian syvälle.

Loman alkuun sain kuitenkin kustantajalta kivaa viestiä, että mun Maijun korttitekniikat kirjasta ollaan ottamassa kolmatta painosta. Se on kuulkaa sellainen juttu, että itsekin olin siitä vähän huuli pyöreänä. Tiedänhän minä, että kirja on sellainen, että alan harrastajat pitävät sitä raamattunaan, kun se ohjaa harrastajat siihen, että miten kaikkea paperiaskarteluun liittyviä tarvikkeita käytetään. Ei siis tekemään kortteja, vaan käyttämään tarvikkeita ja laitteita. Sellaista kirjaa ei ollut aiemmin Suomessa tehty, joten minä sen aikanaan päätin tehdä. Siis näyttää siis siltä, että sille todellakin oli kysyntää.

Maijun korttigalleria facebook-sivusto osoittaa sen, että harrastajat eivät ole mua unohtaneet, vaikka mä en enää ole aktiivisesti edes päivittänyt sivua. Aikoinaan teimme tekniikoista myös videoita Youtubeen ja sieltä niitä videoita vielä löytyykin. Siksi päätin näin pääsiäispyhien kunniaksi vähän ilahduttaa heitä ja kaivoin askartelutarvikkeita esiin. Sain vision päähäni ja päätin päästää sen vision ulos.

Tuumasta toimeen ja kaivoin leimasimet, musteet, vesisäiliösiveltimen ja korttipohjat esiin ja siitä se sitten taas alkoi. Mun yksi intohimoni on ollut The Rubber Stamp Tapestry -leimasinsetit, joiden kanssa kuvio kuviolta tehdään aikaan juuri sellaisia kortteja, kuin itse haluaa. Siinä leimataan jokainen osio erikseen ja taatusti ei kahta täysin samanlaista tehdä. Siinä saa sitten itse olla niin luova kuin pystyy olemaan. Suomesta niitä on ollut saatavilla Heinikka nimisestä nettikaupasta, mutta nyt on aika vähän vaihtoehtoja jäljellä.

Tällaista tyyliä tuli ehkä enemmän askarreltua aiemmin.
Minä rakastin tehdä kolmiulotteisia kortteja, joihin laitoin aina runsaasti
koristeita. Mun tavaramerkkejä korteissani oli kukat, perhoset, pitsit ja kimallus.
Mitään edellä mainittuja ei koskaan puuttunut mun korteistani. 

Olipas kiva harrastaa välistä jotain. 
Pitää ottaa aina välistä itselleen tällainen pieni luova hetki.
Loma tältä erää loppu ja huomenna suuntaan taas reippaana töihin. 
Maiju
Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Ihania ja oli kivaa nähdä näitä, sillä harrastuksestasi olen kuitenkin tiennyt. Nyt pääsen livenä seuraamaan. Olet oikea monitoiminainen, senkin ihanuuspakkaus <3

  2. 4

    sanoo

    Ihana kuulla, että olet saanut jälleen iloa askartelusta. Sillä siitä suuresta ilostahan koko touhussa pitää olla kyse.
    Aurinkoista huhtikuuta!

  3. 5

    sanoo

    Ihanaa taasen nähdä pitkästä aikaa siun tuotoksia.Nämä voisivat olla kevään airuita niin ihania värejä.

    • 6.1

      sanoo

      Kiitos Johanna. Olen tehnyt myyntiin, mutta nyt kun en ole enää kauheasti ehtinyt tekemään, niin oikeastaan vaan silloin tällöin työkavereiden käyttöön 😉

  4. 10

    sanoo

    Noin olen monesti itsekin pohtinut, että rakas harrastus voi alkaa tuntua raskaalta, jos siihen uppoutuu liikaa tai liian pitkäksi aikaa. Kuten sanoit, luovuus katoaa. Onpa hienoa, että olet saanut kipinän syttymään uudelleen. Korttisi ovat niin upeita, että lahjasi menevät hukkaan, jos jätät askartelun kokonaan!

    • 10.1

      sanoo

      Minä juoksin vuosia messuilla, kirjoitin Ihanalehteen juttuja ja kirjoitin nuo pari kirjaa… Siinä sivussa olin töissä ja viikonloput sitten juoksin harrastuksen parissa milloin missäkin…Johan se luovuus sitten vaan katoaa tuolla menolla. Sitten tuli ikään kuin ähky asiaan. Nyt on kiva, kun kukaan ei odota enää mitään. Voin tehdä silloin kun huvittaa ja olla tekemättä jos ei huvita.

  5. 11

    sanoo

    Kauniita kortteja, olet monilahjakas. 🙂 Itse tein pitkään koruja ja niin kävi minullekin, siitä tuli raskasta ja jäi sitten.. Tein alussa oman inspiraation mukaan, mutta sitten muuttui niin, että valmistin pyynnöstä. Se taisi tukahduttaa harrastuksen. Nyt olen kakunkoristeiden / leipomisen kanssa pitänyt paremmin ohjat omissa käsissä. 🙂 Mukavaa viikkoa!

    • 11.1

      sanoo

      Kyllä se on vaan niin, että sitä oppii jostain vahingoistaan, että miten ei tukahduta itseään. Itsekin tein jossain vaiheessa myös koruja.

  6. 12

    sanoo

    Ihania luomuksia, sie se vain osaat.
    Itsellä on juurikin tuo fiilis "tää on niin nähty". Tekisi mieli nakata kaikki tarvikkeet roskiin mutta onneksi tuo neiti niitä ilolla käyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *