Poikkeuksellinen asuvalinta

Tässä yksi tammikuun puolen välin asuste. Nyt olen vähän poikkeuksellisesti vetänyt pitikset jalkaan. Taisi olla aika kova pakkaspäivä, kun näin olen tehnyt. Väriyhdistelmä on ainakin se mulle paras. Kyllä mä enemmän ole hame/mekko ihminen.

Lady of The Mess antoi mulle tunnustuksen muutama päivä sitten. Lisäksi hän haastoi mut 3 x 11 haasteeseen. Otan haasteen vastaan osittain eli vastaan näihin kysymyksiin.  

1. Mikä väri?  Pinkki
2. Lempivuodenaika? Ehdottomasti kesä
3. Lempimusiikki? Il Divo, Erin ja sellainen joku osuu suoraan sydämeen.
4. Harrastatko liikuntaa? Sopivasti n. 5 kertaa viikossa.
5. Paheesi? Intohimoinen shoppailu.
6. Miksi bloggaat? Olen koukussa bloggailuun (bloggausta jo vuodesta 2005)
7. Kenet kuuluisuuden haluaisit tavata? Jari Sillanpään, kun on niin positiivinen.
8. Jos saisit olla päivän joku muu, niin kuka? Varmaan joku vaatekaupan sisäänostaja 😉
9. oletko toiveammatissasi? Hmmm… pidän työstäni, mutta, mutta….
10. paljon vai vähän? ehdottomasti paljon.

11.  kissa vai koira? Ehdottomasti koira, vaikka kissoissakaan ei vikaa ole. Tuli heti ikävä meidän Lakua.
 

Ainoa, jossa joutui vähän miettimään oli tuo pahe… kun ei mulla oikeasti ole mitään sellaisia, vain hyveitä olisi tarjolla. 
Tänään näin tylsä postaus, mutta kun tuli liehuttua kaupungille niin myöhään, ettei parempaan pysty. Todennäköisesti huominen päivä ei ole sen parempi, kun töiden jälkeen taas olisi suunta jumpalle.
Ihanaa kun tulee viikonloppu, saa tämäkin duracell vähän levätä.
Maiju

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Voisin sanoa samaa, että pidän työstäni, mutta, mutta…tekisin kyllä mieluummin jotain luovaa, asiakirjojen sijaan. Välillä tekisi mieli niihin kirjoitella kaikkea hauskaa…

  2. 2

    sanoo

    Kivoja vastauksia! Aina oppii näiden kautta toisista jotain uutta. Tuo työjuttu on aika jännä – hyvin monelle tulee tuo mutta, mutta. Niin olisi itsellenikin vielä muutama vuosi sitten tullut. Mutta jossain vaiheessa, kun kuuntelin työpaikalla muutaman ihmisen valitusta siitä, miten huonosti on asiat (ja ei ne nyt niin huonosti olleet), päätin, että nyt loppui mun valitukseni – jos en ole tyytyväinen, niin lähden ja etsin itselleni muuta tai sitten yritän nähdä ne hyvät puolet. Ja pikkuhiljaa ne on löytyneet. Paljon hyviä puolia, jotka peittoaa ne huonot mennen tullen. Sitä paratiisia kun ei taida täällä maan päällä vielä olla;)
    Kivaa perjantaita ja viikonloppua sinne!

    • 2.1

      sanoo

      Mä en valita koskaan työstäni, positiivisella mielellä sitä yritän tehdä ja koitan siinä sivussa pitää aina hauskaa myös työpäivänäni…. Mutta, mutta tuo luova puoli vaan vetäisi mua johonkin, mutta, mutta siis ihmisen kuitenkin pitää pitää jalat maassa ja ansaita se elintasonsa jotenkin. Valtion virka se leivän tuo. Pitänee vähän hidastaa tuolla harrastuspuolella, jotta se ei olisi mulle se toinen työ ;))

    • 2.2

      sanoo

      Samaa sanon Marjo. Valtiolla on hyvä olla töissä vaikka mutta jos olis mahdollisuus joku askarteluun liittyvä voisi olla kivaa myös, mut en valita minäkään. Onneks on mahtavat työkaverit ja haasteellinen työ…

    • 2.3

      sanoo

      Ehkä me Ansku sitten päästään "harrastamaan" kun päästään eläkkeelle… Mikä luovuus meistä pääseekään sitten valloilleen 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *