Rollaattorilla eteenpäin

Tänään käytiin kirpparilla etsimässä vähän tuunausmateriaalia vaatteiden tuunausta varten. Tuli tehtyä kivoja löytöjä. Suurimmaksi osaksi ostelin erilaisia koruja ja ketjuja. Niillä ajattelin luoda  vaatteisiin ja laukkuihin uuden elämän. Kunhan vaan kerkeän.

Tämän päivän asuksi valikoitui aika rennot vaatteet. Taasen nämä mun lempparipitsifarkut, pinkki t-paita ja musta verkkomainen neule, jossa on vähän lepakkomaiset hihat.

Taas tämä mun huonoin puoleni esittelyssä. Neuleen takapuoli on tätä verkkomaista neulosta.

Jossain vaiheessa huulena heitin, että äiteen kanssa mentiin rollaattorilla niin, että istuin kyydissä ja hän työnsi. Kaverit sitten olisi tahtoneet nähdä kuvia, mutta eihän niitä silloin ollut, joten tässä sitten on, kun sisätiloissa testattiin, että onnistuisikohan se.

Voisihan tämän ottaa jotenkin äiteen lihaskuntotreeninä. Kuvista voi todeta, että millainen äiti, sellainen tytär. Äiteeltä olen perinyt elämänilon ja positiivisuuden, siitä hänelle kiitokset. Paras lahja, minkä lapselleen voi antaa.

Viikonloppuna ostin mun Paulingin CupSoloon uusia kapseleita. Pääsin viikolla maistamaan tuota Moccachinoa, joka on kahvin ja kaakaon sekoitus. Se maistui hyvälle, joten ostin paketin uutta makua.
Olipa se hyvää ja se piti ehdottomasti taas nauttia tästä Marimekon Kaunis Kauris mukista. Kauniista mukistahan kahvit ja kaikki maistuvat kaksinverroin paremmilta. 

Tällaisiin tunnelmiin tänään.
Maiju

Kommentit
    • 2.1

      sanoo

      Kiitos Mari… Niin säkin sanoit noin vuosi sitten niin ihanasti omista vanhemmistasi, kun kysyin sulta, että "kuka on se elämäni tärkein ihminen"… Ihana Mari, että olen suhun tutustunut… Pitää sanoa Kaarinalle, että ei päästäisi susta koskaan irti 😉

  1. 3

    sanoo

    Ihana postaus ! Käyn usein äitini kanssa kahvilla,ostoksilla tai taidenäyttelyissa- ihan parasta elämässä 🙂

    Puserosi on tosi kiva ja tykkään näistä sinun asuistasi, joissa olet yhdistänyt mustaa ja pinkkiä.

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos Sara… Äiti aina kiittelee kun pidän hänestä huolta. Sanon aina, että makselen vain velkaa, kun hän on pitänyt myös minusta 😉

  2. 4

    sanoo

    Ai kun kiva postaus! Minä hölpötän äidin kanssa puhelimessa monta kertaa viikossa, säänöllisesti käymme teatterissa ja näemme muutenkin. Tykätään kutsua toisiamme kylän kun asutaan kohtalaisen matkan päässä toisistamme. Onneksi niin.

    Näkisin mielelläni tuunattuja vaatteita, minä kun en mitenkään osaa sitten niin mitään, niin jos jotain helpompaa ompelusta tmv. niin voisin innostua kokeilemaankin 🙂

  3. 5

    sanoo

    Olet onnellisessa asemassa kun äitisi asuu lähellä ja voit vierailuillasi piristää hänen päiväänsä usein. Omat vanhempani asuvat kaukana ja harmikseni nähdää liiankin harvoin. Mukavaa viikonalkua sinulle ja äidillesi!

  4. 7

    sanoo

    Olipa kiva bloggaus! Oma äitini asuu sen verran kauempana, että näemme harvemmin, mutta puhelimessa puhumme monta kertaa viikossa, joskus monta kertaa päivässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *