Panetko bloggaajaa halvalla?

Jätän vastaamatta ”blogiyhteistyö” sähköposteihin silloin kun minulle tarjotaan viiden euron tuotetta ja odotetaan tälle tuotteelle tuotearviointia ja blogipostausta. Näitä on tullut kaksi kappaletta muutaman viikon sisällä. En myöskään suostu 50 euron lahjakorttia vastaan kirjoittamaan kosmetiikkakaupan mainospostauksia. Minua on lähestytty ja toivottu tekevän yrityksen tilaisuuksien markkinointityötä ruokapalkalla. Tällaisia ehdotuksia on tullut blogiin viime viikkojen aikana taas paljon. Normaalistihan tuotteita tulee bloggaajille paljon testiin ja suurin osa pyytämättä. Osa voi päätyä blogiin ja suurin osa ei päädy, siitä kuitenkin päätän minä itse. Päätän itse mistä kirjoitan ja mitä kirjoitan. Blogini on oma kanavani, eikä mainoskanava. Niin kauan kuin jokaisesta saadusta tuotteesta kirjoitetaan, niin kauan tätä tapahtuu.  Painotan aina muille bloggaajille, että ei ole kirjoitusvelvollisuutta mistään sellaista mistä ei makseta (tai jos ei ole asiasta sovittu erikseen).
Joku näkee bloggaajan elämässä vain glamouria ja ilmaisia tuotteita. Todellisuus on kuitenkin toinen, ilmaisia tuotteita ei koskaan ole. Blogipostauksen tekemiseen voi hyvinkin mennä 2-3 tuntia kuvauksineen,
tuotetietoihin tutustumisineen ja kirjoittamisineen. Joskus siihen voi mennä aikaa jopa enemmänkin, jos esimerkiksi pitää käydä tuotteita varten jossain tapaamisessa tai noutaa tuotteet jostain. Bloggaajan elämä ei siis ole glamouria, vaan se on työtä.
Saatan kirjoittaa tuotteesta, jonka olen itse ostanut, jos tykkään siitä ja haluan tuotteen erinomaisuutta julistaa. En koskaan kuitenkaan kirjoita mitään
painostuksen alla. Sanon aina, että haluan
seistä kehumisen takana ja minulta ei voi ostaa kehuja. Jos tuote on 10-20 euron arvoinen ja käytän siihen aikaa esimerkiksi 3 tuntia, niin jokainen tietää, että kuinka halvalla olen myynyt itseni.

Mitä enemmän naama on esillä, sitä enemmän tulee näitä sähköposteja ehdotuksia.
 

 
Nyt on pakko sanoa, että en ole markkinointitoimisto, en mainostoimisto, en hyväntekeväisyystoimisto enkä myöskään ilmainen viestintätoimisto. 

Teen myös ”hyväntekeväisyystyötä”, mutta silloin valitsen itse kohteeni.  Usein mulla voi olla joku ”tunneside” yritykseen, jonka kanssa sitä olen sitä tehnyt. Olen tehnyt sellaista paljon kädentaitajien kanssa, mutta aina olen itse ollut se, joka olen halunnut sen tehdä. Teen paljon ilmaistyötä keliakiapuolella, koska haluan, että maahantuojat ja yritykset löytävät toisensa ja siitä on meille keliaakikoille hyötyä tarjonnan suhteen. Itse siis päätän sen, että mihin pistän ilmaiseksi oman aikani, en niin, että joku toinen ehdottaa mulle ilmaista työtä.

Pressitilaisuudet
Olen ottanut paljon lomapäiviä töistä tai pitänyt saldovapaata osallistuakseni pressitilaisuuksiin. Niin paljon on kokemuksia niistäkin, että tiedän nykyään, että mihin kannattaa lähteä ja mihin ei.  Viime viikolla päätin erään toimiston kohdalla, että sinne en enää mene, kannoin kotiin kassillisen mainosmateriaalia.  Tiedän, että kirjoittamisen aiheet ei multa lopu ihan heti, vaikka en juokse kaikissa tilaisuuksissa hakemassa yritysten mainosesitteitä. Tällaiset tilaisuudet eivät saa minkäänlaista nostoa blogissani. 

Olen päättänyt, että alan hinnoittelemaan itseni ja omaa työtäni jatkossa. Teemme tällä hetkellä myös promotyötä Tädit tubettaa kanavamme kanssa. Tulemme myös ensi vuoden puolella hinnoittelemaan kanavamme, nyt olemme koonneet kanavalle materiaalia.

Kirjoitan tämän nyt silläkin uhalla, että tähän loppuu kaikki kutsut ja yhteistyöt, mutta pakko on nostaa kissa pöydälle ja kertoa, että minulla ei ole enää luppoaikaa sen parinkympin tuotteen takia. 
Hyvä yhteistyö on sellainen, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Jos yrittäjä tekee minun eteen pari tuntia töitä, niin minäkin olen valmis tekemään sen hänen eteensä, joten ihan kaikkea en siis hinnoittele (varsinkin, jos tunnen pienyrittäjän, joka ei varmasti käytä mua hyväksi).  Yrittäjille vinkkinä, että joskus kannattaa miettiä myös sitä, että voisiko rahallisella yhteistyöllä saada paremmin näkyvyyttä tuotteilleen, kuin tuotteilla, joita ehkä jaetaan useille bloggaajalle, tietämättä, että mitä niistä saa vastineeksi. Valitse siis bloggaaja, joka on tuotteesi näköinen ja tee rehellinen yhteistyösopimus hänen kanssaan, uskon, että saat paremman näkyvyydenkin tuotteellesi. Yleensä olen hoitanut omat yhteistyökuvioni niin, että monta kertaa on paluupostissa tullut heti viestiä, että jatkammeko yhteistyötä. 

Jos minun halutaan kirjoittavan jostain tuotteesta tai aiheesta, niin niissä sovitaan sitten maksullisista yhteistöistä Niin kauan kuin joku tekee sen ilmaiseksi, tähän ei saada muutosta. Ilmaiseksi tehty työ syö leipää myös niiltä, jotka tekevät asioita työkseen. Monet tekevät sitä syystä, että sanovat, että muuten ei tule mitään yhteistöitä. Jos yhteistyö on tuosta kiinni, niin jättäisin sen tekemättä.
Otsikossa mainittuun kysymykseen, että Panetko bloggaajaa halvalla –  vastaan itse.
Panet varmaan halvalla, niin kauan kuin itse suostun siihen.  Olen itse päättänyt nyt tehdä muutoksen tähän, jatkossa siis vain rahalliset yhteistyöt saavat sen näkyvyyden automaattisesti, muut jos itse päätän niin.
Kaikella ystävyydellä ja rahakkaita yhteistyötarjouksia odotellen.


EDIT: Andalusian Auringossa blogin Erja kirjoitti samaisesta aiheesta blogissaan. Kirjoitus löytyy täältä.  Asia on muutenkin noussut tänään tapetille Turun Sanomien etsiessään ilmaiseksi bloggaajia tekemään sivustolleen sisältömarkkinointia. Meidän on siis nyt alettava arvostamaan sitä mitä teemme, eikä suostua ilmaiseen sisällöntuotantoon samalla kuin irtisanotaan vakituisia toimittajia työstään. 
Maiju
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Jess! Ihanaa, että nostit asian puheeksi! Itsekin olen saanut samoja markan viestejä sekä ollut vastaavissa, kurjissa tilaisuuksissa. Kiitän sua neuvoistasi!

    • 1.1

      sanoo

      Ole hyvä Taru. Asioista on vaan pakko puhua ja nostaa välistä sitä kisulia pöydälle. Vain puhumalla asiat voivat muuttua.

  2. 2

    sanoo

    Loistava kirjoitus ja rohkea! Monet yritykset toimivatkin kivalla tavalla, lähettävät vaikka tuotteita ja tietävät, että ei sieltä ihan kaikki nostetuksi tule, mutta jos tulee, niin omasta mieltymyksestä, omasta tahdosta ja omalla aikataululla. Jos halutaan aikatauluja ja tarkkoja sovittuja juttuja, niistä tulee saada korvaus.

    Juu samaisessa tilaisuudessa olin, jonka lahjakassi oli nippu esitteitä. Mielenkiintoinen lähestyminen, vielä ei ole auennut miten kyseinen yritys toimii, kun en oikein tiedä ketkä ovat henkilökuntakaan…Mutta ei siitä sen kummempaa.

    Oma arvo tulee tuntea, mutta ylpistyä ei saa, järki peliin puolin ja toisin, sillä pitäisi pärjätä. Juu ja ilmaisia tuotteita ei ole, vaan useiden tuntien työ. 🙂

    Hienoa Maiju, olet kyllä niin hyvä esikuva ja rohkea <3

    • 2.1

      sanoo

      Ekan kerran vielä antoi ko. toimistossa jotenkin "anteeksi", mutta ei enää toista. Se ei vaan ole meitä varten.

  3. 6

    sanoo

    Hyvä Maiju, että nostit kissan pöydälle.
    Blogipostauksen tekeminen vie aikaa – toisilta enemmän, toisilta vähemmän – ja minulta enemmän;)
    Kyllä välillä tulee niin tolkuttomia tarjouksia, että tekisi mieli vastata muutenkin kuin vain pahoitellen, etten voi ottaa tarjousta vastaan!

    • 6.1

      sanoo

      Niinpä. Välillä ei tiedä, että itkenkö vaiko nauranko. Ennen messuja käytiin aika montakin viestiä eräiden näytevoiteiden lähettäjän kanssa.

  4. 9

    sanoo

    Näinhän se menee. Kiva kun kirjoitit tästä ihan julkisesti, eipä niitä ilmaisia tuotteita ole olemassa. Usein tuotteen ostoarvo on yritykselle ihan eri luokkaa kuin varsinainen myyntihinta, joten senkään puolesta ei kannata miettiä että wou, nythän mä olen "tienannut" jo satasen! Varsinkin, kun eivät kaikki tuotteet ole itselle mieluisia tai edes sopivia.

    • 9.1

      sanoo

      Tuon unohdinkin mainita, että hankinta-arvo ei ole sama kuin myyntiarvo, joten 50 euron lahjakortti on usein vain sen 25 euroa, joten halvalla menee 😉

  5. 12

    sanoo

    Asiaa, Maiju! Ei se näkyvyys tuhansille lukijoille ole ilmaista, sen voisivat jo yritykset vähitellen oivaltaa.

  6. 15

    sanoo

    Upea kirjoitus Maiju 🙂

    Kiitos, että otit kissan pöydälle.

    Itsellenikin on taas viime päivinä tippunut ihan mitä ihmeellisiä ehdotuksia! Olemmekin monta kertaa jo keskustelleet näistä kissanristiäisistä ja kuinka siinäkin loppujen lopuksi bloggariparkaa viedään harhaan vrt. sinun saama paperipussi täynnä mainoksia 🙂

    Mutta tässä on niin paljon opettelemista myös allekirjoittaneella. Oman työn arvostaminen ja sen hinnoittelu, ei ole maailman helpoin homma! Vielä, että osaa sanoa "EI" tarvittaessa, siinhän on työsarkaa!

    • 15.1

      sanoo

      Mä en enää hae paperipusseja ko. toimistosta 😉 Pieni kiusaus oli kuvata se kassi, mutta olin kiltti ja jätin väliin 😉

  7. 16

    sanoo

    Blogissani on pääasiallisesti mihinkään tuotteisiin tai palveluihin liittymättömiä postauksia mutta välillä myös yhteistöitä ja juttuja kivoista tapahtumista, joissa olen ollut.

    Kälyni koruliikettä promoan silloin tällöin blogissa, omasta aloitteestani ja tietysti ilman korvausta tai velvoitteita. Kaupunkikulttuurin ystävänä olen kirjotellut paljon myös mm. ravintolista ja kahviloista, joita olen pitänyt ja omalla rahalla maksanut ruokailuni ja välillä olen myös nostanut esille joidenkin mukavien, kiinnostavien pienyritysten tuotteita/palveluja, joilla ei ole varaa maksaa bloginäkyvyydestä. Harkiten ja tapauskohtaisesti.

    Tuntuukin, että ne suurimmat yritykset yrittävät saada näkyvyyttä ilmaiseksi. Törkeimpiä esimerkkejä oli se kertomani valtaisa globaali suuryritys, joka halusi SEITSEMÄN postausta n. 5€ tuotenäytteitä vastaan. Lisäpalkintona olisi postausten jälkeen EHKÄ tullut vähän lisää niitä samoja tuotteita (ja niitä vastaan toivottiin lisäpostausta). En tiedä oliko tämä viestintätoimiston idea vai tuon suuryrityksen. Joka tapauksessa olin niin tyrmistynyt että kävelin pois tilaisuudesta. Olisi tietysti pitänyt avata suu, mutta juuri silloin jaloilla äänestäminen tuntui paremmalta.

    • 16.1

      sanoo

      Mä teen juuri samoin Lumo kuin sinä… omasta aloitteestani ja juuri niitä ihania pienyrityksiä auttaen. Heiltä en edes odota rahallista korvausta, vaan teen sen ihan omasta ilostani.
      Kauhean suuret on toiveet näkyvyydelle… Jätin pois erään hyväksikäyttöjutun kirjoituksesta, vaikka se ärsytti kovasti messujen aikaan. Joskus yritetään käyttää niin hyväksi, että se ärsyttää suunnattomasti. En enää sellaisten kanssa suostu millensäkään.

  8. 17

    sanoo

    TODELLAKIN! Ihan samalla linjalla menen – itse päätän mitkä jutut teen ilmaiseksi ja mistä 'veloitan', oli se sitten rahaa tai tuotteita. Sovitut postaukset ja deadlinet kohtaan, mutta tuotteita varsinkin kauneusbloggaajana tulee niin paljon nykyään testiin että kaikesta on ihan mahdoton kirjoittaa. Mielenkiintoisimmat tottakai löytävät tiensä blogiin, oli niistä erikseen sovittu tai ei.

    Pari kertaa on tullut ehdotuksia, jossa olisi pitänyt jotakin sivustoa mainostaa rahaa vastaan ja tästä mainostuksesta ei olisi blogissa saanut mitään mainita. Tälläiselle vastasin vain ystävällisesti että niin en tee ja kieltäähän lakikin nykyään piilomainonnan. Vastausta en aiheeseen kuullut 😀

    Parasta että nostit asian esille, sitä ei moni uskalla tehdä. Monelle blogi on nykyään osa-aikatyö ellei enemmän, joten on hullua ajatella että 5€ -tuote saisi oman postauksensa etenkin, jos se ei kohderyhmään sovi tai kiinnosta itse bloggaajaa. Onneksi ainakin osa bloggaajien kanssa työskentelevistä mainostajista nykyään tietää mitä tarjota ja mihin hintaan 😉

    hanna
    http://www.hannamariav.com

    • 17.1

      sanoo

      Minulle on tullut myös noita "älä vaan kerro, että on yhteistyö" -ehdotuksia. Olen sanonut samoin kuin sinä, että kerron jokaisesta yhteistyöstä ja kerron jokaisesta tuotteesta, jonka olen saanut. Niistä pidän kiinni. En halua rikkoa lakia.
      Tuli vaan tunne, että asia on pakko nostaa esiin, koska ehdotukset on jo jokaipäiväisiä.

  9. 18

    sanoo

    Upeaa Maiju, että nostit aiheen rohkeasti ja avoimesti blogissasi esille. En voi muuta kuin kompata sinua <3.

    Olen itsekin törmännyt lukuisia kertoja tilanteisiin, joissa pk-yrittäjä toteaa, että hänellä "ei ole mahdollisuutta maksaa blogiyhteistyöstä, mutta toivoo bloggausta tuotetta tai palvelua vastaan". Siis ilmaista työtä ja ilmaista markkinointia, vaikka blogin tuoma näkyvyys kiinnostaa kuitenkin.

    Aikamoinen paradoksi – semminkin, jos sama yrittäjä on tehnyt markkinointibudjetin ja harjoittaa muutoin maksettua mediamainontaa.

    En ole koskaan ymmärtänyt, miksi yritysten parissa blogiyhteistyötä ei rinnasteta maksettuun markkinointiviestintään. Ammattimaisesta työstä kuuluu ja pitää maksaa bloggaajalle. Härski ei ole enää se bloggaaja, joka kieltäytyy vaan yritys, joka ylipäätään edes ehdottaa ilmaista työtä.

    Ihmettelen aina, jos joku tarttuu tilaisuuteen jutun toivossa. Tästä maailmasta kun eivät ilmaiset juttujen aiheet muutoinkaan lopu (ja jos loppuu, blogi ei ehkä muutoinkaan ole kovin varmalla pohjalla..).

    Maksamalla palkkion tehdystä työstä yritys varmistaa itselleen ammattimaisen yhteistyökumppanin, jonka työn laadulla ja toimitusvarmuudella on jokin tae. Ammattimainen bloggaaja ymmärtää markkinoinnin lainalaisuudet ja tuntee viestintäkentän. Ammattimaisen bloggaajan myötä yritys saa myös käyttöönsä bloggaajan julkaisualustan ja laajat somekanavat sekä uskollisen lukija- ja seuraajakunnan. Ei mitään vähäisiä asioita ne.

    Jyvät on tänä päivänä helppo erottaa akanoista. Ainakin minä erottelisin ehdottomasti, enkä tyytyisi oravien maahan mullan alle hautaamiin pähkinöihin.

    Oivallisesti erotit myös Maiju tekstissäsi omaehtoisen markkinoinnin eli sen, että bloggaajalla on aina oikeus kirjoittaa myös itseään kiinnostavista asioista ilmaiseksi, kertomisen ilosta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mistään ei koskaan tarvitsisi maksaa mitään.

    Onneksi meillä bloggaajilla on mahdollisuus valita ja sanoa "kiitos, mutta ei kiitos". Meidän lisäksemme joukko taitaa olla lähitulevaisuudessa vain alati kasvava ;).

    • 18.1

      sanoo

      Olen blogannut niin monta vuotta ilmaiseksi. Bloggaamisen perusta ei saa olla ilmaiset tuotteet. Jos näin on, niin ollaan vaan väärillä jäljillä. Itselleni bloggaamisessa tärkeintä on muut asiat ja intohimo bloggaamiseen.
      Omaehtoinen markkinointi on tärkeää. Teen sitä ehdottomasti pienyrittäjiä auttamalla. Tiedän, että monet tekevät töitä 24/7 minimiliksalla. Monet heistä on jo mulle kuin ystäviä, joita tahdon auttaa.

      Sain juuri palautetta tuosta, että hallitsen niin hyvin sosiaalisen median eri kanavat, joten uskon, että olen edelleenkin ihan kuumaa kamaa, vaikka "auon päätäni" tästäkin asista 😉

  10. 19

    sanoo

    Kirjoitan niin vaatimatonta blogia, ettei ikinä ole tullut yhtään yhteistyötarjousta. Paitsi tänään. Sähköpostissani oli tarjous NETTIKASINO lta. Enkä suostunut ottamaan vastaan valmista tekstiä. Olisin kuulemma tienannut 300$.

    • 19.1

      sanoo

      Hyvin paljon tulee noita pelisivustojen tarjouksia. Itselläni nuo ohjautuu suoraan roskapostiin. Mihinkään sellaiseen ei kannata lähteä, mikä ei sovi muutenkaan oman blogin toimintaan.
      Itse en ole suostunut ottamaan mainosbannereitakaan sivustolle, syystä, että mä en tietäisi, että mitä milloinkin sivustolla mainostettaisiin. Haluan pitää sivuni siistinä.

  11. 20

    sanoo

    Hyvä Maiju. Itse en hehkuta mitään tuotetta jos en siitä tykkää vaikka maksettais. Toki mulle nyt ei juurikaa mitäänyhteistyöehdotuksia tulekaan on sen verran pieni tuo mun blogi. Mutta kerran sain ehdotuksen tilata erään verkkpkaupan tuotteita ja sit kirjoitan siitä. Kurkatessani ko verkkokauppaa olin pudottaa silmät päästäni. Mitään järkevää ei kyseinen firma myynyt, jotain parin euron piperryksiä vain.

    • 20.1

      sanoo

      Sulla on kuitenin hyvä ja vakiintunut lukijakunta, mikä on tärkeä asia. Kaikkeen ei siis pidä tarttua mitä tarjotaan. Pitää arvostaa myös itseään ja tekemäänsä työtä 😉

  12. 21

    sanoo

    Joo, kyllä olen välillä vääntänyt parikin päivää jotain juttua ja miettinyt jälkikäteen, että oliko sen arvoista. Sitä aina itsekin innostuu yhteistyökuvioista tajuamatta välillä, miten suuri työ postauksessa on. Rohkea kirjoitus!

    • 21.1

      sanoo

      Aina se ei ole sen arvoista. Siksi mä mietin etukäteen hyvin tarkkaan, että mihin lähden ja mihin suostun.

  13. 22

    sanoo

    Hallelujaa… Miksi yritys maksaisi palkkaa tuotteen arvostelukirjoituksesta, kun saattaa olla, että haukut tuotteen pystyyn, jos et satu pitämään siitä? Kuulostaako se yhteistyöltä? Ehkä sinun vinkkelistä… Vai onko niin, että "rahakkaiden yhteistyötä hiusten" äärellä olet valmis myymään sielusi ja kirjoitat vain positiivista hehkutusta? Eiköhän se mene niin, että tarjoukset on juuri niin rahakkaita, kuin julkisuusarvosi on… Toisin sanoen, julkisuusarvosi on juuri sitä tasoa, mitä yhteistyötarjoukset ovat.

    • 22.1

      sanoo

      Kirjoitinkin tuolla, että multa ei voi ostaa kehuja. Sieluani en ole valmis myymään edes rahasta. Tietäisitpä kuinka monista maksullisista yhteistyöehdotuksista olen kieltäytynyt juuri syystä, että olen tiennyt jo etukäteen, että ne ei mua innosta. Jos teen rahallista yhteistyötä, täytyy tuotteen olla ehdottomasi sellainen, minkä tuotteen takana pystyn seisomaan 100 prosenttisesti. Jos se ei ole sitä, niin en lähde sellaiseen yhteistyöhön. Siinä on se pointti.

    • 23.1

      sanoo

      Neuvoni on se, että en kirjota kaikesta mitä saan, enkä kirjoita mainospostauksia tuotteista kenekään pyynnöstä. Kirjoitan jostain joskus, mutta vain omasta halustani, en muiden.

  14. 26

    sanoo

    Minä pidän blogia ihan puhtaasti harrastuspohjalta (eikä ehkä minun lukijamäärilläni ainakaan suurta sponsorointia saisikaan 😉 Silti en lähde mukaan kuin ihan murto-osaan tulevista kutsuista. Työssäkäyvä ei ehdi, kuin juuri niihin kaikkein kiinnostavimpiin. Niin,ja jos pienellä tuotenäytteellä edellytetään blogiartikkelin kirjoittamista, en ota tuotettakaan. Ja aina kirjoitan juuri oman mielipiteeni — Useimmiten se sitten on positiivinen, kun osallistun vain "varmoihin tapauksiin" 🙂 Taktiikka kai tämäkin.
    Hyvä, että asiasta keskustellaan. Sisältö ja erityisesti yleisö, ovat nykyajan mediatulvassa kullan arvoisia… ne pitää voida myös hinnoitella.

    • 26.1

      sanoo

      Juuri noin Minna pitääkin toimia. Vain sellaiset tuotteet, jotka sopivat omaan aihepiiriinsä ja sellaiset, jotka itseään kiinnostaa. Tuosta olen pitänyt aina kiinni ja siitä en ole joustanut. Pakko on keskustella aiheesta, aihe on pyörinyt mullla pitkään päässäni. Nyt päätin sen päästää valoilleen.

    • 26.2

      sanoo

      Päivätyöni teen markkinoinnin ja myynnin kehityksen parissa ja ihmettelen kovasti myös yritysten ymmärryksen puutetta tulosten osalta. Millähän näiden "kampanjoiden" hyötyä oikein mitataan? Artikkelien lukumäärällä ? Ei kai kukaan suuremman yleisön bloggaaja enää edes reagoi "halpis"tarjouksiin.

  15. 27

    sanoo

    Maiju, kirjoitit aiheesta, joka on kertomaasi pahempikin. Jotkut ovat niin 'täpinöiissään', että laittavat kotinsa kalliisti kuntoon ja uuteen sisustukseen vaikka lainarahalla, jos vain pääsevät vaikka sisustuskirjaan. Eräskin teki tämän kerran. Sitten tuli toinen kerta ja hän vieläkin innoissaan ja otti itse mielttömät määrät kuvia siihen kirjaan josta toinen nostaa voitot. Mitään juttua hänen kodistaan ei sitten tullutkaan. Tarkennus, en tietenkään minä, sillä olen kirjabloggaaja, mutta olen paljon tekemisissä muidekin kanssa ja teenhän myös toisinaan sisustuskirjoja. En mieluusti enää niitä, joissa tiedän kirjan tekijäksi muut, ei häntä, jonka nimi koreilee kirjan kannessa.

    Sitten sellainen juttu, että linjasi on selkeä: Tietenkään emme kehu tuotetta, josta emme pidä. Minä en tuo blogiini kirjaa, josta en pidä. Se voi kuulostaa vähän tylsältä, mutta kun en ole teilaaja. No ok, yksi teilaus voi mahtua vuoteen, ei enempää;)

    Tässä asiassa pitäisi peli laittaa niin auki, että KUKAAN ei tekisi duunia enää ilmaiseksi, mutta miten se voikaan olla niin, että aina löytyy joku innokas, joka niin kaipaa julkisuutta hinnalla millä hyvänsä, vaikka ilmaiseksi.

    Timanttiaihe <3

    • 27.1

      sanoo

      Näinhän se Leena on. Yksi hyvä esimerkki oli markkinoille tullut lehti/lehdet, joissa sisällöntuottajina ovat bloggaajat. He tekevät työn ilmaiseksi ja heille tarjotaan bloginäkyvyyttä. Olen kuullut siitä tapauksia, joissa on pyydetty "lehtijuttua" ja bloggaajat ovat tehneet kovan työn ja sitten bing… juttua ei ole tullutkaan lehteen. Huoks… Mua ei huijata enää bloginäkyvyyslupauksilla. Olen oman näkyvyyteni ansainnut 😉 Halauksia ihanuus.

    • 27.2

      sanoo

      Minä en suostu tuollaisiin ollenkaan!

      Ihan oma lukunsa on sitten se, jos jonkun muun blogia tai nettifrimaa ystävyydestä ilmaiseksi mainostan. Siin äei silloin liiku raha, se on vain ystävänpalvelus.

      Yhtään noista elhdeistä en ole ostanut. Ne ovat nykyajan orjatyövoimalla tehtyjä. Mutta tietty ei sinne kukaan pakon alla joudu, joten ei siihen voi puuttuakaan, mutta mielipiteensä kyllä voi kertoa.

      Halit <3

  16. 28

    sanoo

    Hei ja kiva kun teit tekstin valmiiksi ja julkaisit. Olen pohtinut asiaa bloggaajan ja yrityksen kannalta, koska minulla on hieman tuntemusta kummaltakin puolelta:) Bloggaaminen lähtee harrastuksesta, halua kirjoittaa jostain rakkaasta aiheesta tai omasta elämästä tai mistä tahansa. Ja tämä harrastus on se pointti, mitä ihmiset miettivät että miksi harrastuksesta tulee maksaa? Tämä blogitouhu on niin uutta, että yritykset eivät ole vielä ymmärtäneet, mitä tulee maksaa tai kuinka korvata asia bloggarille. Heillä ei myöskään ole käsitystä, mikä aika siihen blogin kirjoittamiseen menee ja paljonko se vie oheisaikaa, kuten kuvaamista, kuvien käsittelyä, matkat jne…Minulla on konkreettinen käsitys siitä, mitä blogi tuo liikkeelle. Näen sen miten se vaikuttaa oman liikkeeni myyntiin, mutta en toki merkin omaan nettikauppaan tai muihin samaa merkkiä myyvien liikkeiden kassaan. Hyvä blogiteksti on mainos, jota voi verrata sanomalehtimainokseen. Toki riippuu bloggarin lukijamäärästä tai sanomalehden jakelusta, mikä on mainoksen arvo, paljonko se tavoittaa asiakkaita. Tässä on yrityksille miettimistä, kuinka he arvostavat bloggaajaa ja paljonko ovat valmiita maksamaan hänen palveluista. Tämä on jotain uutta, kuten sanoin ja eletään monessa suhteessa mielenkiintoisia aikoja. Itse olen ihan kahden tulen välissä eli haluan mainostaa ja kirjoittaa blogissani liikkeeni tuotteista, mutta teenkö sen oman yritykseni eduksi ja muut ratsastavat siinä mukana…tällaista omaa juttuani kun ei tietääkseni Suomessa vielä toista ole:) Lopuksi vielä, että jokaisen on mielestäni saatava korvaus ja hyöty tehdystä työstä, niin bloggaajan kuin yrityksenkin eikä ilmaisia lounaita ole.

    • 28.1

      sanoo

      Ihana olet. Sä tiedät hyvin molemmat puolet. Muistan kun kirjoitin 7-vuotta askarteluaiheista blogiani. Tein paljon demoja tekniikoista ja siitä hyötyi askartelukauppiaat, jotka kertoivat mulle nauraen, että kun olin tehnyt ohjeita jostain, niin heillä alkoi kauppa käymään. Minä tein vaan sitä omasta ilostani. Sitten väsyin siihen.
      Sä olet niin hyvä malli sun tuotteillesi, ihailen sun tyylitajua jopa niin, että nauroimme tässä joku viikko sitten, että tulemme vielä isolla jengillä sun kauppaan käymään, joten ei ole mennyt sunkaan markkinointityö hukkaan 😉 Sitä aina haluaa antaa arvon sille, joka on sen työnkin tehnyt, joten varo vaan ensi kesänä tullaan 😉

  17. 29

    sanoo

    Ihana Maiju, viisaita sanoja <3

    ps. törmättin lauantaina Messarin pressihuoneessa, olin niin pöllämystynyt, vasta saanut lapset ruotuun ja en ehtinyt tulla juttelemaan kun olit juuri menossa. Oot kyllä just niin kaunis luonnossa kuin blogistakin kuvitella saattaa. Ensi kerralla tulen kyllä nykäisemään hihasta, no matter what 🙂

    • 29.1

      sanoo

      No ensi kerralla tulet, en muuten anna sulle sitä anteeksi 😉 Voi kiitos sun kauniista sanoistasi 😉

  18. 30

    sanoo

    Hyvä Maiju! Asiaa puhut 🙂 Mä oon lopettanu sen "kynsilakkojen" arpomisen jo ajat sitten 🙂 Ja eri asia on tietenkin nuo omaehtoiset jutut…

  19. 31

    sanoo

    Hei toi Turun Sanomien juttu ei ole mikään uusi, olisko ollut viime vuonna kun bongasin juuri sanomalehden hakemassa ruokabloggaajia tuottamaan sisältöä, ilmaiseksi tietenkin. 😉 Kihisin kiukusta kun näin sen, taisin sinä iltana kyllästyttää mieheni paasaamalla asiasta. Se suuri näkyvyys lehden sivuilla, you know.

    • 31.1

      sanoo

      Nyt onneksi bloggaajat osoittivat mieltään toimittajien irtosanomisille ja nyt ollaan menty taas eteenpäin siinä, että monet alkavat tietämään arvonsa, eikä suostu enää tuollaiseen.

  20. 32

    sanoo

    Aivan oikein! Niin kuin eilen facessa siitä käytiin keskustelua! Todellakin kaikki ei ymmärrä tuota pointtiasi! Hyvä, kun hinnoittelet palvelusi 🙂 Hyvä kirjoitus Maiju <3

  21. 34

    sanoo

    Viisaita sanoja ja ajatuksia. On hienoa, kun pidät oman linjasi; ei lukijat jaksaisi pidemmän päälle lukea jatkuvia mainospostauksia eli kauniita sanoja, joiden läpi paistaa se, ettei kirjoittaja itse usko tuotteeseen.

  22. 35

    sanoo

    Olen täysi samaa mieltä sun kanssa. En mäkään kirjoita ilmaiseksi. Paitsi silloin kun haluan kirjoittaa jostain tietystä jutusta mikä on huippu ja ihana. Esimerkikisi tukea toista pienyrittäjää, jollainen olen itsekin. Jos (iso)yritys lähestyy minua blogitekstin toiveissa, sillä on aina hinta. Hinta menee yrityksen liikevaihdon mukaan. Ja usein yhteistyö jää toteutumatta, jos se ei ole arvomaailmani mukainen, vaikka hinta olisi hyväkin. En ole "pantavissa halvalla".

    • 35.1

      sanoo

      Ollaan just eikä melkein samoilla linjoilla. Pienyrittäjiä tuen kanssa, kohtuullisella työpanoksella. Teen nostoja heistä paljon 🙂

  23. 36

    sanoo

    Bloggaajien ilmainen hyödyntäminen on tänään ollut muutenkin esillä mediassa Turun Sanomien tosi tökerön ehdotuksen myötä.

    Valitettavasti bloggaajia tosiaan taitaa olla se 50 000+ joten varmasti Turun Sanomatkin löytää ilmaistyövoimansa.

    Meikäläisestä ei kyllä lifestylebloggaria taitaisi tulla oikein millään, sillä tavaroiden suhteen minimalistisella asenteella suhtautuisin negatiivisesti jokaiseen meille pyytämättä ja ilman, että minulla siihen olisi tarve, tulevaan tavaraan, kun nykyistenkin suunta on enemmän meiltä poispäin.

    Matkapuolelta jotain yhteistyöjuttuja olen tehnyt, mutta omilla ehdoillani, vain sellaisista kohteista, joista olen alunperin itse ollut kiinnostunut – muuhun ei aika riitä,enkä varmaan kirjoittaisi kovin hyvin, jos en olisi aidosti kohteesta kiinnostunut.

  24. 38

    sanoo

    Loistava kirjoitus Maiju! Kommentteja oli tullut niin paljon, että ihan varmasti kaikki on jo sanottu (en valitettavasti ehtinyt lukea), joten täältä tulee sulle isosti rispektiä, että nostit (tämänkin) asian pöydälle!

  25. 39

    sanoo

    No pakko se oli kumminkin kaikki lukea läpi (ja sen verran nipistää työajasta ;)) ja huomasin, että Leena Lumi oli ottanut esille aiheen, joka mullakin oli päällimmäisenä mielessä. Kirjailija, joka teettää kirjansa sisällön muilla, mutta painattaa oman nimensä kiiltävillä kirjaimilla kanteen. Grrr. Vähän vastaava on Kotiblogit-lehti, joka saa mun puolesta jäädä kauppojen hyllyyn, vaikka siellä kauniita ja usein tuttujakin koteja on. Luen blogit blogeina ja lehdet lehtinä ainakin siihen asti kunnes arvo annetaan sille, kelle se kuuluu, ei sille, joka on röyhkein.

    • 39.1

      sanoo

      Kotiblogin lisäksi on se toinen blogilehti, jossa on sama juttu. Sisällöntuottajat tekevät ilmaisen työn.

    • 42.1

      sanoo

      Ehdottomasti tarvitaan ja myös toivon, että bloggaajat ajattelevat myös, että millaisia yhteistyöjuttuja tekevät.

  26. 43

    sanoo

    Tärkeän asian otit Maiju rohkeasti esiin! Sinun blogi on sinun blogi, sinun asettamillasi säännöillä. Olisi melkoista feikkiä bloggaajalta kumarrella sinne suuntaan mistä tuotteita (ja mahdollisesti parhaat rahat) saisi. Siinä samallahan bloggaaja pyllistäisi lukijoilleen. Kaupallisuus blogeissa on ihan ok kunhan se on asioista, joiden takana bloggaaja voi ryhti suorassa seistä. Okei, tietyllä alustalla bloggaavilla on ymmärtääkseni jonkinmoinen velvoite toteuttaa tiettyjä yhteistyökuvioita ja kyllähän sen postauksesta joskus aistii. Itsenäisellä bloggaajalla ei tuota velvoitetta ole, vaan oma vapaa tahto (ja kääntöpuolena toisenlainen taustatuki, semmoista se on).

    Jatka samaan malliin vaan!

    • 43.1

      sanoo

      Nimenomaan. En halua, että blogini on vaan mainoskanava ja niin, että mä teen töitä huulipunan hinnalla. Tuskinpa kukaan jaksaa pidemmän päälle lukeakaan, jos blogi on täynnä mainoksia. Haluan seistä sanojeni takana, enkä pettää lukijoitani.

  27. 44

    sanoo

    Erittäin hyvä ja rohkea kirjoitus. Mulla on niin pieni blogi, että en ole ainuttakaan yhteistyöpostausta tehnyt enkä tiedä tulenko tekemäänkään. Hienoa, että nostit asian esille, koska moni uusi bloggaaja voisi innostuksissaan suostua mihin vain. Toivottavasti tämä kirjoituksesi pistää vähän ajattelemaan.

    • 44.1

      sanoo

      Kannattaakin miettiä tarkkaan, että mihin lähtee mukaan. Jos tietäisin kaiken nyt mitä en tiennyt muutama vuosi sitten, tekisin monet asiat toisin.

  28. 46

    sanoo

    Satunnaisena somesurffaajana en voi muuta sanoa kuin että tässä on todella huippupoiminta niinsanotuista "first world problems".
    On teillä vaikeaa, jaksuhalit.

    • 46.1

      sanoo

      Vaikeaa ei ole, jos ei suostuta ilmaiseen työhön. Jokainen siis itse valitsee mitä tekee ja mihin aikansa pistää. Itse mielummin kirjoitan aiheista, jotka on mulle tärkeitä ja ilman, että kukaan käskee. Paras kirjoitus on sydämellä tehty kirjoitus

Trackbacks

  1. […] tuotteita vastaan blogipostauksia. Olen kirjoittanutkin aiheesta noin vuosi sitten teemalla Panetko bloggaajaa halvalla? Nyt taas tämä teema on ollut mielessäni jo pari kuukautta. Se tulee aina silloin esiin, kun […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *