Karnevaaleja ja superfoodia

Sitä huomaa usein työpäivän päätteeksi, että ei ole tullut otettua kuvan kuvaa. Syy siis siihen on se, että kun mun ”hovikuvaaja” ja allekirjoittanut ovat olleet jo pari viikkoa eri osastolla töissä. No onneksi tänään oli mun toinen ”hovikuvaaja” kotona ja pistin hänet heti töihin. Takapihalla paistoi aurinko ja valoa riitti siis sopivasti. Ihanaa, että tätä valoa riittää vielä töiden jälkeenkin.

Tämän päivän asu oli aika mustavoittoinen, mutta jotain pientä punaista näkyy helmassa ja kaulassa. Töissä lisäsin asuun vielä punaiset kengät. Vähemmän on enemmän sopii tähän asuun hyvin. Pieniä asioita, mutta silti ihan riittävästi väriä.

”Noutaja” tuli hakemaan mut töistä ja päätettiin mennä johonkin kahville. Mä halusin Kauppakeskus Kaareen, koska sieltä usein löytyy mullekin enemmän kuin yksi vaihtoehto (gluteeniton). Tänään kyllä oli myös sielläkin vähän huono päivä. Selittelivät sitä kahdessa kahvilassa sille, että kun on maanantai. No onneksi olin itse joustavalla tuulella. Keliakian kanssa oppii joustavaksi.
Kauppaekeskus Kaaressa vietetään tällä viikolla karnevaaleja ja mä heti bongasin tällaisen ihanuuden, jonka kanssa piti ängetä samaan kuvaan. 
Eikö olekin söpö? Ihana hiirulainen, lapset ja jotkut ”aikuisetkin” tykkäsivät.
Kotiin päästyäni hurauttelin superfoodini eli välipalasmoothien. 
Ihan hyväähän tästä taas tuli. 

Tästä se viikko taas lähtee ja ollaan päivää lähempänä huhtikuun lomaa.
Maiju

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Tämä sun ruokavaliosi näyttää hyvin kiinnostavalta. Haluaisin kokeille superfoodeja, mutta kun ei tiedä niistä mitään. Lillan

    • 1.1

      sanoo

      Itsellenikin se aloittaminen oli vaikeinta, kun ei oikein tiennyt niistä mitään. Aloitin itse tuotteista, jotka näyttivät kiinnostavilta. Marjat ja pähkinäsekoitukset. Sitten pikkuhiljaa olen ottanut mukaan kaikenlaista kivaa.

  2. 2

    sanoo

    Ihan varmasti keliakia opettaa joustavaksi… Ei kai siinä muuta vaihtoehtoa ole? Itkupotkuraivarit tuskin auttaisi 🙂
    Mukavaa alkanutta viikkoa Sinulle!

    • 2.1

      sanoo

      Joo ei todellakaan auta itkeä, vaikka joskus tekisin mieli. Varasinkin silloin kun on nälkäkuoleman partaalla, eikä ole omia eväitä mukana. Mutta siunaushan tämä on mulle ja sen kanssa haluan elää mahdollisimman hyvää elämää. Hyviä asioita on keliakia tuonut mun elämääni eli terveellisempiä valintoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *