Viimeiset röökit vuonna 1997

Vuosi 1997 oli minulle merkittävä vuosi monessa suhteessa. Tuona vuonna olin 34-vuotias. Tuossa vaiheessa olin alkanut miettimään terveyttäni ja huonoja geenejäni. Olen saanut molempien vanhempieni puolelta sellaiset geenit, että oli pakko alkaa miettimään, että haluanko sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Olin alkanut polttamaan jo nuorena eli 15-vuotiaana. Olin aiemmin koittanut lopettaa tupakanpolttoa ja useita vuosia, siinä onnistumatta. Viimeinen kertani oli merkityksellinen monessa suhteessa. Olin päättänyt onnistua viimeistä kertaa. Tiesin aina sen, että mihin aikaisemmat lakkoni olivat kaatuneet ja tiesin, että tällä kertaa yritän välttää niitä karikoita, joihin olin aiemmin aina kompastunut.

Lopetin siis tupakanpolton 11.1.1997. Tuosta päivästä kului neljä päivää, kun isäni sai 69-vuotiaana sydänkohtauksen (hän selvisi siitä). Tuo tapahtuma oli sellainen, joka pisti mut lopulta miettimään, että se oli sitten siinä lopullisesti. Tiesin, että en enää tulisi koskaan missään tilanteessa polttamaan sitä ensimmäistäkään tupakkaa. Tämä oli mulle se lopullinen piste.  Isäni sai sitten toisen sydänkohtauksen 11.9.1997 ja menehtyi siihen.

Poltin kaikkiaan 19 vuotta ja nyt olen siis ollut 20 vuotta polttamatta.

tupakkaa

Mieheni poltti vielä tuossa vaiheessa, mutta hänkin lopetti sen vuosien minun jälkeeni.

Jokainen tekee itse päätökset elämässään. Muistan, että lääkärien puheet varmaan lopulta alkoi soimaan päässäni, kun he niitä minulle toistivat. Kuitenkin riippuvaisuuksien kanssa se on niin, että jokainen tekee kuitenkin itse omaa elämäänsä koskevat ratkaisut. Vain itse pystyy päättämään asiat, miten tahtoo elää.

Onnea siis minulle tänään, koska tätä päätöstäni en ole koskaan katunut.

Maiju

Kommentit
  1. 1

    Kirsi Saarinen sanoo

    Onnea! Olet ollut minua viisaampi 😉. Itse lopetin viime helmikuussa vasta 33 vuoden röökaamisen jälkeen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan 😊.

  2. 2

    Ansku sanoo

    Tosi hyvä päätös ja onnea sinulle siitä🌹. Minullakin isän puolelta sepelvaltimotautiriskiä löytyy eli pitää yrittää elää nätisti. Nuorempana olin tilannepolttaja eli kävin ns.seurana polttamassa kunnes lopetin senkin. Siinä ei ollut mitään järkeä. Vanhin poikani tekee samaa ja on nyt kolmikymppinen. Kolesteroli nousussa ja samoin verenpaine …ei hyvä..Hän kyllä yrittää parantaa tapojaan mutta helppoa ei ole. Tsemppaan häntä kyllä mutta terveysasiat on noilta osin omissa käsissä.

    • 2.1

      sanoo

      Hienoa, että tuet poikaasi. Näinhän se on, että itsehän sen päätöksen lopulta tulee 🙂 Tsemppiä pojalle kanssa.

    • 4.1

      sanoo

      Voi mä peukutan sulle, että onnistuisit. Minä NIIN tiedän, että se on vaikeaa, koska lopettamista edelsi varmaan 20 kertaa lakkoilua. Sitten tajusin, että vain totaalikieltäytyminen tuo onnistumisen. Itselläni ei ollut muuta mahdollisuutta.

  3. 5

    sanoo

    Onnea hyvästä päätöksestäsi ♪
    Juuri niinhän se on, ettei sitä päätöstä voi tehdä kuin itse ☺
    Kivaa keskiviikkoehtoota Sinulle ♥

    • 5.1

      sanoo

      Juuri näin, kukaan ei voi toisen ihmisen puolesta päättää 🙂 Samoin ihanaa keskiviikkoiltaa sullekin.

  4. 7

    Ulpu sanoo

    Kummipoikani 1v. synttäripäivänä lopetin tupakanpolton ja siitä tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 22v.. Jonkin aikaa keräsin joka päivä tuon askin verran rahaa purkkiin ja maksoin niillä sähkölaskun. Parempaa päätöstä voi tuskin tehdä – niin terveytensä kuin rahankaan edestä.

    • 7.1

      sanoo

      Mahtavaa. Joku minulta kysyi tänään, että kuinka voit muistaa sen päivän? No senhän muistaa. Oli se sentään aika iso päätös ja olen onnellinen, että se onnistui lopulta.

  5. 8

    sanoo

    Meikä pian 7 vuotta savuton 🙂 Mutta paljon se vaati, miljoona antibioottikuuria, astma ja keuhkoahtaumatauti lääkitys, ne monet lääkärin saarnat… Mutta lopulta se vaati vain (no sen lopetuslääkkeen lisäksi) sen oman tahdon ja halun lopettaa. Paras päätös ikinä ja se pitää.

    • 8.1

      sanoo

      Keuhkoahtaumatauti kuulostaa aina niin pahalta. Mutta hienoa, tämä on varmaan parasta mitä olemme tehneet

  6. 9

    sanoo

    Todella hyvä päätös! Mä lopetin sinä vuonna kun täytin 30, mies samaan aikaan. Kyllähän siinä miehen isän sairastuminen vauhditti meidän lopettamispäätöstä.

    • 9.1

      sanoo

      Hienoa. Välillä sen päätöksen voi joutua tekemään tällaisten asioiden kautta. Kuitenkin hyvä päätös.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *