Kotiseutukierrosta fillareilla

Loppuviikosta aloin kärsimään kovasta ”lomastressistä” eli mistä? No mun lomastressi syntyy siitä, että en osaa edes lomalla olla täyttämättä mun kalenteria kaikenmaailman jutuista. Duracell-pupu ei siis osaa pysähtyä ei edes lomallaan. Välillä vaan pitäisi osata vain olla ilman, että sopii joka päivälle jotain menoja. Tämä loma on poikennut normilomasta myös siinä, että ei ole ollut sellaista ”nollausviikkoa” mikä normaalisti on jossain loman vaiheessa ollut. Yleensä olen ollut viikon jossain ja noilla lomilla minäkin yleensä vähän rauhoitun. Tuosta syystä olen nyt joutunut loman viimeiseltä viikolta vähän karsimaan jo sovittuja juttuja, koska munkin pitäisi vaan aina välistä tunnustaa itselleni, että ei vaan jaksa olla koko ajan menossa ja tulossa.  Lauantaina olin lähtenyt hakemaan lomastressiin purkua kävellen Jumboon (4 kilometriä suuntaansa) ja kävellyt kaupoilla 3,5 tuntia, mutta ei tuntunut sekään helpottavan, yleensä tuo helpottaa. Illalla sitten mies pakotti mut lähtemään vielä fillarilenkille. Tehtiin kahden tunnin lenkki ja se toden totta auttoi. Tuli takaisin hieman toisena ihmisenä.

Lähdimme ajamaan Siltamäestä Vantaanjoen reunaa niin pitkälle, kun sitä pääsee.  Välillä oli pakko pysähtyä ottamaan valokuvia. Joenvarsi on vaan
niin kaunista. Ihmisiä oli lauantai-iltana liikkeellä kovasti.

Mietin, että en ole koskaan ajanut Pikkukoskea pidemmälle, joten tuli nyt sekin sitten koettua. Enkä ole koskaan ajanut tuota toista puolta, joten ensimmäistä kertaa tuli katsottua Pikkukoskeakin vastarannan suunnalta. Tuolla on tullut jokunen kerta käytyä lapsena uimassa.

Juuri ennen Vanhankaupunginlahtea on näin kaunista.

Mies kuvasi mua ja…….

….minä kuvasin tätä maisemaa:
Minä kuvasin tässä tuota alla olevaa maisemaa ja mies taas mua.

Tämä on kalastajien lempikalastuspaikkoja.

Ajettiin Arabianrannan sillalle saakka ja siitä sitten vastarannan puolelta takaisin kotia kohti.

Sitten mut ikuistettiin, kun yhden ylämäen talutin fillaria… ei vaan kunto kestänyt polkea jyrkkää mäkeä.

Tässä vielä Pikkukosken uimaranta kuvattuna siltä puolelta, mikä on itselleenkin lapsuudesta tuttua.

Kun päästiin kotiin, päätettiin sitten herkutella jätsillä ja kotimaisilla mansikoilla. Mielestäni olimme ansainneet tuon herkkuhetken. Tämä fillarilenkki piristi kyllä mieltä kummasti.

Jos vähän rauhoittuisi viimeiseksi lomaviikoksi. Koskakohan mäkin opin hidastamaan elämääni?
Maiju


Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kauniissa maisemissa oottekin fillaroineet! Nyt vaan leppoisin mielin viimeistä lomaviikkoa viettämään.

  2. 2

    sanoo

    Oi kun kivoja maisemia teidän fillarimatkalla. Nyt vaan rennosti viimeinen lomaviikko niin hyvin menee 🙂

    • 2.1

      sanoo

      Pitää yrittää ottaa vähän rennommin. Mun luonteellani se on vaikeaa, mutta mä yritän tsempata 😉

  3. 4

    sanoo

    Ihania (ja hauskoja) kuvia ! Vanhankoskenlahti on yksi lempipaikoistani Helsingissä. Kyllä todella ansaitsitte jätskinne 🙂 Rentoa loppulomaa sinulle maiju !

  4. 6

    Anonyymi sanoo

    Voin sinua, olet sellainen duracell, joten pidä välistä vähän hengähdystaukoa, jotta jaksat. Iloa elämääsi
    Lillan

  5. 7

    sanoo

    Tuo jokivarsi on tosi kiva pyöräillä – siinä on kuumanakin päivänä jotenkin hapekkaampi ajella ja maisemat ovat tosi kauniita. Pääsee monessa kohdassa yllättämään, miten hienoja paikkoja siinä on, joista ei ole aavistustakaan pienen matkan päässä pääteillä.

    • 7.1

      sanoo

      Jotenkin oli NIIN raikas ilma todellakin. Siitä se varmaan johtui, että itselläkin oli niin hyvä olo tuon lenkin jälkeen, vaikka tuntui olevan vähän huonolla hapella ennen lenkkiä 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *